perjantai 2. lokakuuta 2015

Selkokirjahaaste

Tervehdys
ja hyvää Valion päivää!

Lähdin uteliaisuudestani mukaan 
Tuijata.Kulttuuripohdintoja-blogin 
selkokirjahaasteeseen.
Halusin selvittää, 
saanko minä selkokirjoista mitään irti, 
kun olen tottunut lukemaan 
tavallisia romaaneja. 

Kun aloitin työni kirjastossa,
tutustuin selkokirjoihin
ensimmäistä kertaa.
Ajattelin, etten voisi niitä itse lukea,
sillä ne ovat niin yksinkertaisesti kirjoitettuja.

Jos nyt mietit,
millainen on selkokirja, 
huomaat jo tekstini asettelusta,
että selkokirjassa on lyhyitä rivejä
ja kappaleet on erotettu
toisistaan väleillä. 










Selkokirjat on tarkoitettu sellaisille, 
joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää
yleiskieltä: esimerkiksi vammaisille ja ikäihmisille.
Myös suomen kieltä opiskelevalle
ne ovat mainioita.

Myös tavallisia romaaneja 
voidaan mukauttaa selkokieliseksi.
Selkokielisiä kirjoja löytyy niin lapsille, nuorille
kuin aikuisillekin - kaunokirjallisuutta kuin myös
tietokirjojakin.

Minä luin kaksi nuorten selkokirjaa:  



Jaana Levolan tekemän selkomukautuksen
romaanista Tahdon,
joka on alun perin Kari Levolan
kirjoittama (1999).
Kirjan on kustantanut Pieni Karhu
vuonna 2011.

Tahdon on kertomus Jusasta, 
joka ei ole koskaan seurustellut.
Häntä pidetään omituisena.
Jusa tapaa siilitukkaisen Marin
ja rakastuu tähän.

Tahdon on minusta ihana rakkaustarina,
ja pidin Jusasta ja Marista kovasti.
Heidän välillään on kepeää sanailua
ja huumoria sekä aitoa välittämistä.
Annan kirjalle arvosanaksi 4- 

Toinen kirja on Marja-Leena Tiaisen 
Poika joka katosi
jonka on kustantanut Avain 
vuonna 2015.
Kirja perustuu samana vuonna julkaistuun 
Poistui kotoaan -romaaniin.

Kirja kertoo 17-vuotiaasta Hannasta, 
jonka pikkuveli Mikko katoaa
yllättäin.
Tarina on täynnä surua, epätoivoa,
mutta myös toivon pilkahduksia.
Lopussa minä tirautin kyyneleen.
Arvosanaksi annan tälle 4,5

--------------------------------------------------------------

Olen hyvin yllättynyt, 
miten hyvin pystyin eläytymään
selkokirjan tapahtumiin ja henkilöihin, 
vaikka teksti oli napakkaa ja riisuttua.
Töiden jälkeen väsyneenä bussissa 
oli mukava lukea lyhyitä lauseita
sisältävää kirjaa.

Suosittelen kokeilemaan selkokirjaa!





1 kommentti:

Katriina Ttk kirjoitti...

Mukavaa että tällaisiakin kirjoja on tehty että kaikki voisivat nauttia lukemisesta.