Twilight-sarja: Stephenie Meyer

Houkutus: Stephenie Meyer. Suomentanut Tiina Ohinmaa. WSOY 2005.(Twilight #1)

 Englanninkielinen alkuteos (2005): Twilight

" 'Ensinnäkin: Edward oli vampyyri. Toiseksi: osa hänestä - enkä tiennyt, kuinka voimakas se osa oli - janosi minun vertani. Ja kolmanneksi: olin silmittömästi, peruuttamattomasti rakastunut häneen.' 

Isabella muuttaa isänsä luo tihkuisenharmaaseen pikkukaupunkiin. Hän on valmistautunut elämänsä tylsimpään käänteeseen, mutta tapaa uudessa lukiossa kiehtovan Edwardin - yliluonnollisen komean, älykkään ja arvoituksellisen pojan. Edward käyttäytyy Isabellaa kohtaan ynseästi ja vältellen, kunnes vastahakoisesti alkavan ystävyyden kautta salaisuus selviää: Edward on vampyyri. Hän kuuluu perheeseen, joka on valinnut elämän ihmisyhteisössä ihmisverestä kieltäytyen! Vaaroja uhmaten Isabella ja Edward rakastuvat. Perinteisessä mielessä he eivät toisiaan voi saada, mutta he kohtaavat ajatuksin ja kielessä, joka on rikasta, aistillista ja kaihoisaa. Edwardista tulee Isabellan suojelusenkeli, mutta kukaan ei ole kauan turvassa, kun vaara hiipii heidän kintereilleen suhteen ulkopuolelta. Onko mikään rakkauden voimaa suurempaa?"

Oma arvio: 

Tästä kaikki alkoi, eli minun rakkauteni urbaaniin fantasiaan ja paranormaaliin romantiikkaan. Ennen Twilight-kirjasarjan aloittamista olin katsonut kolme ensimmäistä osaa elokuvana. Koska pidin niistä paljon, olin ihan varma, että rakastuisin Bellan ja Edwardin tarinaan luettuna vieläkin enemmän. Niin kävikin!

Meyer osaa kuvata Bellan ja Edwardin rakastumisen pakahduttavana, henkeäsalpaavana, mystisen utuisena... adjektiivit loppuvat minulta kesken!

Arvosana ensimmäiselle ja oikealleni täydet 5+.


Tämän kirjan  olen lainannut kirjastosta.

Uusikuu: Stephenie Meyer. Suomentanut Tiina Ohinmaa. WSOY 2007.(Twilight #2)

 Englanninkielinen alkuteos (2006): New Moon

" 'Tuntui kuin olisin nähnyt hirveää painajaista, sellaista jossa täytyy juosta juoksemasta päästyään, keuhkot pakahtumaisillaan, eikä silti pääse eteenpäin niin lujaa kuin tahtoisi... Tämä ei kuitenkaan ollut unta, ja toisin kuin painajaisissani, en juossut oman henkeni edestä; juoksin pelastaakseni jotakin mittaamattomasti arvokkaampaa. Oma henkeni merkitsi minulle enää hyvin vähän.' 

Bella Swanin mielestä on jotain tärkeämpää kuin itse elämä: Edward Cullen. Vampyyrin rakastaminen on kuitenkin vaarallisempaa kuin hän olisi koskaan voinut kuvitella. Heidän suhdettaan uhkaavat ennakkoluulot sekä läheiset ja rakkaat, ja ongelmat ovat vasta alkamassa. 18-vuotispäivän kynnyksellä Bella on surullinen, sillä hän ei haluaisi vanheta - Edward kun on ikuisesti 17-vuotias. Vastentahtoisesti vietetyillä syntymäpäivillä hän saa lahjapaperista haavan ja vuotaa verta verenhimoisten vampyyrien edessä..."

Oma arvio:

Bellan tuska on käsinkosketeltavan raastavasti kuvailtu, ja minusta on loistava tyylikeino jättää kirjaan tyhjiä sivuja niiden kuukausien ajaksi, jolloin Bella riutuu kaivatessaan Edwardia.

Kun Bella viimein alkaa taas elää elämäänsä ja hengailla Jacobin kanssa, olen ihan yhtä innoissani käänteestä kuin olisin ollut Edwardin paluusta. Pidän Jacobista kovasti, ja hänestä tuleekin uusi lempihahmoni. Hän ohittaa ihanuudessaan jopa Edwardin. Siksi olen hiukan käärmeissäni, kun Bella torjuu tämän.

Arvosana tälle osalle 5-

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.


Epäilys: Stephenie Meyer. Suomentanut Pirkko Biström. WSOY 2008.(Twilight #3)

 Englanninkielinen alkuteos (2007): Eclipse

"'Siinä kuolemanhiljaisuudessa asia äkkiä valkeni minulle yhtenä välähdyksenä, ja jokainen yksityiskohta loksahti paikalleen.

Asia jota Edward ei halunnut minun tietävän.

Asia jonka vuoksi sekä Cullenit että sudet liikkuivat metsässä vaarallisen lähellä toisiaan.

Asia jota olin muutenkin odottanut. Asia jonka tiesin tapahtuvan uudestaan, vaikka hartaasti toivoinkin ettei niin kävisi. Ei kai siitä ikinä tulisi loppua?"

Bella Swan on vaarassa, kun joukkomurhien aalto vavisuttelee Seattlea ja julma vampyyri janoaa kostoa. Kaiken huipuksi hänen on valittava Edwardin rakkauden tai Jacobin ystävyyden välillä, sillä ihmissudet ja vampyyrit eivät tule toimeen keskenään.

Bella on kiintynyt Jacobiin ja viihtyy hänen seurassaan kenties liiankin hyvin. Onko Bella enää varma tunteistaan? Onhan ihmissusi-Jacobissa sentään jotain inhimillisempää kuin Edwardissa...

Ylioppilasjuhlien lähestyessä Bella aikoo tehdä lopullisen päätöksen: Elääkö vai kuolla? Muuttuako vampyyriksi vai säilyä ihmisenä?"

 

Oma arvio: 

Kolmiodraama-asettelu on oikein herkullinen tässä kolmososassa. Salaa olen toivonutkin, että Bellan ja Jacobin välille tulisi jotain säpinää, joten lopputaistelun aikana tapahtuu mahanpohjia kutkuttavia käänteitä. 

Arvosana tälle 5-.

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.


Aamunkoi: Stephenie Meyer. Suomentanut Pirkko Biström. WSOY 2009.(Twilight #4)

 Englanninkielinen alkuteos (2008): Breaking Dawn

" 'Älä pelkää', kuiskasin. "Me kuulumme yhteen." Äkkiä minut valtasi tunne, että sanani olivat totisinta totta. Tämä hetki oli niin virheettömän oikeanlainen, ettei vähintäkään epäilyksen sijaa jäänyt. Hänen kätensä kietoutuivat ympärilleni, puristivat minut häntä vasten... Tuntui kuin jokaista hermoani kihelmöisi. "Ikuisesti", hän myönsi. 

Fantasia ja painajaiset sekoittuvat vampyyriin peruuttamattomasti rakastuneen Bella Swanin vaarallisessa todellisuudessa. Suunnaton intohimo Edwardia kohtaan ja syvä yhteys ihmissusi-Jacobiin ovat repineet kahtia Bellaa, joka on nyt kaiken houkutuksen ja epäilyksen jälkeen elämänsä äärimmäisessä käännekohdassa. Hänen edessä oleva valintansa joko liittyä kuolemattomien viettelevään kerhoon tai jatkaa ihmiseloa on uhka, josta riippuu kahden heimon kohtalo. Kun Bella on tehnyt päätöksensä, alkaa ennennäkemätön tapahtumien vyöry, joka johtaa käsittämättömiin seurauksiin. Juuri kun Bellan elämän langat vaikuttavat kutoutuneen yhteen kuin kaunein silkki, ne saattavatkin yhdessä hetkessä tuhoutua ikuisiksi ajoiksi."

 

Oma arvio:

Tuliko minulle väsymys vai miksi tämä päätösosa ei kolahtanut enää minuun niin paljoa kuin muut?

Ehkä siinä vaiheessa, kun Bella kokee muodonmuutoksen, tarina saa taas hieman kiehtovampia ulottuvuuksia ja luin tämän käänteen jälkeen taas kirjaa ahnaammin.

Minua surettaa se, etteivät Jacob ja Bella päädy koskaan yhteen. Lopputaiston alla vampyyriklaanien esittely puudutti lukuhalujani, joten ehkä tässä tarinassa on liikaa sivuhenkilöitä minun makuuni. Tarinan loppu jättää mielikuvitukseni laukkaamaan.

Arvosana 4+. 

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.




Elämä ja kuolema - Houkutus toisinpäin: Stephenie Meyer. Suomentanut Tiina Ohinmaa. WSOY 2016 (Twilight #5)

 Englanninkielinen alkuteos (2015): Life and Death

"Koe Bellan ja Edwardin ikoninen rakkaustarina uusin silmin.

Houkutuksen ensijulkaisusta on kymmenen vuotta: kirjan juhlapainos yllättää fanit. 

On kulunut kymmenen vuotta Houkutuksen ilmestymisestä ensimmäisen kerran. Stephenie Meyer ilahduttaa lukijoitaan yllättävällä ja rohkealla tavalla: Houkutus ilmestyy nyt kääntökirjana, jonka toisella puolella on alkuperäinen, miljoonat lukijat ihastuttanut Bellan ja Edwardin henkeäsalpaava rakkaustarina. Ja kun kirjan kääntää ympäri, löytyy ikoninen tarina Meyerin uudelleen kertomana nimellä Elämä ja kuolema. Tässä versiossa lukija saa kokea syvän romanttisen ja trillerimäisen jännittävän rakkaustarinan täysin uudesta näkökulmasta."

 
Oma arvio:

Kustantaja pyysi Meyeriä kirjoittamaan tähän Houkutuksen kymmenvuotisjuhlajulkaisun alkusanoiksi kirjeen lukijoille, mutta hän saikin loistavan idean kirjoittaa koko tarinan toisinpäin: hän on muuttanut kaikkien paitsi Charlien ja Reneén sukupuolet. Päähenkilönä on Beau niminen, kalpea, kömpelö ja epävarma poika, joka muuttaa isänsä Charlien luo Forksin kaupunkiin. - Eli tarina menee ihan samalla tavalla kuin Houkutuksessa, ainakin suurimmalti osin. Vampyyrityttö Edythe on kaunis, valloittava, voimakas, vetovoimainen - aivan kuten Edward Houkutuksessa.

Minulla oli kamalasti vaikeuksia lukea tätä kirjaa. Vaikka pidän kovasti tästä Meyerin ajatuksesta kääntää asetelma toisin päin, on yllättävän vaikeaa saada omat aivoni hyväksymään tämän muutoksen. Jouduin lukiessani jatkuvasti muistuttamaan itselleni, että Beau on poika, Edythe on tyttö. Välillä huomasin ihmetteleväni, miten jokin asia tuntui oudolta, kunnes muistin taas - ai niin, ne sukupuolet meni toisin päin. Ja tämä kaikki piti toistaa myös muiden Cullenin perheen henkilöiden, saati Beaun koulukavereiden kohdalla.


Ikävä kyllä en koskaan päässyt samaan tunnelmaan lukiessani Beaun ja Edythen tarinaa, kuin mitä koin Bellan ja Edwardin tapauksessa. Jännite on tipotiessään. Tulin jo ajatelleeksi, että kokisinko saman läsähtämisen tunteen, jos lukisin nyt Houkutuksen uudelleen? Houkutus on  minun ensimmäinen paranormaalin romantiikan kirjani, ja siitä hullaantuneena kirjamakuni meni joitakin vuosia sitten uuteen uskoon. 

Olisiko Houkutus minulle enää viisiplussan arvoinen, vai johtuuko tämä tunne-elämäni köyhyys Elämää ja kuolemaa lukiessani vain ja ainoastaan siitä, että Beau on poika, Edythe-vampyyri tyttö? Onko aivoissani koodautuneena vanhoillinen ajatusmaailma, että suhteen alussa liian arkailematon ja päällekäyvä tyttö on liikaa minulle, tai että kalpeaksi, fyysisesti heikoksi ja kömpelöksi kuvattu poika on epäkiinnostava kirjan poikahahmoksi? Pidänkö hiukan outona sitä, miten pakkomielteisesti Beau ihastuu Edytheen, punastelee ja näkee tästä unia? Entä jos Beau olisi kuvattu voimakkaaksi, itsevarmaksi ja kamalan komeaksi, ajattelisinko toisin? Beau on ihastuttava hahmo, mutta hänen epävarmuutensa saa minut raivon partaalle. Miksi Bella saa sitten olla epävarma?

"Hei", kuulin sointuvan äänen sanovan hiljaa.

Käänsin katseeni typertyneenä siitä, että hän puhui minulle. Hän istui minusta niin kaukana kuin pöytä antoi myöten, mutta tuolin hän oli kääntänyt minuun päin. Hänen hiuksensa olivat sekaisin ja niistä tippui vettä - silti hän näytti tulleen kuin suoraan mainoskuvauksista. Täydellisillä kasvoilla oli avoin, ystävällinen ilme, täyteläinen vaaleanpunainen suu oli kaartunut hienoiseen hymyyn. Mutta kapeissa silmissä oli valpas katse.

Meyer on kirjoittanut Elämä ja kuolema -versioon erilaisen lopun kuin Houkutuksessa, sillä hän ei ole saanut rauhaa ajatukselta, mitä jos olisi päättänyt aikoinaan Houkutuksen toisin. Loppu on sellainen, että Beaun ja Edythen tarinan voisi jättää huoletta siihen, vaikka jatko-osakin olisi toki mahdollinen. Loppuratkaisu on kieltämättä mielenkiintoinen, ja toimii juuri ehkä parhaiten tässä kääntöasetelmassa - Bellan ja Edwardin kohdalla loppu meni juuri niin kuin pitikin.

Arvosanani 4-

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Keskiyön aurinko: Stephenie Meyer. Suomentanut Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro ja Tiina Ohinmaa. WSOY 2020 (Twilight #1,5)

Englanninkielinen alkuteos: Midnight sun. Kansi: Roger Hagadone (kuva), David Caplan ja Gail Doobinin (suunnittelu) ja Hachette Book Group, Inc.

"Twilight-saagan kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti 160 miljoonaa kappaletta ja Time-lehti valitsi sarjan aloituskirjan Houkutuksen kaikkien aikojen parhaaksi nuortenkirjaksi. Tähän mennessä fanit ovat kuulleet vain Bellan osuuden tästä ikonisesta rakkaustarinasta: nyt vihdoinkin lukijat voivat kokea tapahtumat myös Edwardin näkökulmasta.

Edwardin silmin tämä unohtumaton tarina koukkaa uusille, synkemmille poluille. Bellan tapaaminen on kiehtovin ja pelottavin asia, minkä Edward on koko pitkän vampyyrielämänsä aikana kokenut. Samalla kun saamme tietää mitä lumoavampia yksityiskohtia Edwardin menneisyydestä ja mitä enemmän kuulemme hänen syvimmistä tunnoistaan, ymmärrämme miksi Bellan kohtaaminen on hänen elämälleen ratkaisevaa.(WSOY)

 Oma arvio:

Kyllä vain, noin yhdeksän vuotta on vierinyt siitä, kun luin Twilight -sarjan ensimmäistä kertaa ja sekosin täysin niin koko tarinaan kuin ylipäänsä nuorten aikuisten paranormaali romantiikka ja urbaani fantasia -genreihin. (Olen hieman nolona siitä, miten suppeita ja ankeita nuo aiemmat kirja-arvioni rakastamastani saagasta ovat, mutta puolustuksekseni voin sanoa, että nämä olivat minun blogini ensimmäisiä postauksia, jotka sitä paitsi kirjoitin muistini varaisesti jo aiemmin luetuista kirjoista.) Olin vielä alkuvuodesta 2020 täysin tietämätön siitä, että Edwardin näkökulma tarinaan saadaan jo tänä syksynä. Kiitän suuresti kustantajaa, joka lähetti minulle ripeästi uunituoreen arvostelukappaleen kirjasta.

Kuten aiemmasta Twilight-päivityksestä voi lukea, en ollut hirveän innoissani Meyerin vuonna 2016 suomeksi julkaistusta käänteistarinasta Elämä ja kuolema. Mietinkin, miten ottaisin tämän uutukaisen vastaan, jossa näkökulmahenkilönä olisikin vampyyri-Edward, ei-niin-kovasti-minun-lempihahmoni sarjassa. Olen aina ajatellut, että hän on makuuni ehkä turhan siloiteltu, omistushaluinen, suojelunhaluinen hössöttäjä ja ehkä hiukan liian itsevarma. Saisinko nyt Edwadista erilaisen kuvan, kun pääsisin sukeltamaan hänen päänsisäiseen vampyyrimaailmaansa ja saisin tietää hiukan enemmän hänen taustoistaan?

Minut valtasi itseinho, kun näin hänen taas teuhtovan. Enkö minä ollut yhtä alhainen kuin joku tirkistelevä pervo? Ei vaan minä olin vielä paljon, paljon alhaisempi. (s.114)

Keskiyön aurinko noudattaa siis tismalleen samaa juonta ja tarinalinjaa kuin Houkutuksessa, mutta Edwardin näkökulma tuo kirjaan lisää tarinalinjoja. Kirja onkin paisunut huikeaksi, 671-sivuiseksi järkäleeksi. Lukija pääsee valvomaan öisin muiden nukkuessa yhdessä Edwardin kanssa,  tutustumaan Cullenien perhe-elämään, mukaan verisille saalistusmatkoille erämaille ja kirjan loppuvaiheilla hyvin intensiiviseen ja toimintapainotteiseen takaa-ajoon, kun jäljittäjävampyyri James haluaa Bellan hinnalla millä hyvänsä. Urheiluautot suhaavat tuhatta ja sataa, kun Cullenit yrittävät pelastaa tuon kaikille niin rakkaaksi tulleen tytön.

Parasta kirjassa on kuitenkin se tunteiden voimakkuus, jollaista en ole kokenut edelleenkään muita kirjoja lukiessani. Bellan ja Edwardin rakkaus (jota toki instaloveksi parjataan) hyökyy kirjan sivuilta niin voimakkaana, että saa sykkeeni takomaan tuhatta ja sataa ja poskeni punoittamaan kuin kannen granaattiomenan siemenet. Kyllä vain, koin sen saman tunteen palon uudelleen kuin sarjaa aloittaessani, enkä ole kyynistynyt vuosien varrella tippaakaan, sillä olin lukiessani hyvin vastaanottavainen näiden nuorten rakkaudelle, joka järjellä ajateltuna on täysin järjetön - mutta sitähän nuori rakkaus usein on. 

Hän tiesi, etten minä ollut ihminen, että olin hirviö, ja se oli hänelle oikeastaan yhdentekevää. (s. 208)

Ymmärrän toki, että joillekin tällainen rakkauden määrä kirjassa on liikaa, ja siksi Twilight-saaga jakaakin lukijat kahtia hyvin jyrkästi. Edwardin omistautuneisuutta vihataan, ja Bellan alistuvaa ja kaikensivuuttavaa rakastumista kyseenalaistetaan. Bella tuntuu rakastuvan Edwardiin, koska tämä on komea ja osaa hurmata vampyyrimaisilla tavoillaan. Varsinaista syvällisempää tutustumista ei tunnu olevan missään vaiheessa, vaan rakastuminen on puhtaasti kemiallista ja fyysistä. Rakastumista edesauttaa myös se, että Edward  on pirun sinnikäs ja  pelastaa onnettomuusalttiin Bellan esimerkiksi liiskaantumasta auton alle. 

En ollut osannut edes kuvitella, että sellainen tuoksu olisi olemassa. Jos olisin tiennyt, olisin ajat sitten lähtenyt etsimään sitä. Olisin kolunnut koko planeetan löytääkseni hänet. Saatoin vain unelmoida, miltä hänen verensä maistuisi... (s.19)

Miksi Edward sitten rakastuu niin nopeasti kömpelöön Bellaan? Alussa Edward huumaantuu Bellan tuoksusta, joka on hänen nenäänsä kaikkia muita tuoksuja houkuttelevampi, ja myöhemmin huumaantuminen muuttuu suojelunhaluksi, pakkomielteenomaiseksi stalkkaamiseksi ja - kai sitten rakkaudeksi. Kirjan alkusivuilla Edward kuvailee sitä kamppailua, mitä hän joutuu käymään kestääkseen Bellan läheisyyttä. Bellan tuoksu on niin houkutteleva, että Edward käy mielessään läpi mielikuvia, kuinka hän repii tytön kurkun auki kesken oppitunnin. Kirja onkin eräänlainen Edwardin taistelutarina siitä, miten hän oppii hallitsemaan verenjanoaan rakastamansa tytön läheisyydessä. Bella ei tajua, kuinka typerää asiaa hän pyytää, kun kerjää Edwardia muuttamaan tämän kaltaisekseen: tämä kun tämä taistelee joka minuutti kovasti sitä vastaan, ettei joisi Bellan verta.

Juokse, Bella, juokse pakoon. En pystynyt lausumaan niitä sanoja ääneen. (s. 132)

Edwardin inho sarjan erittäin merkittävää henkilöhahmoa, Jacobia, kohtaan ei jää nyt lukijalle epäselväksi. Minä olen avoimesti myöntänyt kuuluvani Team Jacobiin, joten intiaanipojan dissaaminen laskee Edwardin pointseja minun silmissäni. Ymmärrettävästi Edward kokee tulevan susipojan uhaksi itselleen, vaikka jossakin vaiheessa hän tulee olemaan tälle todella kiitollinen siitä, että tämä huolehtii Bellasta.. Koska Edwardille merkitsee vain se, että Bellalla on kaikki hyvin. Se on todellista välittämistä ja rakkautta se.

"Miten vampyyri tapetaan?" Bellan kysymys oli pelkkä kuiskaus.(s. 544)

Edward valottaa lukijalle myös erikoiskykynsä mukanaan tuomaa taakkaa. Edward pystyy kuulemaan ihmisten ajatuksia (paitsi Bellan, mikä hämmästyttää ja ärsyttää tätä) ja joutuu välillä kuulemaan sellaista, mitä ei todellakaan haluaisi. Toisaalta tämä kyky pelastaa Bellan monista vaikeuksista. Lisäksi Edward ja hänen siskonsa Alice ovat voittamattomia yhdistäessään omat kykynsä: Alicen kyky nähdä tulevaisuuden tapahtumia ja Edwardin kyky lukea ne hänen ajatuksistaan on melkoinen supervoima, josta tulee olemaan hyötyä kirjan lopputaistossa. Edwardin ajatustenluvun kautta myös muut kirjan sivuhenkilöhahmot saavat hiukan lisää syvyyttä. Toisin kuin voisi ajatella, minä koin tämän Edwardin kyvyn osittain rasitteena lukukokemustani häiritsemässä, sillä minua ei olisi niin kauheasti kiinnostanut kuulla  Bellan koulukavereiden, kuten Jessican tai Miken ajatuksia.

Rakastinko tätä kirjaa yhtä paljon kuin yhdeksän vuotta sitten Houkutusta, jolle annoin hurmiossani huikeat maksimipisteeni 5+? Valitettavasti himmaan pistemäärääni hiukan alas alkupuolen tahmeuden takia sekä loppupuolella minut vallinneen kyllästyksen tunteen takia. Voinkin siis sanoa, että kirja on mielestäni parhaimmillaan silloin, kun Bellan ja Edwardin tunteet alkavat syvetä ja roihuta, mutta tunnelma lässähtää pesäpallomatsin jälkeiseen ajojahtiin. 

Kyllä jokaisen entisen ja uuden Twilight-fanin täytyy lukea tämä! (ja ehkäpä tämän kirjan myötä saadaan uusia Twilight-faneja.)

Arvosanani 4,5

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle

Muissa blogeissa:

Kirjahullun päiväkirja

Samantyylisiä kirjoja/sarjoja: 
Kami Garcia & Margaret Stohl: Loihtijakronikka-sarja
Elina Rouhiainen: Susiraja-sarja
Maggie Stiefvater: Väristys-trilogia
Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli -sarja
Lauren Kate: Fallen-sarja
Alyson Nöel: Kuolemattomat-sarja
Sarianna Suorsa: Rising Moon -sarja

Twilight-saaga muissa blogeissa:
Täydellisyys on ihmisen luomaa 
Ajatuksia kirjamaasta 
Morren maailma
Ruusun nimi
Kirjoituskammio
Lorainne kirjahyllyssä
Kirjataivas
Cilla in Wonderland
Kirjahyllyni
Jos vaikka lukisi...
Lukunurkka