sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Sekasin: Jani Pösö ja Teemu Nikki

Sekasin: Jani Pösö ja Teemu Nikki. Otava 2019.

Kansi: Kerttu Jaatinen

"Räjähdysmäisen suosion saavuttaneen, palkitun nuortensarjan käsikirjoitukset nyt kirjana! Mukana ennen julkaisematonta materiaalia.

17-vuotiaan Papillonin elämä on suistumassa raiteiltaan arvaamattoman, päihderiippuvaisen isän vanavedessä. Satakieli kärsii sairaanhoitajakoulussa luokkakaverin kiusaamisesta, kunnes romahtaa. Masentunut Hyde on sulkeutunut asuntoonsa ja yrittää itsemurhaa. Lumikki ei yhtenä päivänä saa enää jalkojaan liikkeelle.

Nuoret kohtaavat psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Siellä he törmäävät mielenterveyspotilaan toisinaan karuun arkeen, mutta löytävät myös lämpöä ja yllättävää toveruutta." (Otava)

Oma arvio:

Viime viikolla (10.10.) vietettiin maailman mielenterveyspäivää. Samalla postilaatikostani tupsahti tämä teemaan sopiva nuortenkirja Sekasin, joka on tehty samannimisen TV-sarjan pohjalta. Toinen kirjoittajista, Teemu Nikki, on ohjaaja ja elokuvantekijä, Jani Pösö taas on tuottaja ja käsikirjoittaja ammatiltaan. He ovat yhdessä niinikään käsikirjoittaneet TV-sarjan.  Kirjan kansikuvassa on sarjasta tutut näyttelijät, eli Anssi Niemi (Hyde), Elias Westerberg (Papillon), Anna Böhm (Lumikki) sekä Eveliina Hotti (Satakieli).
15-osaista Sekasin-sarjaa on esitetty Ylellä vuonna 2016, ja jaksot ovat yhä katsottavissa Yle Areenassa. Uusi kausi alkaa 2.11.2019, mutta Yle Areenassa ne ovat jo katsottavissa! Minulle tämä oli iloinen yllätys, sillä olen täysin hullaantunut tähän sarjaan.

Sekasin muistuttaa ehkä viime vuoden aikana julkaistuja SKAM-sarjan kirjaversioita, eli kirja on jotain romaanin ja käsikirjoituksen välimaastosta. Peruskerrontaa kirjassa on vähän kerrallaan, ja käsikirjoitusmaiset vuoropuhelut valtaavat suurimman osan tarinankulusta. Näin sarjan katsoneelle kirja on lähinnä kertausta sarjan tapahtumiin, mutta valitettavasti juuri mitään lisää en siihen saanut. Vaikea sanoa, miten näiden nuorten tarina avautuu kirjan välityksellä sellaiselle, joka ei ole koskaan sarjaa katsonut. Kirja on kuitenkin rakenteensa ansiosta todella helppo- ja nopealukuinen, itsekin luin tämän yhden päivän aikana välipalaksi.

Jumalaut! Hullut tanssii. Do the mental! (s.140)

Kirjan pääosissa on neljä nuorta, joita yhdistää suljettu osasto: Hyde, Papillon ja Satakieli joutuvat kukin omista syistään osastolle, ja Lumikki on alkuun osaston siivooja. Myöhemmin hänestäkin tulee potilas. Nämä nuoret sanailevat mutkattomaan tyyliin elostaan ja olostaan suljetulla: Papillon suunnittelee pakomatkaa takaisin isänsä luo, Hyde taistelee lääkkeistä johtuvan kestoerektion kourissa ja Satakieli neuloo lapasia ja kuuntelee Walkmaneilla punkkia. Lumikki tarkkailee näitä nuoria, mutta kärsii itsekin ylisuorittavasta elämäntyylistään ja taipumuksesta satuttaa itseään viiltelemällä. 
Satakielen kauhuksi hänen koulukiusaajansa Laura saa harjoittelupaikan osastolta, eikä hoitohenkilökunta usko Satakieltä, sillä Laura kiistää tuntevansa tuota tyttöä. Myös osaston hoitaja Kasper on isossa roolissa tarinan kannalta, eikä hänenkään elämä ole ihan mallillaan.
Hyde
No niin. Mulle ei sovi sitten yksikään psyykenlääke. Ne toimii mulle niinku joku superviagra.
Satakieli
Sweet.
Papillon
Ai mitä, stondis ei auta masennukseen vai?
Hyde
 Auttaa, mutta mun valtava lerssi saattaisi masentaa sua.
Satakieli
Minulla olisi teille yksi pieni pyyntö.Voitteko puhua lisää teidän peniksistä. Tai vaihtoehtoisesti voitte myös näyttää kuvaa - not. (s. 62)

Pidän kirjan suorasukaisuudesta ja henkilöhahmojen mustasta huumorista. Lempihahmoni on maanis-depressiivinen Hyde, joka ilkeilee osaston johtajalle tupeesta ja tilailee maniassaan osastolle maaleja. Satakielelle ominainen 'Sweet'-kommentti ei oikein pääse edukseen kirjassa, samatenkaan Papillonin Hattumiehen pelko. Lukijalle selviää melko pian, mitä pojan pelkäämä Hattumies edustaa, mutta Papillonilla kestää hieman kauemmin tajuta tämä.

Nuoret keksivät mennä musiikkiterapiaan, missä he saavat toteuttaa itseään omintakeisella musiikillaan. Näin syntyy myös oma biisi Sekasin, joka kuullaan TV-sarjassa. 

Kun Lumikki, Satakieli, Papillon ja Hyde kävelevät pois musiikkiterapiasta hoitajan saattamana, on tunnelma täysin erilainen kuin sinne mennessä.
Kukaan ei laahusta. Kaikki kävelevät rinta rottingilla kuin rokkitähdet. Nyt ei olla enää potilaita, nyt ollaan Mick Jaggereita, tosin 50-vuotta nuorempia. (s. 185)

Sekasin esittelee hauskan ja viihdyttävän traagisella tavalla erilaisia nuorten mielenterveysongelmia , kuten paniikkihäiriötä, maanis-depressiivisyyttä, skitsofreniaa, psykoottista masennusta ja pakko-oireista suorittamista. Henkilöiden kokemukset pohjautuvat tositarinoihin. Olisi toki ollut mukava päästä kirjan avulla hiukan syvemmälle henkilöhahmojen elämään, mutta kovin pintaraapaisuksi tämä jäi. Erityiskiitos siitä, ettei tarinaan ole kuitenkaan tupattu väkisillä mitään romanssia henkilöhahmojen välille.

Arvosanani 3,5
Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Muissa blogeissa:

En löytänyt muita bloggauksia

Ei kommentteja: