sunnuntai 18. tammikuuta 2015

P.I. - Pelko ihmisessä -kirjasarja: Siri Kolu

P.I. - Pelko Ihmisessä: Siri Kolu. Otava 2013.


"Millaista on elää maailmassa, joka perustuu pelkoon? P-influenssa muuttaa kaikkien elämän. Muuttaako se myös rakkaimmat vihollisiksi?
Pelko ihmisessä. Paine ihmisessä. Pahuus ihmisessä. Pienuus ihmisessä. Niin lukee lapussa, jonka Pilvi jättää veljelleen lähtiessään kotoa. Kun P-influenssa leviää, se muuttaa kaikkien elämän, ja koko yhteiskunnan. 16-vuotias Pilvi sijoitetaan kahdensadan muun sairastuneen kanssa luolaan. Pienoisyhteiskunnalla on ongelmansa, ja tuskin tulevaisuutta.
Pilvin isoveli Petri ei suostu ajattelemaan sisartaan kadonneena, hänelle Pilvin pelastamisesta tulee elämäntehtävä.
Ja sitten on Tuomas, jolla on omat salaiset suunnitelmansa. Ja Largo, Pilvin luolarakastettu, josta ei voi tietää...
Siri Kolun romaani perustuu Luetko sinä? -kampanjassa tuhansille yläkoululaisille tutuksi tulleeseen ja kiinnostusta herättäneeseen novelliin. Kirja kertoo ensimmäisestä vuodesta Pl-epidemian jälkeen."

Oma arvio: Tämä kirja alkoi ihan kuin kesken kaiken, ja minulla tuli vahvasti tunne, että tämä olisi kirjasarjan toinen osa. Tämä onkin jatkoa novellille, jota en ole lukenut, joten oli pakko yrittää päästä juoneen ja tarinaan kiinni.  Pikku hiljaa tekstissä raotettiin lisää tietoa, mitä PI tarkoittaa ja miksi tartunnan saaneita suljettiin luolaan. Täyttä varmuutta en kuitenkaan asiasta saanut, miksi he sinne menivät. 

Totta kai tarinassa oli mukana myös romanssi, tai itse asiassa hiukan väkisin väännetty kolmiodraama. Largo oli juuri sellainen vaikeaselkoinen ja tyly tyyppi, joka kohteli Pilviä kuin saastaa, ja silti tai juuri siitä syystä päähenkilötyttönen ei voinut saada ajatuksiaan irti hänestä. Roni oli taas mukava soittajapoika, jonka kanssa olisin suonut Pilvin kehittelevän romanssia, mutta Ronin ihastuminen jäi yksipuoliseksi. Sitten oli vielä Tuomas, Pilvin entinen rakkaus, joka oli vaihtanut Pilvin hänen ystäväänsä Mimosaan. Hänen vastarinta-ajatukset olivat minusta sekavia enkä oikein päässyt niistä kunnolla jyvälle. 

Pilvin ja hänen veljensä Petrin suhde oli omituisen kylmä - luulisi, että Pilvi olisi ollut hiukan iloisempi tapaamisistaan veljensä kanssa. Muuttiko sairaus hänen ajattelutapaansa vai kylmettikö luolaelämä hänen tunteensa. Pilvi henkilönä ei ollut minusta kovinkaan sympaattinen. West Side Story -lainaukset eivät oikein innostaneet minua, sillä kyseinen musikaali on minulle outo. Yleensä ottaen kirjassa oli kuitenkin hyvä ajatus taustalla, joten aion lukea jatko-osan. Arvosanaksi annan tälle 3-.

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

I.P. - Ihmisen puolella: Siri Kolu. Otava 2014.

 "Mitä tapahtuu, kun oikeuksiaan vaativa vähemmistö nousee kapinaan? Pitääkö oikeutta saadakseen edetä pelosta raivoon?P-influenssaan sairastunut Pilvi lähtee keräämään tietoa, jolla voisi ratkaista perheekseen kokemansa luolayhteisön ja muiden PI-Luolien tulevaisuuden. Tiedustelumatkoilta kertyneet strategiset tiedot sysäävät liikkeelle tapahtumavyöryn: Luolat suunnittelevat kansannousun, ja Pilvi joutuu tekemään kipeitä moraalisia valintoja.Kun Pilvi näkee kaupungilla Largon, maailma hajoaa. Hänen rakastamansa mies ei lainkaan näytä siltä, että kuuluisi P-ihmisiin. Pitääkö Pilvin suostua sisällissotaan tietämättä, ovatko he edes samassa rintamassa? Rakastavaisten välienselvittely on väistämätön."

Oma arvio: Pidin tästä kirjasta enemmän kuin ensimmäisestä osasta, koska tässä oli enemmän ylläreitä ja jännittäviä tapahtumia. Kolun kirjoitustyyli oli minulle vieraannuttava, mutta kun unohdin sen seikan, tätä oli soljuvaa lukea eteenpäin. Se, että sai kurkistaa teatterimaailman kulisseihin, oli todella kiintoisaa. 

Henkilöhahmoissakin pääsin pintaa syvemmälle, sillä ainakin Mimosan, Pilvin ja Petrin hahmot kehittyivät. Pilvi oli pelottavan vahva ja rohkea päähenkilötyttö. Mimosasta paljastui loppua kohti yllätys, jota en olisi osannut arvata. Largosta vain en päässyt selvyyteen, ja minusta hänen ja Pilvin suhde oli ärsyttävän puhumattoman epämääräinen, kieroutunut ja outo. Pilvin ja Petrin välit vaikuttivat minusta nyt lämpimämmiltä kuin ensimmäisessä osassa. Melko hyvä jatko-osa oli tämä, mutta ei yltänyt lempparikseni asti.  Tuleekohan sarjaan enää jatkoa? Arvosanaksi annan tälle 3,5. 

Tämän kirjan lainasin kirjastosta. 

Ei kommentteja: