Aurinko on tähti: Nicole Yoon

Aurinko on tähti: Nicola Yoon. Suomentanut Helene Bützow. Tammi 2019

Englanninkielinen alkuteos: The Sun is also a Star

"Tyttö, poika ja maailmankaikkeus

Natasha uskoo tieteeseen ja tosiasioihin. Ei kohtaloon eikä toteutumattomiin unelmiin. Kun hän tapaa New Yorkissa Danielin, hänen perhettään odottaa maasta karkotus samana iltana, eikä rakastuminen ole vaihtoehto. Daniel on ollut aina hyvä oppilas ja tehnyt mitä häneltä odotetaan. Hän ei ole ollut runoilija, saati unelmoija. Mutta kun hän näkee Natashan, kaikki muu unohtuu. Jokin tytössä saa Danielin uskomaan, että kohtalo tarjoaa heille kahdelle poikkeuksellista tarinaa. Jokainen elämän hetki on johtanut tähän yhteen tuokioon. Edessä on miljoona erilaista tulevaisuutta: mikä niistä toteutuu?" (Tammi)

Elokuvatraileri: https://www.youtube.com/watch?v=3On0BXzGnuI

Oma arvio:

Nicola Yoonin aiempi teos, Kaikki kaikessa, sykähdytti minua niin kamalan paljon, että olen odottanut intopiukeana tätä hänen toista YA-romaaniaan Aurinko on tähti. Hiukan tätä on joutunut odottamaan, sillä julkaisua on siirretty muutamaan otteeseen, johtuen varmaankin siitä, että kirja on haluttu julkaista synkassa siitä tehdyn elokuvaensi-illan kanssa. Elokuvakannet herättävät monenlaisia mielipiteitä, ja itse asiassa minäkin olisin tykännyt ennakkotiedoissa vilahtaneesta mustapohjaisesta kannesta enemmän kuin tästä.

"Onko teillä aavistustakaan, millaista on kun ei kuulu mihinkään?" (s. 28-29)

Kirjan alku on töksähtelevä, jopa mielestäni tylsä. Kirjan päähenkilöiden, Natashan ja Danielin näkökulmat vuorottelevat niin tiuhaan, että heihin on hyvin hankala ja työläs päästä sisälle. Kaiken huipuksi väliin tunkeutuu random-tyyppien lyhyet näkökulmakappaleet, kuten maahanmuuttovirastossa työskentelevät Irenen, sekä soppaan sekaan heitettyjä hämmentäviä tietopläjäyksiä. Mutta ei hätää, onneksi en viskannut kirjaani mereen, sillä Natashan ja Danielin tarinaan pääsee kuin pääseekin alun sekavuuden jälkeen sisälle. 

Kirjan kuvio on siis seuraava: Natasha yrittää epätoivoisesti saada vielä kumottua maastakarkotuspäätöstään Jamaikalle, sillä hän kokee olevansa amerikkalainen eikä halua mihinkään kotimaastaan. Natashan isä on törttöilyillään aiheuttanut perheen karkotuksen, sillä tämä jäi vasta kiinni rattijuopumuksesta, ja paljasti samalla viranomaisille, että he ovat paperittomia ja laittomia siirtolaisia. Natasha ei voi antaa isälleen tätä anteeksi. Hänen kaikki tulevaisuudensuunnitelmansa liittyvät Amerikkaan, jossa hän on viettänyt suurimman osan elämästään.

Daniel elää tiukkakuristen amerikankorealaisten vanhempiensa puristuksessa, ja juuri nyt hänet on suorastaan pakotettu Yalen haastatteluun puku päällä ja kravatti kaulassa, sillä vanhemmat toivovat hänestä lääkäriä. Perheen vanhempi poika Charlie on aiheuttanut pettymyksen hankittuaan väliaikaisen erotuksen Harvardista. Daniel ei siis uskalla väittää vastaan vanhemmilleen, vaikka oikeasti hän ei halua lääkäriksi. Daniel tykkää kirjoittaa runoja ja uskoo kohtaloon. Nähdessään afrotukkaisen, kauniin Natashan kadulla luurit päässä ja DEUX EX MACHINA -takki päällään, hänen on pakko seurata tuota tyttöä levykauppaan.

Kukaan ei halua uskoa, että elämä on sattumanvaraista. (s. 40)

Natasha ei usko Danielin tavoin kohtaloon, vaan hän on puhtaasti tieteeseen perustava ihminen. Tai näin hän ainakin aluksi uskoo olevansa. Niinpä tyttö ei usko rakkauteenkaan tunteena, vaan ainoastaan kemiana. Daniel, ikuinen runoilija ja romantikko, asettaa tytölle haasteen ja saada hänet rakastumaan itsensä ennalta määritettyjen kysymysten avulla, samojen, joita on käytetty eräässä tutkimuksessa. Natasha jättää kertomatta, mihin hän on muutaman tunnin kuluttua menossa: erään asianajajan luo, joka saattaa ehkä pelastaa Natashan tulevaisuuden ja kumota maastakarkotuksen. Natasha siis antaa tuo jäljelläolevan ajan pojalle rakastumistutkimukseensa.

MEILLÄ ON HETKI, jollaista en kaipaa.

Kun ihmiset sanovat sydämen haluavan mitä se haluaa, he puhuvat runollisesta sydämestä - rakkauslaulujen ja monologien sydämestä, siitä joka voi särkyä kuin kaikkein haurain lasi. 

He eivät puhu oikeasta sydämestä, siitä joka ei tarvitse muuta kuin terveellistä ravintoa ja aerobista liikuntaa. (s. 110)

Alun tönkköytensä jälkeen kirjaa on oikein mukavaa ja suorastaan ahmittavaa lukea. Runopoika-Danielin ja tiedetyttö-Natashan hauskaa ja nokkelaa sanailua on nautinto lukea, ja samalla he tulevat paljastaneeksi paljon itsestään niin toisilleen kuin lukijallekin. Kirjan sivuhenkilötkin saavat jalansijansa tarinassa, osa jopa hyvin merkittävässä roolisssa. Kirjan loppu on sydäntäraastavan riipaiseva. Lopusta olisi vain voinut jättää Irenen näkökulmasta kerrotun epilogin pois, sillä se vähän pilaa dramaattista ja avointa loppua.

Kirjasta tehty elokuva vaikuttaa myös kivalta ja aionkin sen katsoa heti, kun se tulee DVD:lle.

Arvosanani 4+

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Muissa blogeissa:

Ei vielä löytynyt


Samantyylistä luettavaa:

Heittäydy jos uskallat: Estelle Maskame
It only Happens into Movies: Holly Bourne
Kaikki kaikessa: Nicola Yoon


Lisään kirjan Kirjankansibingon kohtaan:

Romantiikka

YA-haasteessa kirjan ruksaan kohtaan:

Kirjasta tullut elokuva

Helmet-lukuhaaste saa kirjan kohtaan:

6. Rakkausromaani

Kirja sopii mainiosti Popsugar-haasteen kohtaan:

 1. A book becoming a movie in 2019