sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Kolmetoista syytä: Jay Asher

Kolmetoista syytä: Jay Asher. Suomentanut Annika Eräpuro. Otava 2014 (Seven-pokkari 2017)

 Englanninkielinen alkuteos: Thirteen Reasons Why


"Clay Jensen saa salaperäisen paketin, jonka sisältä paljastuu hänen luokkatoverinsa ja entisen ihastuksensa Hannah Bakerin äänittämiä kasetteja. Kaseteilla Hannah kertoo syyn siihen, miksi päätti elämänsä kaksi viikkoa aikaisemmin, ja mitkä 13 syytä johtivat tähän äärimmäiseen ja lopulliseen tekoon.

Vain kuuntelemalla nauhan Clay voi saada selville miksi hän itse on päätynyt Hannahin listalle."(Otava)

Oma arvio: 

Kiinnostuin tästä kirjasta vasta sen jälkeen, kun aloin seurata Netflixistä sen pohjalta tehtyä sarjaa. Aina sanotaan, että pitäisi aina lukea kirja ensin, ennen kuin katsoo siitä tehtyä elokuvaa tai sarjaa, mutta minusta toimii tämä toisinkin päin. Odotukseni kirjalle olivat aika korkealla, sillä sarja vaikutti minuun kovasti ja se on useimpien Netflix-sarjojen tapaan hyvin tehty ja castattu.
Kirja alkaa hyvin samanlaisesta tilanteesta kuin tv-sarjakin, eli siitä, kun Clay Jensen saa laatikollisen numeroituja kasetteja haltuunsa. Hän alkaa kuunnella ensimmäistä kasettia ja järkyttyy, kun kuulee kuolleen koulutoverinsa, Hannahin äänen. Hannahin, joka on tehnyt vasta itsemurhan. Alkuun Clay väittää, ettei tuntenut tyttöä juuri ollenkaan, mutta kasettien ja tarinan edetessä käy ilmi, että heidän välillään on tapahtunut asioita.

Kohtaan katseesi
sinä et edes näe minua
Tuskin vastaat
kun kuiskaan
hei
Voisit olla sielunkumppanini
kaksi samanhenkistä 
Ehkä niin ei ole
Emmekä kai koskaan
tule tietämään (s.168)

Kirja on Hannahin nauhoitusten ja Clayn vuoropuhelua, jotka erottuvat kursivoidun ja normaalin tekstin vuorottelulla. Välillä minusta on hiukan tympäännyttävää lukea Clayn ajatuspieruja jokaiseen Hannahin kommentin väliin, mutta toisaalta vuoropuhelu tällaisessa tapauksessa on toimiva ratkaisu, ettei unohdu, että kyse on Clayn reagoinnista nauhoihin. Hän kuuntelee nauhoja melko ripeään tahtiin peräjälkeen, kun taas tv-sarjassa hänellä on välillä pitkähköjä taukoja nauhojen kuuntelussa, että hän ehtisi koota itsensä. Clayn tunnemyrskyt kulkevat tarinan mukana ja hän miettii suhdettaan Hannahiin. Aika pian käy ilmi hänen kommenteistaan, kuinka paljon tämä on pitänyt tytöstä.

 Luoja. Tuntuu hirveältä, kun en enää tiedä mihin uskoa. Kun en tiedä mikä on totta. (s.118)

Kirjan  nimi tulee siitä, että Hannah on nimennyt 13 henkilöä, jotka ovat jokainen osaltaan olleet vaikuttamassa hänen päätökseensä, niin hyvässä kuin pahassakin. Miten Clay on sitten päätynyt nauhalle, vaikka hänestä annetaan puhtoisen pojan kuva? Clay alkaa pikku hiljaa aavistella, miksi hän on nauhoille päätynyt. Tuo tieto saa hänet epätoivon valtaan: miksei hän huomannut, että Hannah olisi halunnut hänen jäävän? Miksi hän jätti hänet huoneeseen? Miksi hän antoi ennakkoluulojensa voittaa?

Kuuntelen ihmistä, joka on antanut periksi. Ihmistä, jonka tunsin. Josta pidin.
Kuuntelen. Mutta liian myöhään. (s. 128)

 Clay ei ole kuitenkaan ainoa, joka miettii omia tekemisiää, sillä nauhat kiertävät vuorotellen jokaisen niillä esiintyvän henkilön luona. Kirjassa ei kuitenkaan käydä läpi kuin Clayn näkökulma aiheeseen. Käy ilmi, että Hannah on kokenut paljon vääryyttä, nähnyt pahoja asioita ja kokenut sellaisia. Hän on viime kädessä pyytänyt apua, muttei ole sitä saanut. Eräs henkilö valvoo, että kaikki nauhalla esiintyvät kuuntelevat jokaisen nauhan. Eräs, jolla on myös varalta kopiot nauhoista. Eräs, joka ei saa  Hannahin surullisia silmiä mielestään, kun tämä toi kasettipaketin hänelle hetkeä ennen kuolemaansa.

Niinpä minä tein juuri niin. Kirjoitin rouva Bradleylle viestin, jossa luki: "Itsemurha. Olen miettinyt sitä. En kovin vakavasti...mutta kuitenkin." (s. 149)

Kolmetoista syytä on surullinen tarina siitä, millaisen lumipalloefektin voivat asiat saada aikaan nuoren tytön elämässä. Miten viattomalta tuntuvat asiat voivat olla jollekin ylitsepääsemättömiä, vaikka ne eivät siltä ulospäin näytäkään. Olisin halunnut kuitenkin liikuttua enemmän kirjan tarinasta, mutta tämä ei ollut minusta niin järisyttävä lukukokemus kuin toivoin - johtuiko siitä, että katsoin sen tv-sarjan ensin, en voi sanoa. Tämä on kuitenkin kirja, joka on tärkeä aiheensa vuoksi, sillä aina jossain on joku nuori, joka miettii, onko hänen elämänsä enää elämisen arvoista. Toivoisin, että hän lukisi tämän kirjan ja osaisi hakea apua.

Kuva. Pixabay

Etsiessäni muiden bloggauksia tästä kirjasta, törmäsin edesmenneen Lukutoukan kulttuuriblogin Kristan  bloggaukseen. Haluan lainata häneltä nämä sanat, jotka pysäyttivät minut: 

"Jos sinä, nuori tai vanhempi ihminen, olet lukenut tämän kirjan, ja nyt luet bloggaustani, ja olet miettinyt näitä asioita. Sanon, puhu. Etsi luotettava ihminen, olkoon se psykologi tai koulun kuraattori, paras ystävä tai äiti tai isä, mutta etsi joku. Aina löytyy joku joka auttaa.
Ja aina löytyy syitä jatkaa elämää. Aina."

Arvosanani 3,5

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Muissa blogeissa:


Samantyylistä luettavaa:

Osallistun tällä kirjalla Sivutiellä-blogin Keväisen kesäiseen kansikuvahaasteeseen, johon teen bloggauksen elokuun lopulla.

2 kommenttia:

Kia/ Luetaanko tämä? kirjoitti...

Huh, tämä kirja on mennyt minulta aivan ohi. Onpa rankka aihe, ja kirjaa lukematta tuntuu hurjalta ajatukselta, että olisi itse yksi noista kolmestatoista. Raskas taakka kannettavaksi kenelle vain, vaikka olisikin sitten miten ollut vaikuttamassa tuohon surulliseen päätökseen. Hyvän katkelman valitsit Kristan blogista!

Heidi P kirjoitti...

Joo, en mäkään oikein ole noteerannut tätä ennen tuota Netflix-sarjaa. Hyvä, että uskalletaan tehdä kirjoja nuorille näinkin rankoista teemoista.