maanantai 1. kesäkuuta 2020

Amerikan kuninkaalliset -duologia: Katharine McGee

Amerikan kuninkaalliset: Katharine McGee. Suomentanut Outi Järvinen. Otava 2020 (Amerikan kuninkaalliset #1)

Englanninkielinen alkuteos (2019): American Royals. Kansi: Johanna Junkala

"Velvollisuus. Juonittelu. Kruunu. Washingtonit ovat skandaalinkäryisin kuninkaallinen perhe kautta aikojen!

Prinsessa Beatricesta on tulossa Amerikan ensimmäinen kuningatar, mutta äkkiä velvollisuus tuntuukin kuristavalta. Täydellisen sisarensa varjossa prinsessa Samantha saa tehdä melkein mitä haluaa. Bileprinsessaa ei kiinnosta juuri mikään… paitsi se ainoa poika, jota hän ei voi saada.

Prinssi Jefferson olisi ollut itsestään selvä kruununperillinen sukupolvea aiemmin. Koko Amerikka jumaloi häikäisevän komeaa prinssiään, mutta kaksi hyvin erilaista tyttöä kilpailee napatakseen hänen sydämensä."(Otava)

Kirjatraileri: https://www.youtube.com/watch?v=j9rMGAm4Z54

Oma arvio:

Pidin Katharine McGeen Tuhat kerrosta -trilogiaa niin viihdyttävänä, että halusin ehdottomasti lukea myös tämän uuden Amerikan kuninkaalliset -trilogian, jonka samanniminen avausosa julkaistiin suomeksi tänä keväänä. Johanna Junkalan taiteilema kansi on mielestäni erittäin onnistunut ja houkutteleva verrattuna alkuteoksen kanteen.

Kirjassa on hyvin herkullinen asetelma: historian saatossa asiat ovatkin kehittyneet niin, että Amerikka on säilynyt kuningaskuntana. Tarinassa seurataan Washingtonin kuningasperhettä, jotka ovat siitä erikoislaatuisia, että heidän päätöksestään perimysjärjestys on tasapuolistettu niin, että kruunun perii vanhin lapsi siitä huolimatta, kumpaa sukupuolta hän on. Niinpä kirjan yhtenä päähenkilönä oleva Beatrice on oleva seuraava hallitsija, jahka hänen isästään aika jättää. Nuorempi sisko, seurapiireissä viihtyvä, kapinallinen Samantha kokee viileän ja asiallisen isosiskonsa etäisenä. Kolmas kuninkaallisen perheen lapsista on Samanthan kaksoisveli Jefferson eli Jeff, joka kaksoissiskonsa tapaan osaa irrotella, mutta saa paljon enemmän anteeksi.

Tämä ei ollut hänen maailmansa eikä koskaan tulisi olemaankaan. (s. 366)

Nina Gonzales on tavallinen lukiolainen, mutta hänellä on erikoislaatuinen ystävä: lapsuudestaan saakka hän ja Samantha ovat olleet bestiksiä. Muille ystävilleen Nina ei kerro tuntevansa kuninkaalliset ja olevansa lähes samaa perhettä heidän kanssaan, sillä kaikki ihailevat ja palvovat Washingonin perheen jäseniä. Nina on viettänyt pakosta aikaa myös Jeffin kanssa, mutta nyt hän tuntee olonsa vaivautuneeksi prinssin seurassa, sillä he ovat viimeksi päätyneet  valmistujaisjuhlien yönä suutelemaan pimeässä huoneessa, ja tämä hämmentää Ninaa. Sitten hän kuulee, että Jeff on jättänyt täydellisenä pidetyn Dahpne-tyttöystävänsä pian tuon tapahtuman jälkeen. Ja tuntuu, että Jeff haluaa jatkaa siitä, mihin he juhlissa jäivät. Nina tulee huomaamaan, ettei prinssin kanssa seurustelu ole helppoa, kun paparazzit vaaninat joka kulman takana ja etsivät virheitä Ninasta.

"Jeff saisi kenet tahansa, ja tuonko hän sitten valitsi?" (s. 323)

Daphne on syntynyt juonittelevaksi pyrkyriksi, jonka ainoana tavoitteena on keplotella itsensä kuninkaalliseen perheeseen. Hänen äitinsä ei helpota asiaa, vaan painostaa tytärtään saamaan prinssin takaisin.  Daphne ei oikeastaan edes rakasta prinssiä, vaikka seurusteli tämän kanssa kolme vuotta ennen välirikkoa, vaan haluaa saada tämän hinnalla millä hyvänsä. Kun hän kuulee, että Jeff saattaa tapailla jotain toista tyttöä, Daphne aikoo tuhota tämän. Dahpne kääntää kaikkien päät, ja myös prinssin paras kaveri Ethan ei saa silmiään irti tytöstä. Ethanilla ja Daphnella on ollutkin hetkensä aiemmin, ja Daphne ei voi kieltää, etteikö tuntisi Ethanin lähellä kipinöintiä, mutta hänellä on vain yksi päämäärä. Jeff.

Tästä lähtien sinussa on kaksi eri ihmistä: tyttö nimeltä Beatrice ja kruununperijä Beatrice. Kun he kaksi haluavat eri asioita, kruunu voittaa. Aina. (s. 226)

Beatrice saa heti kirjan alussa vanhemmiltaan kehotuksen alkaa etsiä itselleen puolisoa vanhempien ennalta valitsemista ehdokkaista. Ajatus kylmää Beatricea, joka on oikeasti rakastunut omaan henkivartijaansa Connoriin. Kruununprinsessan on kuitenkin toteltava ja Kuningattaren tanssiaisissa hän tutustuu Teddyyn, joka voisi olla ihan tutustumisen arvoinen nuori mies. Harmi vaan, että Sam on iskenyt silmänsä myös tuohon hurmuriin ja käy muhinoimassa miehen kanssa vaatesäilössä juhlan aikana. Beatrice päättää kuitenkin kunnioituksesta vanhempiaan kohtaan tavata Teddyä, jotta he saavat mielenrauhan, vaikka toisaalla viettää kuumia hetkiä Connorin kanssa. Mutta sitten Beatrice saa kuulla isältään ikäviä uutisia ja häät täytyy järjestää mahdollisimman pian. Miten Beatricen ja Connorin käy?

"Minun on vaikea kestää sitä, ettei minulla ole tarjota sinulle tämän enempää", hän sanoi karusti. "Ei maata,ei omaisuutta, ei arvonimeä. Voin antaa sinulle vain elämäni ja sydämeni. Ja niin minä olen antanutkin." (s. 279)

Amerikan kuninkaalliset on hyvin samantyylistä juonittelua, draamaa ja intohimoista romantiikkaa kuin Tuhat kerrosta -trilogiakin. Minulle tulee tästä hyvin vahvasti mieleen Gossip girl -TV-sarja, samanhenkisyyttä löytyy. Monet juonenkäänteet ovat hiukan epäuskottavia, kuten kuninkaan vakava sairaus, jota perilliset eivät ole muka missään vaiheessa huomanneet, Connorin ja Beatricen joutuminen lumimyrskyn vuoksi mökille, jossa sattuu olemaan vain yksi vuode jne.

"Minä olen kamppaillut vuosikausia, jotta olisin tarpeeksi täydellinen kuninkaalliselle perheelle", hän sanoi kiihkeästi. "Sinulla ei ole aavistustakaan, miten raskasta se on ollut." (s. 345)

---

"Minä säälin sinua. Jos sinä puhut nyt totta - jos olet koko elämäsi ajan vain pyrkinyt olemaan jokin täydellinen prinsessahahmo - se on säälittävää." (s.365)

Daphne on henkilöhahmoista räikein, oikea keinottelija, joka ei tunnu välittävän omista tunteistaan Ethania kohtaan, vaan toimii pakkomielteensä ja äitinsä tahdon ohjaamana. Lisäksi Ethanilla ja Daphnella on yhteinen salaisuus, joka liittyy sairaalassa koomassa makaavaan Himariin. Henkilöhahmoihin ei kauheasti pääse kiintymään, vaan he jäävät melko pinnallisiksi. Lähes jokaiselle kirjan hahmolle löytyy samantyyppinen vastine McGeen aiemmasta trilogiasta. Eniten nautin kuitenkin Beatricen ja Connorin kielletystä kuninkaallisen ja vartiostoon kuuluvan suhteesta, jonkatyyppisiä on ollut muissakin YA-kirjoissa, kuten Sally Greenin Savuvarkaat -trilogiassa ja Claudia Grayn Firebird-trilogiassa.

Revere-kaartin vala kaikui hänen mielessään. Minä olen lyhty joka säteilee kunniaa ja totuutta, minä olen valo pimeyden keskellä. Kunnian ja omatuntoni kautta lupaan vartioida tätä valtakuntaa ja sen kruunua viimeiseen hetkeeni saakka.

Viimeiseen hetkeeni saakka. Connor oli kirjaimellisesti luvannut suojella häntä kuolemaansa asti. Beatrice oli tiennyt sen ennenkin, mutta oli täysin eri asia kokea, miten Connor heittäytyi hänen eteensä kuin elävä kilpi. Ja todella tietää, että tämä taistelisi hänen puolestaan, jos tilanne vaatisi. Hän tunsi itsensä kummallisen nöyräksi. (s. 99)

Kirjaa oli kaikesta epäuskottavuudestaan huolimatta mukavaa ja viihdyttävää lukea, koska Amerikka kuningaskuntana on kiehtova ja erikoinen asetelma, ja kirja juoni on tulvillaan taattua romanttista ja draamavoittoista perusviihdettä. Kirjassa on kahtiajakoisuus eri luokkien välillä, kuninkaalliset aristokraatit versus rahvas. Tätä eriarvoisuutta olisi toki voinut mielestäni korostaa vielä enemmän, kun nyt se tulee lähinnä esiin Jeffin ja Beatricen tuhoontuomituissa parinvalinnoissa. Mielelläni luen sarjan jatko-osatkin, joista toinen osa Majesty ilmestyy englanniksi syyskuussa 2020.

Arvosanani 4-

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Muissa blogeissa:

Amman kirjablogi


Lisään kirjan Helmet-haasteen kohtaan:

11. Vaihtoehtohistoria

Amerikan kuninkaalliset - Majesteetti: Katharine McGee. Suomentanut Outi Järvinen. Otava 2021 (Amerikan kuninkaalliset #2)

Englanninkielinen alkuteos (2020): American Royals II: Majesty. Kansi: Johanna Junkala, Adobestock

"Kuningatar on täällä – oletko valmis? Sukella maailmaan täynnä draamaa, kuumia salaisuuksia ja romantiikkaa.

21-vuotias Beatrice on juuri kruunattu kuningattareksi, ja Amerikka on uuden valtakauden kynnyksellä. Samalla kun Beatrice kamppailee kaiken sen kanssa, mitä on kruunun vuoksi menettänyt, bileprinsessa Samanthan tähtäimessä on prinssin löytäminen. Nina yrittää vältellä palatsia – ja prinssi Jeffersonia – hinnalla millä hyvänsä. Ja Daphnen huolelliset suunnitelmat prinssin naimisesta uhkaavat kaatua salaisuuden paljastumiseen."(Otava)

Oma arvio: 

Minulla taisi juuri tällä hetkellä olla viihdyttävän kirjan kokoinen aukko sydämessäni, sillä tämä Katherine McGeen uusin Amerikan kuninkaalliset -duologian toinen osa Majesteetti sopi tähän hetkeen loistavasti. Kirja jatkaa samaa tasaista juonittelun, draaman ja romantiikan kaarta kuin kirjailijan aiemmat suomennokset. 

Viime osa jäi melkoisen hykerryttävään kohtaan, kun prinsessa Beatrice kosi sittenkin prinssi Theodorea ja antoi luvan kruunauttaa itsensä kuningattareksi. Nina ja prinssi Jefferson erosivat osin mediakohun vuoksi, Samantha jäi haikailemaan Teddyn perään ja kiero pyrkyri Daphne alkoi punoa uusia juoniaan saadakseen Jeffersonin uudelleen haaviinsa. Niin ja kuningaskin kuoli.

Hän päästäisi irti tytöstä nimeltä Beatrice. Hän olisi kuningatar Beatrice. (s. 17)

Samojen henkilöiden näkökulmat vuorottelevat tässäkin osassa. Beatrice on alkuun surullinen (isänsä kuoleman lisäksi) hyvästeltyään henkivartijansa ja  kielletyn rakkautensa Connorin, mutta alkaa sitten hitaasti tutustua prinssi Theodoreen, joka ei vaikutakaan yhtään hullummalta. Välit Samanthaan ovat toki tulehtuneet, sillä Samantha luuli siskonsa arvostavan tämän tunteita Teddyä kohtaan ja kieltäytyvänsä avioitumasta tämän kanssa. Sam ei vain tiedä, mitä tapahtui ennen heidän isänsä kuolemaa: Beatrice oli päättänyt tunnustaa suhteensa Connoriin tälle ja kieltäytyvänsä kruunusta. Beatrice syyttää itseään isänsä kuolemasta, ja muutti sen vuoksi suunnitelmiaan.

Beatrice oli alkanut ymmärtää, että ihmissydän oli maaginen kapistus. Se oli niin avara, että sinne mahtui elämän aikana useampi kapistus. (s. 338)

Samantha päättää eräässä tilaisuudessa hieman feikata erään Marshall-nimisen lordin kanssa tehdäkseen Teddyn mustasukkaiseksi, ja kaksikko herättääkin kohua, kun heistä leviää uima-allasmuhinointikuvia julkisuuteen. Kuninkaallinen neuvonantaja, Robert, läksyttää Samia ja määrää tämän näyttäytymään jatkossa Marshallin kanssa pariskuntana säädyllisesti erilaisissa tilaisuuksissa Beatricen häihin saakka, jotta kohu tasaantuu. Yllätys pyllätys, Samantha ja Marshall alkavat viihtyä yhdessä yllättävän hyvin, ja Sam huomaa pian, ettei Teddy oikeastaan enää häntä harmitakaan niin paljoa.

Hän ei olisi ikimaailmassa myöntänyt sitä, mutta hän oli jotenkin jo ehtinyt tottua Marshallin käyttämiin naurettaviin hellittelynimiin. Hän tulisi kaipaamaan niitä ihan oikeasti sitten kun tämä koko esitys olisi ohi. (s. 261)

Nina on alkanut viettää tavallista opiskelijaelämää eronsa jälkeen. Hän nauttii siitä, että voi olla niin kuin tavallinen nuori nainen, eikä tarvi välittää julkisuudesta, kuten prinssin kanssa seurustellessaan. Yllättäin prinssin paras ystävä Ethan lähestyy Ninaa ja he alkavat viettää aikaa ystävinä yhdessä. Nina ei tiedä, että Ethan on lähestynyt tätä ainoastaan kieroilevan Daphnen pyynnöstä, jotta Nina pysyisi kaukana Jeffistä. Heidän välillä alkaa kuitenkin olla jotain muutakin kuin toverillisuutta.

Jossain mielensä kolkassa hän yhden huikentelevan hetken verran kuvitteli, että sanoisi kyllä. Luopuisi Jeffersonista ja antaisi periksi tälle luonnonvoimaa muistuttavalle tunteelle, joka veti häntä kohti Ethania. Sellainen maailma tuntui todella pienen tovin verran olevan olemassa, yhtä aineettomina ja hauraana kuin saippuakupla, ja sitten se hajosi. (s. 52)

Ja sitten on tämä Daphne, kieroileva myrkyllinen ex-tyttöystävä, joka alkaa luikerrella takaisin Jeffin suosioon, vaikka tunteekin omituisen voimakasta intohimoa Ethania kohtaan. Daphnea hiukan huolettaa hänen ystävänsä Himarin herääminen koomasta, sillä siihen johtanut onnettomuus oli aika lailla Daphnen aiheuttama. Daphne toivoo, ettei Himarin muisti palaisi näiden tapahtumien osalta. Jeff ei näe Daphnen kieroilujen lävitse, mutta Ethan alkaa viimein tajuta, miten häikäilemätön tämä osaa olla. 

Kuten sekavista yritelmistäni selostaa kirjan juonikuvioita voi päätellä, Amerikan kuninkaalliset - Majesteetti on oikea ihmissuhdesotkujen vyyhti, mutta erittäin viihdyttävä sellainen, jos tällaista kaipaa. Romanttiset kuviot eivät pääse kovinkaan roihuaviksi kenenkään osalta ja henkilöhahmot jäävät melko pintaraapaisuiksi, mutta viihdyin kirjan mukana oikein mainiosti. Kirjailijan Tuhat kerrosta -trilogian lukeneena voin sanoa, että hän hieman jo toistaa itseään niin henkilöhahmoissa kuin juonikuvioissaan, eli se hiukan häiritsi. Esimerkiksi Daphnen ja hänen kamalan äitinsä vastaava versio löytyy myös aiemmasta kirjasarjasta. Samaten jäi ihmetyttämään Samin ja Beatricen äidin rooli: hän jäi hyvin kylmähköksi statistiksi taustalle.

Kirjan pääidea, eli Amerikka ja monet muutkin maanosat kuningaskuntana on hyvin kiehtova ja erikoinen, joka tuo draamailuille lisäarvoa. Tulisipas tästä kiva TV-sarja tai leffa. Vielä ei ainakaan ole tietoa, onko filmatisointeja tulossa.

Arvosanani 4+

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle. 


Muissa blogeissa:

---

Samantyylistä luettavaa:

Kiera Cass: Valinta-sarja

Katharine McGee: Tuhat kerrosta -trilogia

 

Lisään kirjan Popsugar haasteen kohtaan:

A Book with a gem, mineral, or rock in the title (tässä tapauksessa sovelsin, sillä kansikuvassa on helmiä, mutta ei kirjan nimessä kylläkään...)

Saan myös ensimmäisen ruksin huipun Rakkauden paloa ja punehtuneita poskia -romantiikkalukuhaasteen kohtaan:

Myrkyllinen ex

Ei kommentteja: