Langennut-sarja: Lauren Kate

Langennut: Lauren Kate. Suomentanut Inka Parpola. WSOY 2017.

Englanninkielinen alkuteos (2009): Fallen

"Mitä jos elämäsi rakkaus olisi hän, jota et voi saada?

Luce Pricen epäillään sytyttäneen tulipalon, jossa hänen poikaystävänsä kuoli, ja rangaistukseksi hän joutuu tiukan vartioinnin sisäoppilaitokseen, missä kaikki muut oppilaat vaikuttavat sosiopaateilta. Uudessa koulussa Luce kohtaa Danielin, arvoituksellisen, etäällä pysyttelevän pojan, joka vetää tyttöä puoleensa kuin magneetti.

Luce haluaa selvittää Danielin mysteerin hinnalla millä hyvänsä. Totuuden tavoittelu vie hänet osalliseksi sielua ravistelevaan draamaan, eikä mikään ole enää sitä miltä näyttää..."



Oma arvio:

Olen lukenut tämän kirjan englanniksi (Fallen) kolmisen vuotta sitten, ja arvioni siitä ja sarjan toisesta osasta Torment löytyy tästä linkistä. Halusin kuitenkin kirjoittaa ihan oman arvioni tästä Inka Parpolan suomentamasta kirjasta, sillä minulle jäi melko paljon asioita ymmärtämättä englanninkielisestä versiosta.

Ensinnäkin en ole kovin  innoissani elokuvakannesta, sillä rakastuin alkuperäiseen kansikuvaan. Elokuvakannessa on toki tavoiteltu samaa synkkämielistä, goottimaista tunnelmaa, mutta ei vedä vertoja sille ensimmäiselle, ainoalle ja oikealle.

Kirjan päähenkilö, Lucinda eli Luce saapuu Sword & Cross -nimiseen sisäoppilaitokseen (kiva, ettei suomentaja ole kääntänyt koulun nimeä!) suruissaan siitä, että hänen vanhempansa ovat halunneet hänet pois silmistään. Itse koulu rakennuksineen muistuttaa ränsistynyttä vankilaa, jossa oppilaiden liikkeitä seuraavat "punaiset" eli valvontakamerat, ja jonka pihapiiriin kuuluu ikivanha hautausmaa ja  uima-allas on rakennettu vanhan kirkon sisään. Luce tutustuu heti räväkkään Arrianeen sekä persoonalliseen, isänsä menettäneeseen Penniin. Lucea alkaa myös heti piirittää komea, tumma Cam, joka saa tytön pään helposti pyörälle.

"Voisin vaikka vannoa, että me olemme tavanneet aiemminkin", hän sanoi. "Olenko minä järjiltäni?"

"Järjiltäsi? Etkös sinä sitä varten täällä ole?" Daniel vastasi sivuuttaen välinpitämättömästi hänen kysymyksensä. (s.146.)

Luce tuskin ehtii toipua Camin aiheuttamista sydämentykytyksistä, kun hänen katseensa lukkiutuu vaaleahiuksiseen poikaan - tyttö ei vielä arvaakaan, miksi ja miten Dalien Grigori saa hänet niin pakkomielteiseksi, että hän alkaa tutkia tämän taustoja muun muassa koulun tiedostoista. Vaikka Daniel on melkoisen tyly Lucelle, hänellä on syynsä yrittää karkottaa Luce luotaan. Hän tekee sen vain  suojellakseen itseään ja tyttöä. Danielin ja Lucen kohtalona on kirous, joka saa heidät rakastumaan toisiinsa yhä uudelleen ja uudelleen. Luce ilmaantuu aina seitsemäntoista vuoden välein uudelleen ja rakastuu joka kerta Danieliin. Heidän ei ole kuitenkaan mahdollista olla yhdessä. Tällä kertaa kuitenkin tapahtuu toisin, ja Daniel on ihmeissään, miksei Luce  katoakaan häneltä suudelman jälkeen. Mikä on rikkonut tapahtumaketjun?

Entä mitä ovat nuo Lucen näkemät pahaenteiset varjot?

Kukaan ei tiennyt hämäristä hahmoista, joita hän joskus näki pimeydessä. Ne olivat aina tulleet hänen luokseen. ne olivat tulleet ja menneet niin kauan, ettei Luce enää edes pystynyt muistamaan ensimmäistä kertaa, kun oli nähnyt ne. Mutta hän muisti ensimmäisen kerran, kun oli tajunnut, etteivät varjot tulleet kaikkien luo - tai itse asiassa kekenkään muun  kuin hänen luokseen. (s. 33.)

Luce on  nähnyt koko elämänsä ajan kummallisia varjoja, jotka aina ilmestyvät jostain ja katoavat taas jonnekin. Ne päästelevät omituisia ääniä ja jopa koskettavat Lucea, eikä niitä tietenkään kukaan muu näe. Lopussa Daniel valaisee Lucelle varjojen merkityksen, mutta niiden täydellinen merkitys ei vielä täysin selviä lukijalle.

Lucinda on joutunut Sword & Crossiin pääosin aiempien tapahtumien vuoksi, jossa hänen poikaystävänsä Trevor on menehtynyt epämääräisissä olosuhteissa. Nuo epämääräiset olosuhteet ovat tulipalo, jonka syttymissyytä Luce ei kunnolla muista. Tämä tapahtuma ei oikein missään vaiheessa avaudu, mutta lopussa lukijan on ikään kuin itse rivien välistä pääteltävä, mitä tuolloin olisi voinut sattua - tai kuka siitä olisi voinut olla vastuussa. Luce pelkää, että muut sisäoppilaitoksen oppilaat pitävät häntä pyromaanimurhaajana, vaikka sisimmässään hän tietää olevansa syytön. Asiaa ei helpota se, että myös Sword & Crossin kirjastossa syttyy tulipalo ihan yllättäin, kun Luce ja Penn ovat siellä tutkimassa Danielin sukujuuria.

"Hyvä uutinen on" - hän piti tauon valiten sanansa huolellisesti - "minä suutelin sinua, ja sinä olet yhä siinä." (s. 362.)

Minusta Langennut on esimerkillisen mainio paranormaali romanssi, johon yhdistyy myös luontevasti urbaania fantasiaa,  kauhua ja goottimaista tunnelmaa. Paljon yhtäläisyyksiä toki on Stephenie Meyerin Twilightin kanssa, sekä tarina muistuttaa myös Becca Fitzpatrickin Langennut enkeli -sarjaa, mutta se ei oikeastaan minua häiritse. Olisin ehkä kaivannut hiukan syvällisempää ja intohimoisempaa romantiikan kuvausta Lucen ja Danielin välille, sillä heidän väliset kohtaamiset tuntuivat hiukan kesyiltä ja valjuiltakin. (Lakkasin muuten laskemasta, kuinka monesti Daniel "kupersi kätensä Lucen kasvojen ympärille.") Jotenkin muistelin, että heidän välillään olisi ollut säkenöivämpää. Kirjan jännittävimmät tapahtumat sijoittuvat melko loppuun, joten joillekin enemmän toimintaa kaipaaville kirja voi tuntua jopa hiukan tylsältä. Loppusähinät ja -taistelut tuntuvat minusta jopa kirjan muuhun tunnelmaan verrattuna hieman irrallisilta. Minä nautin kuitenkin suuresti kirjan verkkaisesta juonenkuljettelusta ja  hiipivää kauhua henkivästä tunnelmasta.

Toivon mukaan koko sarja suomennettaisiin, sillä toisessa osassa alkaa tapahtua mielenkiintoisia asioita Lucen näkemiin varjoihin liittyen.

Suomennos on mielestäni toimiva. Annan kirjalle saman arvosanan kuin olen englanninkieliselle teoksellekin antanut, 

4+

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Langennut muissa blogeissa:

Kirjasähkökäyrä
Lukunurkka

Samantyylistä luettavaa: 

Twiligt-saaga: Stephenie Meyer
Langennut enkeli -sarja: Becca Fitzpatrick
Kuolemattomat-sarja: Alyson Noël

________________________

Lisään tämän kirjan Helmet-lukuhaasteen kohtaan:

 44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta

Osallistun tällä myös Yöpöydän kirjat -blogin Uudelleen luettua -lukuhaasteeseen.

Karou-trilogia: Laini Taylor.

Karou, savun tytär: Laini Taylor. Suomentanut Helene Bützow. Tammi 2011.

Englanninkielinen alkuteos (2011): Daughter of Smoke and Bone

"Yllätyksellinen tarina kertoo suuresta rakkaudesta, kohtalosta, itsensä etsimisestä, rinnakkaismaailmoista ja ikiaikaisesta sodasta enkelien ja hirviöiden välillä.

17-vuotias Karou opiskelee Prahan taidelukiossa ja hengaa kahviloissa kuten kuka tahansa nuori. Mutta Karou ei ole tavallinen tyttö. Hän osaa puhua 20 kieltä ja on loistava piirtäjä, jonka luonnoslehtiöt ovat täynnä hirviöiden kuvia. Muut eivät tiedä, että hirviöt ovat oikeasti Karoun ystäviä: Issa, joka on käärme vyötäisistä alaspäin ja nainen vyötäisistä ylöspäin, Jasri, jolla on papukaijan nokka ja ihmisen silmät. Ja Brimstone, oinaansarvinen toivomuskauppias, jonka salaperäinen puoti on Karoun koti. Ja hassua kyllä - hirviöiden mielestä ihmiset näyttävät vajavaisilta - hirviöille tavallinen keho ilman muilta lainattuja osia on hukattu mahdollisuus.

Karou auttaa Brimstonea ja käy salaisilla matkoilla ympäri maailmaa hakemassa tälle erilaisten otusten hampaita. Palkkioksi Karou saa toiveita, joilla hän voi toteuttaa toivomuksiaan, tehdä pieniä taikoja. Yhdellä näistä matkoista Karou kohtaa Akivan, enkelin, joka melkein tappaa Karoun, mutta ei voikaan tehdä sitä, koska rakastuu Karouhun.

Kuka Karou on? Miksi hänellä on hamsatatuoinnit kämmenissään? Miksi hänestä tuntuu, että jossakin on toinen elämä, jota hänen kuuluisi elää?"

Oma arvio: 
Alkuun tämä kirja ei oikein häikäissyt minua. Karoun elämässä vilisi minun makuuni liiankin omituisia fantasiahahmoja ja hänen tehtävänsä hampaiden keräilijänä suorastaan yökötti minua. Toisaalta oli mukavaa, että kirjan tapahtumat sijoittuivat Prahan lisäksi muun muassa Marokkoon ja Pariisiin. 

Moniulotteinen tarina sai imaistua minut mukaansa jossain vaiheessa ja oli kiehtovaa lukea Akivan ja Madrigalin/Karoun päättymättömästä rakkaustarinasta. Kaikista tarinan kiemuroista en ihan päässyt selvyyteen, sillä väsyn helposti, jos kirjassa aletaan sepostaa liian monimutkaisia saagoja, mutta mielelläni luen vielä tarinaan jatkoa. 
Arvosanani tälle 4. 

Tämän kirjan lainasin kirjastosta. 

Aika taistelun ja tähtivalon: Laini Taylor. Suomentanut Helene Bützow. Tammi 2013. 

Englanninkielinen alkuteos (2012): Days of Blood and Starlight

"Prahalainen taideopiskelija ja hirviön kasvattitytär Karou on saanut vastaukset moniin kysymyksiinsä. Hän muistaa kuka hän oli: Madrigal, sirosarvinen kimeeri, joka rakastui vihamieheensä Akivaan, leimuavasiipiseen serafiin. Heidän kielletyllä rakkaudellaan oli kuitenkin kauhea lopputulos. Se johti kimeerien maailman tuhoon, ja nyt Karou antaisi mitä tahansa saadakseen tehdyn tekemättömäksi.Kun Karou kuulee, että hänen rakkautensa takia myös Brimstone, Issa ja Jasri ovat kuolleet, hän jättää katuvan Akivan ihmisten maailmaan ja palaa yksin tuhottuun Loramendiin. Vaikka viimeiset kimeerit onkin ajettu maan ääriin, ei ikiaikainen sota ole vielä ohi. Karou ymmärtää että hänellä on odottamaton kyky, lahja Brimstonelta. Sen avulla hän ryhtyy kostoon kuolleiden ystäviensä puolesta"

Oma arvio:
KESKEN JÄTETTY. (Tämän lukeminen venyi ja venyi, joten lopulta päätin luovuttaa ja palauttaa tämän kirjastoon. Yli puolenvälin minä tätä tunnollisesti luin. Alku oli melkoisen tökkivää, mutta kyllä tässä oli mukava tarina taustalla ja minussa kyti koko lukemisen ajan palava uteliaisuus, kuinka Karoulle ja muille henkilöille käynee. Silti tämä ei nyt oikein edennyt minulla, joten nyt kävi näin. En anna siis arvosanaa tästä, mutta ehkä joskus...)

Tämän kirjan lainasin kirjastosta. 

Kuolemattomat-sarja: Alyson Noël

Punaiset tulppaanit: Alyson Noël.  Suomentanut Sirpa Meripaasi. Otava 2011.

 Englanninkielinen alkuteos (2009): Evermore

"Tapa, jolla hän suuteli minua, oli toisesta maailmasta. Jotain niin täydellistä ja ylivertaista kokee vain kerran elämässään.

Ever on menettänyt kaiken, perheensäkin, mutta saanut mystisen kyvyn: hän kuulee ihmisten ajatukset, näkee heidän auransa ja aistii heidän elämäntarinansa pelkästä kosketuksesta. Kyky sulkee tytön yksinäisyyteen. Tai niin hän luulee, kunnes kouluun ilmestyy Damen, jonka ajatuksia ja auraa Ever ei yllättäen pysty näkemään. Komea, salaperäinen poika vetää Everiä vastustamattomasti puoleensa, pois kalifornialaisesta high school -elämästä ja yhä syvemmälle mukaansa toiseen todellisuuteen: mysteerien ja taikuuden kiehtovaan maailmaan, missä mikään ei näytä olevan mahdotonta. Mutta kuka tai mikä Damen todellisuudessa on? Ja mikä on Damenin esiin taikomien punaisten tulppaanien viesti?"


Oma arvio: 
Ajattelin lukea vaihteeksi paranormaalia romantiikkaa, kun on tullut nyt sukellettua niin monesti dystopioiden maailmaan. Punaiset tulppaanit -kirjan alkuasetelma muistutti erehdyttävästi Meyerin Twilightia ja Fitzpatrickin Hush hush -sarjaa: kouluun putkahtaa outo nuori mies ja tietysti hän menee päähenkilön Everin viereen istumaan heti ensimmäisellä tunnilla aiheuttaen hämmennystä. On kirjassa myös hiukan samaa kuin lukemissani Whiten Paranormaali-sarjan kirjoissa, kuten Everin haaveilu normaalin nuoren elämästä, sillä Everin yliluonnolliset kyvyt ovat hänelle rasite. 

Everin vanhemmat eivät ole elossa, mikä näyttää olevan yleistä näissä muissakin saman lajin kirjoissa. Lisäksi löysin yhteneväisyyksiä Katen Fallen-sarjan kanssa, sillä siinäkin on päähenkilön riesana jatkuva uudestisyntyminen ja ikuinen, päättymätön rakkaus. Kun viimein annoin tälle mahdollisuuden ja lakkasin vertailemasta muihin teoksiin, oli tätä ihan mukava lukea. 

Luonnollisesti on pitkälti kirjailijan taidoista kiinni, kuinka sykähdyttävän romanttisia kohtauksia kirjassa on, ja minusta Noël ei yltänyt Meyerin eikä Fitztpatrickin tasolle romanttisten kohtausten kuvauksessa. En nyt oikein mitenkään vakuuttunut enkä innostunut Everin Ja Damenin suurenmoisesta rakkaudesta. Sivuhenkilöt myös jäivät minulle melko etäisiksi. 
Kaiken kaikkiaan tämä oli ihan ok, siksi annan arvosanan 3,5 ja aion lukea ainakin seuraavan osan.


Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Sininen kuu: Alyson Noël.  Suomentanut Sirpa Meripaasi. Otava 2011.

Englanninkielinen alkuteos (2009): Blue Moon

 "Juuri kuin Ever on alkanut päästä sisään Damenin viettelevään maailmaan, nuorukaisen maagiset voimat alkavat hiipua. Mystinen sairaus ajaa Everin etsimään vastauksia Valonmaasta, ulottuvuudesta elämän ja kuoleman välillä. Voiko vuosisatoja kestänyt rakkaus voittaa tielleen tulevat uudet esteet?"

Oma arvio: 
Pakko se on myöntää, ettäen minä nyt vain innostu näistä niin paljon kuin ajattelin. Noëlin tyyli kirjoittaa on minusta jotenkin...kökkö ja ehkä tämä sopisi paremmin varhaisnuorelle lukijalle. Tämä kakkososa oli minusta parempi kuin ensimmäinen, mutta esimerkiksi seikkailut Valonmaassa olivat minulle liikaa. 

Onneksi ärsyttävä pikkusisko Riley oli poissa kuvioista. Ava oli minusta myöskin täysin yhdentekevä sivuhenkilö. Loppuratkaisu oli kuitenkin sen verran ovela, että päätin vielä jatkaa sarjan lukemista, Onhan Everin ja Damenin välillä kuitenkin ihan mukava kipinöinti. Arvosana tälle 3,5. 

Tämänkin kirjan lainasin kirjastosta.

Jätin tämän kirjasarjan toistaiseksi kesken, sillä mielenkiinto ei riittänyt tämän kahlaamiseen. Kolmatta osaa yritin lukea, mutta jotenkin se tuntui niin väkinäiseltä, että päätin luovuttaa.

Fallen-sarja: Lauren Kate

Fallen: Lauren Kate. Delacorte Books 2009.

" What if the person you were meant to be with could never be yours? Luce is a new student at Sword & Cross, an unwelcoming boarding/reform school in Savannah, Georgia. Luce's boyfriend died under suspicious circumstances, and now she carries the guilt over his death with her as she navigates the unfriendly halls at Sword & Cross.  17-year-old Lucinda falls in love with a gorgeous, intelligent boy, Daniel, at her new school...only to find out that Daniel is a fallen angel, and that they have spent lifetimes finding and losing one another as good and evil forces plot to keep them apart. Get ready to fall..."

Oma arvio: 

Nyt täytyy sanoa, että kirjan kansikuva möi minulle täysin tämän kirjan, ja odotin sen perusteella roppakaupalla  tunnelmaan sopivaa hyytävää jännitystä, romantiikkaa, mystiikkaa ja goottitunnelmaa. Tarina lähti hiukan tahmeasti käyntiin.  Alkutahmeuden jälkeen yllätyskäänteitä ja jännitystä alkoi ilmaantua. Välillä olin vähän pihalla kaikista käänteistä. (Voin osin syyttää tästä kielimuuria, mutta toivoakseni tämä suomennetaan pian ja otan sitten tämän lukuun uudestaan.)

Lauren osaa kuvailla Sword & Crossin goottityylisen oppilaitoksen karuutta hautausmaamiljöineen hyvin seikkaperäisen tarkasti. Rakkaustarina on intohimoinen, vaikka kliseinen - mitäpä muuta tämän tyylilajin kirjoilta odotankaan saavani.  Tykkäsin, mutten rakastunut. 
Arvosanani 4+

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Torment: Lauren Kate. Delacorte Books 2010. Ei ole julkaistu suomeksi.

"In Torment fallen angel Daniel and his mortal love Lucinda think they are safe but evil forces are massing against them. As Luce learns more about her past, and discovers that the lives she's already lived hold the key to her future happiness; she starts to wonder if Daniel has told her the whole truth. What if his version of events isn't the way things happened? What if that means that she's really meant to be with someone else?"

Oma arvio: 

Fallen-sarjan toinenkaan osa  Torment ei meinannut lähteä minulta millään käyntiin, eikä Lucen koulunvaihto ja uudet koulukaverit oikein vaikuttaneet alkuun kiinnostavilta. Lopulta asioille alkoi taas löytyä nimensä ja tarkoituksensa, kun uudesta koulusta ja koulukavereista alkoi paljastua lisää mielenkiintoisia seikkoja. Näin pääsi juoneen mukaan.

Lucen ja enkeli-Danielin jatkuva kissa ja hiiri -kinastelu alkoi välillä tosissaan ottaa minua päähän: välillä he melkein erosivat, saman tien eivät eronneetkaan, blääh! Lucen aikahyppelyt olivat mielenkiintoinen lisä tarinaan ja niiden takia jaksoin ahmia kirjan loppuun. Tarinan loppuratkaisu jätti minut uteliaaksi, mutta voi olla, että minulla tämä sarja jäi tähän. 
 Arvosana 3,5. 

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.