sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Mikael Gabriel - Alasti: Anton Vanha-Majamaa ja Laura Friman

Mikael Gabriel - Alasti: Anton Vanha-Majamaa ja Laura Friman.  WSOY 2019

Suojapäällisen kuva: Janita Autio. Kansi ja ulkoasu: Tuukka Koivisto (Kobra). Kirjan kuvat Janita Autio ja Mikael Gabrielin kuva-arkisto.

" 'En ole kertonut teille vielä mitään.'

Avoin elämäkerta huippusuositun ja ristiriitaisen artistin tiestä kasvatuskotiin ja sieltä kuuntelijoiden sydämiin.

Mikael Gabriel on toisaalta maailman sympaattisin ihminen toisaalta kipakka tuittupää. Hän on musiikillaan menestynyt tähti, jonka teini-ikä oli kaikkea muuta kuin ruusuinen. Miten menestys on muuttanut häntä ihmisenä? Näkyykö rujo tausta seestyneen elämän takana?

Ollessaan 14-vuotias Mikael Gabriel passitettiin kasvatuskotiin Hyrynsalmelle. Takana oli pitkään jatkunut kipuilu ja kapinointi, joka ilmeni pienempien kolttosten lisäksi myös päihteidenkäyttönä ja autovarkauksina. Isä istui vankilassa, eikä äiti kovista otteistaan huolimatta saanut poikaansa kuriin. Aika lastenkodissa oli vaikeaa ja jatkui yli neljä vuotta, mutta lopulta Helsinkiin palasi muuttunut nuorukainen. Mikael Gabriel oli alkanut kirjoittaa tuskaansa biiseiksi ja haaveili räppärin urasta. Loppu on suomalaista musiikkihistoriaa.

Lukuisten listahittien, loppuunmyytyjen keikkojen, Vain elämää -menestyksen, leffaroolien, oman levy-yhtiön perustamisen ja X-Factor-tuomaroinnin jälkeen on aika kertoa Mikael Gabrielin koko tarina. Anton Vanha-Majamaan ja Laura Frimanin kirjoittama Mikael Gabriel - Alasti on sukellus ainutlaatuisen suomalaisen artistin elämään ja sisimpään. 

'Kirja tulee järkyttämään ihmisiä, mutta toivottavasti myös avaamaan persoonaani enemmän sellaisille, jotka eivät ole minuun vielä tutustuneet.'  Mikael Gabriel" (WSOY)


Oma arvio: 

Minulle on tullut tavaksi sepostaa elämäkerta-arvioiden alussa, mikä on minun suhteeni kyseisessä kirjassa pääosassa olevaan henkilöön. Elämäkerrat kun ei kuulu varsinaisesti minun perus lukemistooni, mutta teen poikkeuksia tietyistä syistä. Nyt syynä on luonnollisesti artisti nimeltä Mikael Gabriel, tai nuori mies nimeltä Mikael Sohlman, jonka elämänvaiheet kiinnostavat minua niin paljon, että ostin Laura Frimanin ja Anton Vanha-Majamaan kirjoittaman kirjan hänestä. MG:n musiikki on minulle tuttua, sillä kuuntelin muutamia vuosia sitten hänen biisejään paljonkin. Viimeisen kerran ja Älä herätä mua unesta taisivat olla ne, joka kolahtivat minuun kovimmin - rakastan niiden sydäntäriipaisevan traagisia sanoituksia. Raahasin myös perheeni paikallisen kauppakeskuksen avajaisiin, jossa MG esiintyi, jossa hämmästelin ja ihailin hänen rentoa tapaansa ottaa yleisö haltuun, varsinkin eturivissä kiljuvat ja huutelevat tytöt. Olen myös fiilistellyt artistilta yhden festarisetin.

Kolmen kuukauden eristys tuntui keskitysleiriltä ja on yhä Mikaelin elämän vaikein kokemus. Mikael tärisi raivosta, jota voinut purkaa muuhun kuin itseensä - ja huoneen seiniin. (s. 55)

Kirja käy läpi Mikaelin elämän alkuvuosista kohti nykyistä menestyksen aikaa, joka on johtanut uupumukseen ja tauon paikkaan. Lukija saa kahlata  mukana yksinhuoltajaäidin vilkkaan ja urheilullisen pojan mukana kohti rötöstelevää lähiöelämää ja vaikeuksia, jotka johtavat nuoren pojan huostaanottoon. Tuomas-koti Hyrynsalmella toimii Mikaelin tukikohtana seuraavat vuodet, jolloin hän myös alkaa kirjoittaa riipaisevia ja suoria tekstejään ja räppäämään koko kansalle - tai ainakin aluksi pienelle osalle sitä, niille onnekkaille, jotka hänet ovat keksineet.

Visio alkoi kirkastua ja ala-astevuosien poikabändihaaveet sekä Eminem-unelmat saada uutta muotoa. Mikael oli entistä varmempi siitä, että hän halusi viihdyttää ihmisiä ja olla ihan oikea artisti. (s. 71)

Kirjassa ei jää epäselväksi Mikaelin ystävien merkitys. He ovat muutakin kuin tuplaajia keikoilla, he ovat hänen tärkeimpiään, joista hän ei suostu luopumaan. Myös Mikaelin tyttöystävä Triana ja koira Biggie pääsevät kirjan sivuille, mutta ensin mainitusta Mikael kertoo melko varovaisesti. Se käy ilmi kuitenkin, ettei Mikaelin äiti ole oikein koskaan oppinut pitämään hänestä.

"Miklu antaa koiralleen sellaista hoivaa, jota hän olisi itse kaivannut ja jota jokin osa hänessä yhä tarvitsee." (s. 223)

Kuten hyvässä elämäkerrassa, ääneen päästetään myös Mikaelin läheiset, kuten äiti, isäpuoli, tyttöystävä, artistikollegat, levy-yhtiön ihmiset ja manageri Peppi Puljujärvi, joka vaikuttaa olevan perfect match Miklun manageriksi. Hän sanoo aina totuuden ja tuntuu pitävän Mikaelista hyvää huolta. Muutenkin on aina hyvä kuulla asioista ja tapahtumista toinen tai useampikin näkökulma. Pidän erityisesti Puljujärven ja kollegoiden, kuten VilleGallen, Cheekin ja Uniikin näkemyksistä, jotka tuovat hieman kontrastia kirjaan.

Kuvat on lomitettu tasaisesti lukujen väliin ja ovat mukavan monipuolisesti niin Miklun lapsuudesta kuin muusikkoelämästäkin kertovia. Mustanpuhuvan kansikuvan suojapaperin alta paljastuu sympaattinen, pikku-Mikaelin nauravainen kuva.


Mikaelin persoona, joka on välillä valtamerialuksen kokoinen, ei jää kirjan lukijalle juurikaan hämärän peittoon. Mikaelista saa kirjan perusteella toisaalta kypsän ja avoimen, toisaalta herkän ja hiukan lapsenmielisen kuvan. Hän vaikuttaa hyvin ristiriitaiselta. Mikaelin läheiset ja yhteistyökumppanit puistelevat välillä päätään nuoren miehen egolle ja tempauksille, mutta tuntuvat vilpittömästi kunnioittavan tätä, kaikista oikuista huolimatta. Minä saan vahvistusta kirjan myötä siihen, että tämä nuori mies on paitsi lahjakas, myös hyvin viisas ja sympaattinen. Hän ei ole aina tehnyt kovin fiksuja valintoja, mutta kelläpä meistä ei olisi luurankoja kaapissa. (Ja kaikkia asioita elämässäänhän ei voi todellakaan valita itse!) Mikael vaikuttaa olevan myös hyvin herkkä, kuten yleensä hyvin menestyvän taiteilijan kuuluukin olla. Se on yhtä aikaa heikkous ja vahvuus. Mikaelin taipumus syvällisiin pohdintoihin ilmenee muun muassa kautena, jolloin hän on todella kiinnostunut kaikenlaisista salaliittoteorioista.

Mikael Gabriel - Alasti on hyvin tyhjentävä nuoren miehen kasvu- ja menestyskertomus, joka valottaa myös suomalaista rapmusiikkimaailmaa. Mikaelin lapsuus- ja varhaisnuoruusajan asiat ovat välillä hyvin järisyttäviäkin, mutta kirjassa kuplii kuitenkin Mikaelin elämänilo ja into, joten synkäksi ei lukukokemus jää. Joistakin asioita täytyy lueskella läpi sormien hymähdellen, kuten artistin suhteettomasta materialismista ja naisseikkailuista, jotka toisaalta ovat niitä odotetuimpia hihhopkulttuurin kliseitä.

Suosittelen lukemaan myös Mikko Aaltosen JHT - Musta lammas, joka kertoo rap-artisti Cheekin tarinan, sekä 7 veljestä - 20 vuotta Rähinää, jossa käydään Rähinä Recordsin jäsenten historiikkiä. Janita Aution kanssa Mikael Gabriel on myös tehnyt valokuvateoksen Himmee samannimisestä kiertueestaan.

Arvosana 4,5

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Muissa blogeissa ja verkkojulkaisuissa:

Klangi 
Luettua ja maistettua 

Lisään kirjan Helmet-haasteen kohtaan:

25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin

Pohjoinen lukuhaaste saa kirjan kohtaan:

 23. Muistelmateos tai elämäkerta

1 kommentti:

Matkalla eteenpäin kirjoitti...

Kirja kosketti, mutta oli samalla sopivan mukavaa luettavaa/kuunneltavaa. Hyvin olet kirjaa analysoinut ja samanlaisia ajatuksia kirja myös minussa herättänyt.