Älä koskaan luota kaksoseen: Freja Nicole Woolf. Suomentanut Aila Herranen. WSOY 2023 (Älä koskaan luota kaksoseen #1)
"Kautta Afroditen, Cat Phillipsin rakkauselämä kaipaa planetaarista apua!
Vastustamaton nuortenkirja ihastumisesta on sekoitus niin Bridget Jonesia, Sex Educationia kuin Mr. Beaniäkin.
15-vuotias Cat Phillips on hulluna horoskooppeihin, altis onnettomuuksille, ilmaisee itseään mitä kummallisimmin sanankääntein – ja on rakastunut Allisoniin, yhteen parhaista ystävistään. Mutta sopisiko yltiöcool, kapinallinen Morgan hänelle paremmin - vaikka on kaksonen ja Cat tietää, ettei kaksoseen ole luottamista! Catin tarina on nolo ja riemukas kuvaus elämästä brittiläisessä pikkukaupungissa. Ei ole helppo hypätä kaapista ulos, kun on osa suosittujen tyttöjen klikkiä, jota johtaa epäkorrektin puheen kuningatar. (WSOY)"
Oma arvio:
Horoskooppeja, sateenkaarirakkautta, koheltamista, POC-hahmoja - jo tämän kirjan riemunkirjavasta, hupsuhenkisestä kannesta voi päätellä, ettei 24-vuotiaan Freja Nicole Woolfin esikoisteos Älä koskaan luota kaksoseen ole mitään ryppyotsaisen, vakavamielisen ihmisen luettavaa. Chick lit -tyylistä luettavaa nuorille ei ole koskaan liikaa, ja mukavaa, että tässä poiketaan heteronormatiivisuudesta.
"Aito rakkaus ja kiivas kannibalismi eivät yleensä käy käsi kädessä..." (s. 71)
Kymppiluokalla (vastannee meidän ysiä) opiskeleva Cat on suorastaan hauska ja holtiton henkilöhahmo, joka ihailee Taylor Zwiftiä, yrittää sietää ituhippihenkistä pikkusiskoaan Lunaa sekä muka-hauskoja vanhempiaan - ja jonka lempikirosana on voi hanhenmarjat. Hän on haksahtanut horoskooppeihin, ja onkin ystäväpiirinsä luotettu horoskooppivastaava, joka jakelee kullekin tilanteeseen sopivia horoskooppeja apunaan Tähtien pyhä kirja valistuneille. Cat tykkää tytöistä, muttei ole kertonut tästä kuin parhaalle ystävälleen Zannalle. Hän onkin salaa rakastunut Allisoniin, joka kuitenkin on melko varmasti hetero. Cat kuuluu koulun suosittujen tyttöjen porukkaan, jota johtaa pelottava Siobhan. Välillä Cat haluaisi vastustaa Siobhania, etenkin kun tämä on taipuvainen muiden kiusaamiseen, mutta eihän ystävien tielle voi astua. Vai voiko?
Samalla kun Cat haaveilee Allisonista niin, että jää miltei bussin alle tämän takiaan, hänen elämäänsä tupsahtaa älyttömän siisti Morgan, joka urhoollisesti sukeltaa Catin veden varaan joutuneen piirustusvihon vedestä. Juuri sen vihon, johon Cat on piirtänyt lesbohenkisiä piirustuksiaan Disneyn tyttöhahmoista, kuten Frozenin Elsasta ja Vaianasta. Mutta miten ihmeessä Cat kuitenkin ajautuu seurustelemaan rasittavan perhetuttu Jamien kanssa, jonka omintakeiset biisiviritelmät ovat tehdä Catin hulluksi. Toisaalta, eihän Cat voisi mitenkään kuvitellakaan Morgania, sillä tämä on tähtimerkiltään Kaksonen, joilla on kaksi kokonaista puolta ja ovat siksi hyvin epäluotettavia. Mutta silti... kun Morgan sanoo Catin muistuttavan Madonnaa Missä olet, Susan -elokuvassa, tämän on ostettava samanhenkinen nahkatakki.
Heilautan blondit kutrini taakse. Minä olen vahva. Päätän heti, että tämä takki antaa minulle jumalaista naisenergiaa --- (s. 88)
Älä koskaan luota kaksoseen yllätti minut iloisesti. Odotin toki viihtyväni tämän parissa, mutten olisi uskonut, miten huikean hauska ja mukava kirja tämä olikaan. Kaapistatuloromaanin ei tarvitse todellakaan olla mikään vakavahenkinen, vaan sen voi lyödä läskiksi juuri tällä tavoin. Woolf on sotkenut monikulttuuriset henkilöhahmot ja monet vakavat teemat tähän hilpeähenkiseen pakettiin. Mitä tahansa voi tapahtua tässä kirjassa, mutta asiat esitetään niin kevyellä tavalla, ettei lukija ehdi synkistyä, kun on jo hihittelemässä seuraavalle Catin kohellukselle. Se ei silti tarkoita, etteivätkö henkilöhahmot kehittyisi ja viisastuisi kirjan edetessä kohti loppuaan. Onneksi ei kuitenkaan valuta siirappisuuden puolelle, vaan anteeksipyynnötkin voivat olla suurta hupia.
 |
| s. 206 |
Suosittelen hauskojen ja höpsöjen kirjojen ystäville. Itsellä tämä ainakin lähtee vakiovarusteeksi seiskojen vinkkauksiin. Ja muuten, minun horoskooppimerkkini on kaksonen.
Arvosanani 4,5
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.
Muualla:
---
Syytä aina neitsyttä: Freja Nicole Woolf. Suomentanut Aila Herronen. WSOY 2024 (Älä koskaan luota kaksoseen #2)
Syytä aina neitsyttä on riemukkaan Älä koskaan luota kaksoseen -kirjan itsenäinen jatko-osa.
Cat Phillips seurustelee hyperviileän Morgan Delaneyn kanssa ja elämä hymyilee Guccin-upeasti. Kunnes ihana Morgan päättää haastaa Catin ystävän, ihaillun ja pelätyn Siobhanin, koulun johtajatyttövaaleissa. Catin uskollisuus on koetuksella, kun molemmat vaativat Catin tukea itselleen. Vastapainoksi hän päättää uppoutua sukupuolineutraaliin koulunäytelmäversioon Romeosta ja Juliasta. Päätös, jota hän pian katuu… (WSOY)
Oma arvio:
Tykästyin viime vuonna ilmestyneeseen Älä koskaan luota kaksoseen, jonka hervoton huumori, Freja Nicole Woolfin tekstin lähes överiksi menevät vertaukset ja kivat rakkauskuviot vetosivat minuun. Niinpä oli mukava saada jatkoa horoskooppeihin tosissaan uskovan Cat Phillipsin seikkailuista.
Catilla on kuumimmista kuumin tyttöystävä, Morgan, josta valitettavasti hänen muut ystävänsä eivät niinkään pidä. Koulun kuningataroppilas Siobhan järjestää Catille viisitoistavuotissynttärit teemalla keltainen, mutta lupaavan alun jälkeen kaikki alkaa mennä pieleen: kaikkien inhoama koheltajasäheltäjä Brooke tulee kutsumatta bileisiin pukeutuneena väärään väriin, ja myöhässä saapuva Morgan ryhtyy Catin kauhuksi puolustamaan Siobhanin läksyttämää Brookea. Sillä lailla ei Morgan ainakaan nosta statustaan Catin ystävien silmissä.
Minun ystäväni ja tyttöystäväni himoitsevat nyt avoimesti verta, ja minä olen se lampaanraato, josta he tappelevat. (s. 78)
Tämän jälkeen kaikki lähtee menemään väärään suuntaan: Morgan alkaa kaveerata häilyväisen Brooken kanssa ja asettautuu ehdolle koulun johtajaoppilaaksi Siobhanin vastaehdokkaana. Kumman puolella Catin kuuluisi olla? Cat hankkiutuu vähän niin kuin vahingossa koulun Romeo ja Julia -näytelmäryhmään ja saa hämmästyksekseen Brooken kanssa pääroolit: Cat on Julia ja Brooke Romeo. Tämä suututtaa pääroolia havitelleen, Kultakutri-jengiin kuuluvan öky-Elizabethin.
Ehkä tämän suhteen avain onkin kirjaimellisesti avain. Avain huoneeseen, jonne pääsemme vain me kaksi. (s. 115)
Välillä Catilla ja Morganilla menee ihanasti ja rakkaus kukoistaa, mutta välillä Catin ystävät laittavat hänet miettimään, käyttäytyykö Morgan aina kivasti Catia kohtaan. Catin paras ystävä Zanna alkaa etääntyä Catista, sillä tämä keskittyy ihan liikaa omiin ongelmiinsa ja sivuuttaa jatkuvasti Zannan huolet, ja tämä aiheuttaa tietysti Catille suurta surua, sillä Cat ei tunne oloaan omakseen enää Siobhanin ja kumppaneiden kanssa heidän morkatessa jatkuvasti hänen tyttöystäväänsä. Sama homma taas on Morganin queer-ystävien kanssa, sillä nämä tuntuvat katsovan aina Catia kieroon, etenkin Maja. Morgan ei tunnu ottavan tätä vakavasti.
Ja niin minä aiheutin tyttöystävälleni mustan silmän. Joutsen on kunnossa, mutta minä en. Kokemus aiheutti melkoisen trauman, ja joudun kaiken huipuksi korvaamaan rikki menneen poluveneen! (s. 95)
Kaikesta tästä kaaoksesta Cat syyttää sitä, että hänen horoskoopissaan kuu on neitsyessä. Tästä tulee kirjan nimikin. Hän uskoo niin sokeasti tähtimerkkeihin, että on sokea monelle konkreettiselle asialle, kuten Siobhanin dominoivalle ja epäsuvaitsevalle käytökselle, oman navan ympärillä pyörimiselle sen sijaan, että kuuntelisi myös ystävänsä Zannan huolia, tai ottaisi huomioon myös Brooken tämän sekoiluista huolimatta. Vaikka Morgan on ihana tyttöystävä, tarvitsee Cat myös Zannaa. Miten hän saisi pyydettyä tältä anteeksi tohelouttaan? Totta kai jo totuttuun tapaan (katso edellisen osan arvio) anteeksipyyntökin on täynnä kohellusta, koska Cat vain on sellainen - hänelle aina sattuu ja tapahtuu.
Syytä aina neitsyttä tarjoaa samaa kohellusta, huumoria ja söpöä rakkautta kuin sarjan avausosakin. Välillä mietin, onko tekstissä liikaa hassunhauskoja vertauksia, omintakeisia huudahduksia ja erikoisia adjektiiveja, kuten tiukka kuin Tittelitom, kaikuu kuin keilahalli, ÜBER-guccimainen, voihan Wuhan! jne. Suomentaja Aila Herrosella on ollut kyllä kovasti tekemistä näiden ilmaisujen kanssa, hatunnosto hänelle tästä. Sitten taas, tämä kirja on vetänyt kaiken niin överiksi, että sama kai se on antaa mennä kunnolla. Kirjan tyylistä joko tykkää tai sitten ei, mutta vakavalla mielellä tähän ei kannata tarttua.
Taustalla kaiken kohelluksen ja hassuttelun takana on kuitenkin syvällisempiä teemoja, kuten oikein kattava POC- ja LHBGT-edustus, kiusaaminen ja syrjiminen, ystävyys jne. Toinen lukunsa on Catin perhe, jossa nolot vanhemmat keskittyvät maanisesti viherhuoneen rakentamiseen ja pikkuvanha hihhulipikkusisko Luna pitää joogasessioitaan huoneessaan.
Annan tälle arvosanaksi 3,5
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.
Muualla:
--
Samantyylistä luettavaa:
