tiistai 27. marraskuuta 2018

Pese hampaat ennen kuin pussaat: Satu Kivinen

Pese hampaat ennen kuin pussaat: Satu Kivinen. Otava 2018

Kansi: Tuuli Juusela

"Kunpa olisi poikaystävä ja edes B-kupin tissit! Päiväkirja paljastaa 14-vuotiaan Sofian haaveet ja inhokit. Hulvaton esikoisromaani.

Kummitäti luonnehtisi Sofiaa rasittavaksi takapenkin teiniksi, paras ystävä Iines taas laiskimukseksi. Omasta mielestään Sofia on varsin mukiinmenevä olemattomia tissejä lukuun ottamatta. Hän rakastaa pizzaa ja listojen laatimista. Hän pystyy kertomaan Salattujen elämien juonenkäänteet 10 vuoden ajalta. Hän on perillä muotivillityksistä. Hän saa pierun tulemaan tahdonvoimalla. Hänen tulevaisuuden suunnitelmissaan Hollywood ei ole pois suljettu vaihtoehto.

Sofiasta ei ole mitään järkeä himmailla puolivaloilla: elämä on ihanaa!"(Otava)

Oma arvio: 

Oi että, tämä kirja meinasi mennä minulta täysin ohitse, mutta onneksi bongasin tämän pinkkikantisen ihanuuden töissäni ja otin luettavakseni. Ihana piristys nuortenkirjavalikoimaan sateenkaari-, mielenterveys- ja feministiteemojen jälkeen (enkä nyt sano, että vakavissa teemoissa nuortenkirjallisuudessa olisi mitään vikaa, mutta vaihtelu virkistää...) Satu Kivisen Pese hampaat ennen kuin pussaat hurmaa niin kirjan nimellä, kansikuvalla kuin päiväkirjamaisella sisällöllään taatusti kohderyhmäyleisönsä (noin 12-15-vuotiaat) ja myös toki sitä vanhemmatkin.

Klo 16
Tiedättekö mikä on inhottavaa? Se, kun menee yleiseen vessaan pissalle ruuhka-aikaan. Joku aina käynyt kakalla ennen vuoroasi, ja seuraava kävijä luulee tietenkin sinun jättäneen hajut jälkeesi. (s. 36)

Päiväkirjamainen muoto tuo kirjan päähenkilön, 14-vuotiaan Sofia Mikkolan ajatukset ja kommellukset lukijan lähelle bridgetjonesimaiseen tyyliin. Tätä voisikin tituleerata nuorten Bridget Jonesiksi tai toisaalta tyttöjen versioksi suorapuheisesta Paretskoin K15-sarjasta. Sofialla on läpinäkyvässä yöpaidassa kekkuloiva äiti, joka omistaa lahjatavaraliikkeen ja uhkaa tunkea koulun halloween-bileiden valvojaksi, ja boheemi Päivi-täti, joka työskentelee kampaajana (mutta on tehnyt elämänsä aikana kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä) eikä säästele sanojaan opettaessaan siskontyttärelle elämän saloista. Parasta antia kirjassa onkin Sofian ja Päivin välillä hersyvä huumori, joka ei aina tavoita Sofian äitiä. Sofian höpsö mummu tulee myös mukaan kuvioihin, sillä hänen on muutettava hetkeksi heille evakkoon. Entäs Sofian isä? Häntä ei tarinassa esiinny kuin sivulauseissa, sillä Sofian vanhemmat ovat eronneet kymmenisen vuotta sitten. Lisäksi Sofialla on höperö Raipe-koira.

Kun olin saanut ravisteltua itseni hereille, lähetin Päivi-tädille viestin Whatsappissa: Oletko sitonut miehiä tuoleihin viime aikoina? 
Täti vastasi heti: En tuoleihin, mutta...
Lähetin uuden viestin: Ethän kuuna päivänä yrittäisi mukiloida Jare Henrik Tiihosta?
Täti: Oletko unohtanut ottaa aamulääkkeesi? (s. 126)

Myös Sofian sporttisella ystävällä Iineksellä on sana hallussa, ja Sofian harmiksi isompi rintavarustus. Kaveriporukkaan kuuluvat myös kaksoset Jossu ja Jutta, sekä usein myös pojat Kassu ja Leo. Kouluun tulee myös kirjan alussa uusi, komeatukkainen poika, jonka tytöt nimeävät Dragon Balliksi. Sofian pasmat menevät sekaisin, kun hän törmää Leon ja tämän veljensä Aleksin luona komistukseen, Perttuun.  (Minua huvittaa, kun Sofia vertaa Perttua Shadowhunters-sarjan Dominic Sherwoodiin - aivan mahtavaa!) Sofialle tulee Pertusta pakkomielle, mutta miten hän saisi tämän kiinnostumaan itsestään, kun hän ei ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa eikä oikein pidä itseään valloittavan kauniina. Leo lupaa toimia puhemiehenä, mutta kaikki ei menekään ihan suunnitelmien mukaan. Sofia saa myös mukavan liittolaisen Aleksista. Alankin heti pyöritellä päässäni eri poikavaihtoehtoja ja yrittää arvailla, kenen pojan kanssa Sofia pääsee lopulta pussailemaan ensisuudelmansa.

Olen tutkaillut itseäni koko illan kokovartalopeilistä. Muistan lukeneeni naistenlehdestä, että monilla naisilla on stringejä käyttäessään itsevarma ja seksikäs olo. Harmi vain, että stringit hiertävät persvakoa niin vietävästi. Kuka tällaiset perverssit pornopöksyt on oikein mennyt keksimään? (s. 100)

Sofia miettii kirjassa tavanomaisia (?) teinitytön ongelmia: miten saada poikakaveri, isommat rinnat, vähemmän nolo äiti, vähemmän kahjo täti ja ensisuudelma. Välillä Sofian tissikompleksi menee minusta hiukan toistamiseksi, mutta kaipa se on hänelle niin polttava ongelma.  Pidän kirjan intertekstuaalisista viitteistä pop-kulttuuriin, ne tuovat tarinaan mukavalla tavalla eloa - erityisesti kun Shadowhunters-sarja saa maininnan. Huumori on suurimmaksi osin tosi osuvaa, vaikka välillä tuntuu, että vähemmälläkin yrittämisellä henkilöiden väliset sanailut olisivat hauskuttaneet. Kirjan päähenkilö on ihanan samaistuttava epävarmuudessaan, ja pidän hänen itseironian taidostaan, ja muutkin kirjan henkilöt perusteltuja. Ainoastaan kaveripoika Leo ja hänen tarkoitusperänsä jäävät kirjassa täysin hämärän peittoon, eikä yhtä hänen melko ratkaisevaa siirtoansa selitetä kirjassa mitenkään.

Kirja loppuu totaalisen, räjäyttävän, mahtavan yllätyksellisesti ja pistää pakan sekaisin. Toivon hartaasti, että tähän saadaan jatkoa! Pese hampaat ennen kuin pussaat on nuorten chick litiä parhaimmillaan, kevyttä ja helppoa luettavaa, joten tätä voi suositella sellaisillekin nuorille (tytöille), jotka eivät ole lukeneet paljon.  Sivuja kirjassa on sopivat 256.

Arvosanani 4-

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Muissa blogeissa ja verkkolehdissä:

Kirsin kirjanurkka
Sivupiiri 
Etelä-Saimaa
Keskisuomalainen


Ei kommentteja: