maanantai 24. syyskuuta 2018

Yksi meistä valehtelee -sarja: Karen M. McManus

Yksi meistä valehtelee: Karen M. McManus. Suomentanut Inka Parpola. WSOY 2018. (Yksi meistä valehtelee #1)

Englanninkielinen alkuteos: One of Us is Lying. Kansi: Melissa Four

"Esikoistrilleri Yksi meistä valehtelee pitää lukijansa kiehtovassa piinassa alusta loppuun.

Viisi oppilasta jää jälki-istuntoon, vain neljä selviää siitä hengissä. Jokainen on epäilty ja kaikilla on jotain salattavaa. 

Bronwyn tähtää Yalen yliopistoon eikä ole koskaan rikkonut yhtäkään sääntöä. Koko koulun lemmikki Cooper on tähti baseballkentällä. Nate on paha poika ja ottaa jo ensiaskelia rikollisuralla. Tanssiaisten kuningatar Addy yrittää pitää kasassa täydellistä elämäänsä. Simon on luonut koulun pahamaineisen juoru-appin: hän tuntuu tietävän kaikkien pimeimmätkin salaisuudet. Simon kuolee vuorokausi ennen kuin aikoi paljastaa jotain synkkää Bronwynin, Cooperin, Naten ja Addyn elämästä. Kuolinsyy ei ole onnettomuus, ja he kaikki ovat epäiltyjä. 

Kaikilla on salaisuuksia. Vain sillä on merkitystä, kuinka pitkälle on valmis menemään niitä suojellakseen" (WSOY

Oma arvio:

Kun sain tämän kirjan käsiini, oivalsin heti, että nuorten aikuisten kirjallisuudessa on ollut valtava jännäreiden mentävä aukko. Kun fantasia- ja dystopiapainotteiset YA-kirjat ovat vallanneet alaa, perinteisiä, dekkarimaisia jännäreitä on julkaistu (ja suomennettu) yllättävän vähän. Tarkoitan nyt siis selkeästi YA-jännäreitä, sillä kyllähän varhaisnuorille suunnattuja jännäreitä julkaistaan jonkin verran. Vuoden alussa suomennettu Cara Delevingnen Mirror mirror tekee tästä poikkeuksen, ja nyt tämä huikea yhdysvaltalaisen Karen M. McManusen esikoiskirja Yksi meistä valehtelee, joka saa minulta täydet hehkutukset.

"Minä olen kaikkitietävä kertoja", Simon tokaisee. (s.17) 


Alkuun kirjan henkilöt ja juoni vaikuttaa tyypilliseltä, kliseiseltä amerikkalaiselta peruskauralta: on perus lukiomeininkiä, suosittu baseballpelaaja Cooper, kaunis tanssiaiskuningatar Addy, rasittava juorupalstan pitäjä Simon, joka yrittää päästä muiden suosioon julkaisemalla pöyristyttäviä juoruja, pahis-poika Nate ja koulun priimus Bronwyn. Heti alussa tapahtuu kuitenkin kamala onnettomuus, kun pahasti pähkinäallerginen Simon saa jälki-istunnossa (johon nämä nuoret joutuvat oudon sattuman kautta) allergisen reaktion, eikä hänen epi-kynäänsä löydy mistään. Niinpä kohtaus on hänelle kohtalokas. Nämä neljä muuta nuorta joutuvat tiukan syynin ja mediasirkuksen kohteeksi, eikä asiaa helpota outo Tumbrl-tili, jossa joku nimetön tyyppi julistaa olevansa Simonin murhaaja eli ehkä jopa joku näistä neljästä. Vai onko hän joku muu?

En usko, että kukaan heistä teki sitä. (s. 270)

Tarina seuraa tasapuolisesti kaikkien näiden neljän jälki-istunnossa olleen nuoren elämää, ja jokaisella heistä on suuri salaisuus, jonka Simon on juuri aikonut julkaista. Onko joku heistä halunnut vaientaa Simonin? Kirjan henkilöhahmot alkavat näyttää itsestään muitakin puolia kuin alussa annetut perusolettamuksia. Suosikikseni nousevat koulun priimus, latinalaistaustainen Bronwyn ja paha poika Nate, jotka ovat ihan täysin eri maata, mutta alkavat ikään kuin vahingossa tutustua tämän onnettomuuden takia. Koska Bronwynin vanhemmat eivät päästä Natea lähellekään tytärtään, joutuvat nämä nuoret juttelemaan prepaid-puhelimien kautta yömyöhäisellä. Nate ei olekaan mikään toivoton tapaus, vaan ihan tavallinen poika, jonka isällä on ongelmia alkoholin kanssa ja äiti on kuollut tämän ollessa pieni. Bronwyn taas ei ole pelkkä pänttääjä, vaan hänellä on huumorintajua ja ymmärtävä sydän. Bronwynin pianonsoittokohtaus tuo mieleeni Stephenie Meyerin Houkutuksen, jossa Edward soittaa Bellalle pianoa. Samoin Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulossa on kohtaus, jossa Elisabeth tekee vaikutuksen herra Darcyyn soittaessaan. Tässä asetelma on toisinpäin, mutta vaikutus sama.

Nate nojaa kirjahyllyyn käsivarret ristissä, ja kerrankaan hän ei näytä ikävystyneeltä tai siltä, että aikoo pian pottuilla. "En ole koskaan kuullut mitään noin hienoa", hän sanoo.(s.62)

Tapahtumien edetessä ja salaisuuksien paljastuessa syntyy monenlaista draamaa. Addy on ollut kuin paita ja peppu täydellisen poikaystävänsä Jaken kanssa, joka on kuitenkin kontrolloinut tyttöystäväänsä pukeutumista myöten. Addyn ihana isosisko Ashton on tarkkanäköinen ja huomauttelee siskolleen kynnysmattona olosta. Hän on myös siskonsa tukena, kun tämän on viimein kerrottava Jakelle totuus, ennen kuin hän saa kuulla sen muualta. Cooper on menestynyt hyvin baseballissa ja hänen isänsä hykertelee, kun kykyjenetsijät seurailevat poikansa pelejä ja huimasti parantuneita syöttönopeuksia ja -tekniikoita. Mutta onko edistystä tullut liiankin nopeaa? Kuka on se, joka saa Cooperin kasvoille valaisevan hymyn tekstareillaan, koska selvästikin tyttöystävä Keelyn seura näyttää lähes ahdistavan? Mikä on Cooperin salaisuus?

Sillä voi luoja, miten kauniisti tuo poika hymyilee. (s.242)

Yksi meistä valehtelee oli pakko ahmaista viikonlopun aikana (päivässäkin tämä olisi mennyt, jos ei olisi ollut muuta elämää.) Tarina imaisee mukaansa kuin superimuri ja lopputulos on pakko saada selville -  täysin onnistunut jännärin juoni. Henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia ja hyvin erilaisia, mutta heitä kuitenkin yhdistää lopulta monikin asia. Kirjassa on myös hyvin ihana, onnistunut romanttinen lataus, ja kirjan pääpari saa minut huokailemaan ihastuksesta. Kirja on kuitenkin hyvin kesy, eli suudelmia pidemmälle ei kuvailussa juuri edetä. Tämä toimii kuitenkin mainiosti. Olen erittäin onnellinen tästä kirjasta ja aion heti ensi kädessä vinkata tätä yläkouluikäisille. Iloisena yllätyksenä kirjasta on tekeillä TV-sarja!

Arvosanani 5

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Muissa blogeissa:

Satunurkka
Kirjojen keskellä
Lintusen kirjablogi
Hurja Hassu Lukija
Ikuinen lukutoukka


Yksi meistä on seuraava: Karen M. McManus. Suomentanut Inka Parpola. WSOY 2020 (Yksi meistä valehtelee #2)

Englanninkielinen alkuteos: One of Us is next. Kansi: Melissa Four, iStockphoto LP

"Totuus vai tehtävä? 

Kumman sinä valitsisit: nöyryyttävän salaisuuden paljastumisen vai kohtalokkaan vaarallisen tehtävän?

Bayview’n lukiota alkaa piinata uusi oppilaiden menneisyyttä syynäävä painajainen. Tällä kertaa kyseessä on peli - totuus vai tehtävä. Kun ensimmäinen uhri ei halua pelata, hänen puolestaan valitaan totuus. Erityisen synkkä paljastus tekee kerralla selväksi, että tässä pelissä valitaan aina tehtävä.

Lopulta peliin mukaan pakotetut joutuvat taistelemaan jopa hengestään. Nuoret ovat omillaan, sillä Maeve on oppinut sisarensa Bronwenin kohtalosta: poliisin apuun ei kannata luottaa. (WSOY)"

Oma arvio:

Olen odottanut jatko-osaa Karen M. McManusin Yksi meistä valehtelee -jännärille kieli pitkällä. Hain tämän Yksi meistä on seuraava -kirjan eilen postista, ja tänään olin jo lukenut sen.  Se kertoo jo aika paljon kirjan koukuttavuudesta ja mielenkiintoisuudesta! En vain yksinkertaisesti voinut laskea kirjaa käsistäni, ennen kuin olin lukenut sen loppuun ja saanut selville kirjaa kannattelevan mysteerin.

Kirja alkaa dramaattisesti pätkällä Channel Seven Newsin uutistoimittajan haastattelua, jossa kysellään paikallisen koulun oppilaiden tuntemuksia sen jälkeen, kun heidän luokkatoverinsa on menehtynyt. On kulunut puolitoista vuotta Simonin kuolemasta, ja nyt Bayview High -nimisessä lukiossa taas kuohuu. Mitä ihmettä on tapahtunut?

Phoebe Lawton, sinä olet ensimmäinen! Lähetä valintasi: Paljastanko totuuden, vai otatko vastaan tehtävän? (S. 38)

Kirjassa hypätään kymmenisen viikkoa taaksepäin tarkastelemaan, mistä kaikki sai alkunsa. Joku aktivoi nettiin jälleen vihamielisen foorumin sitten Simonin tapauksen. Kosto on minun -foorumissa lähinnä Bayview 2020 ja Darkestmind -nimiset tyypit hautovat kostoa ja haluavat aloittaa jotain konkreettista kostotoimenpiteikseen. Pian kirjan päähenkilöiden, kolmannen vuoden lukio-opiskelijoiden kännyköihin alkaa tulla omituisia viestejä uudesta Totuutta vai tehtävää -haasteesta, jossa nimensä mukaisesti valitun henkilön pitää valita jompi kumpi vaihtoehto määräaikaan mennessä. Jos valintaa ei tee, lävähtää kaikkien nähtäville jokin salaisuus kyseisestä henkilöstä. Peli kuohuttaa ja kiehtookin Bayview High:n oppilaita, vaikka pidemmän päälle peli menee aivan liian rankaksi.

Jos lähetän sinulle Totuus vai tehtävä  -kysymyksen, sinulla on 24 tuntia aikaa tehdä valintasi. (s. 122)

Tässä osassa esitellään uusia lukion kolmosluokkalaisia, mutta myös ensimmäisestä osasta tutut vanhat Addy, Nate, Bronwyn ja Cooper ovat osa tarinaa. Pääosassa ovat kuitenkin  Bronwynin hakkerointitaitoinen pikkusisko Maeve, Maeven ex-poikaystävä ja nykyinen hyvä ystävä Knox, keskeisessä tapahtumapaikassa, Café Contigossa työskentelevä Phoebe, joka on menettänyt isänsä kolmisen vuotta sitten onnettomuudessa, sekä hottis Luis Santos, kahvilanomistajan poika, joka käy kuumana Maeveen. Lisäksi kirjassa toki vilisee myös muutamia keskeisiä sivuhenkilöitä, kuten Addyn isosisko Ashton ja juristi Eli, jotka ovat pian menossa naimisiin ja joiden häävalmisteluihin myös Phoebe joutuu äitinsä kautta osallistumaan.

Mielenkiintoisimmaksi henkilöksi nousee introverttiluonteinen Maeve, joka viettää kaiken vapaa-aikansa Café Contigossa seuranaan läppäri ja kahvikupponen. Toki Knox pitää hänelle myös usein seuraa. Maeve ikävöi isosiskoaan Bronwyniä, joka on opiskelemassa eri kaupungissa. Lisäksi Maevella on varjonaan uusi huoli: nenäverenvuodot ja oudot mustelmat saattavat tarkoittaa sitä, että hänen leukemiansa on uusinut. Hän ei uskalla puhua asiasta kenellekään. Komea Luis flirttailee Maevelle, joka ei alkuun tajua pojan olevan tosissaan. Viimein poika saa houkuteltua tytön ulos ja pian heidän välillään roihahtaa, mutta sitten Maeven huoli omasta terveydestään ja Totuutta ja tehtävää -haasteen tuomat paljastukset saavat tytön käyttäytymään väärällä tavalla, eikä jutusta meinaakaan tulla mitään.

Kaunis Phoebe on tottunut saamaan pojan kuin pojan. Tällä erää hän sekstailee koulun kuumimman ja tyhjäpäisimmän pelinrakentajan Brandonin kanssa kaiken liikenevän aikansa. Sitten Totuutta ja tehtävää -haasteen tuoma paljastus sotkee Phoeben elämän: koko kansalle ja hänen siskolleen Emmalle paljastuu, että hän on maannut siskonsa exän Derekin kanssa. Välit Emmaan menevät lopullisesti ja koulussa kaikki alkavat juoruta ja naljailla siskosten tarjoamasta kimppakivasta. Brandonkaan ei jaksa enää kiinnostaa, etenkin kun hän alkaa turhan kovakouraiseksi. Phoebe tutustuu vaivihkaa uusiin ihmiseen hänen bestiksensä Julesin alkaessa liikkua muiden kanssa. Muun muassa Maeve vaikuttaa ihan mukavalta tytöltä, ja hintelä ja huomaamaton Knox tekee vaikutuksen pelaamalla Phoeben yksinäisen pikkuveljen Owenin kanssa videopeliä. Phoeben ja Knoxin välit alkavat lämmetä yhteisten vastoinkäymisten myötä.

Knox työskentelee koulun ohessa Until Proven -asianajotoimiston apulaisena. Hän järkyttyy siitä, millaisia tappouhkauksia hänen ihailemansa lakimies Eli saa. Knox tulee myös kärsimään nahoissaan Totuutta ja tehtävää -haasteen myötä, sillä kaikille selviää inhottava yksityiskohta hänen ja Maeven seurusteluajoilta. Tämä paljastus myös rikkoo ystävysten välejä. Knox on aina tunnettu mukavana ja miellyttävänä poikana, josta mummot tykkäävät, mutta jonka perään tytöt eivät kuolaa. Siksi hän uskoo painivansa ihan eri sarjassa kuin Phoebe. Mutta kuinkas käykään?

Mitä nyt, Bayview? Ettekö muka tienneet?
Sääli. Ette selvästi ole ajan tasalla. 
Tässä on pikku neuvo seuraavaa pelikertaa varten: 
Valitkaa aina tehtävä. (s. 48)

Totuutta ja tehtävää -haaste johtaa traagisiin tapahtumiin, jonka johdosta yksi oppilas menehtyy ja Knox saa naamansa täyteen ruhjeita. Maeve, Knox ja Phoebe alkavat tutkia asiaa ja alkavat päästä viestejä lähettäneen Tuntemattoman jäljille. Juoni kieputtuu loppua kohti melkoiseksi vyyhdeksi, epäillyt vaihtuvat ja piina alkaa olla kestämätöntä. Kuka on kaiken takana ja miksi? Juonenkäänteet ja viestit Tuntemattomalta tuovat hyvin vahvasti mieleen Valehtelevat viettelijät -sarjan, jota en ole siis kirjan muodossa lukenut, mutta sarjan kaikki kaudet katsonut.

Loppuratkaisu aiheuttaa minulle melkoisen leuan loksahduksen ja osittaisen pettymyksenkin. En toivonut ihan tällaista loppua. Siksi en antanut arvosanaksi täyttä vitosta. Muuten kirja on lähes täydellisen viihdyttävä niin henkilöhahmojen, romanttisten kuvioiden kuin jännittävien juonenkäänteiden osalta.

Arvosanani 5-

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Muissa blogeissa:

En löytänyt muita bloggauksia


Lisään kirjan Helmet-haasteen kohtaan:

35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa

Popsugar-haaste saa kirjan kohtaan:

A book about or involving social media


Samantyylistä luettavaa:

Mirror mirror: Cara Delevingne
Kolmetoista syytä: Jay Asher 
Poika - murha seitsemännellä luokalla: L.K.Valmu 
Valehtelevat viettelijät -sarja: Sara Shepard



3 kommenttia:

Jenna kirjoitti...

Tätä oon odotellut aika paljon, joten toivottavasti kirjaston varaus saapuu pian. Loistavaa, että odotettavissa on vetäväjuoninen jännäri!

Aikku kirjoitti...

ihania! :)

Satu/ kuunnellut äänikirjat kirjoitti...

Kiitos postauksesta!
Kuulostivatpa molemmat tosi mielenkiintoisilta!
Laitan lukulistallani!