Kesä, jolloin minusta tuli kaunis: Jenny Han. Suomentanut Antti Hulkkonen. WSOY 2022 (Kesä #1)
Englanninkielinen alkuteos (2009): The Summer i Turned Pretty. Kansi: Amazon Content Services LLC ja Wiip Productions, LLC (kuva), Thunderwing (suunnittelu)"Kesä, jolloin minusta tuli kaunis aloittaa trilogian. Jenny Han vangitsee kuuman kesätunnelman ja unohtumattoman rakkaustarinan, josta on tekeillä myös Amazon Prime -tv-sarja. ”Romanttinen ja sydäntä särkevän todellinen” – School Library Journal ”Haluaisin asua tämän kirjan sisällä.” – kirjailija Lauren Myracle
Isabel, Belly elää kesää varten. Kaikki hauska ja taianomainen tapahtuu kesällä, kun hän viettää kesäloman äitinsä ja tämän parhaan ystävän perheen kanssa rantatalossa meren äärellä. Belly on tuntenut Jeremiahin ja Conradin aina, he ovat olleet hänelle kuin veljiä, toisinaan pieniä ihastuksia. Mutta tänä ihanana, kaameana kesänä kaikki on toisin. Kaikki muuttuu." (WSOY)
Oma arvio:
Tässäpä taas yksi odotetuimmista kesän kirjoistani! Jenny Hanin Pojille, joita joskus rakastin -trilogia on yksi suosikeistani YA-romantiikan saralla. Ilahduin myös tiedosta, että tämä Kesä-trilogia on saanut oman TV-sarja-adaptaationsa Amazon Primelle. Elokuvakansi hiukan latisti intoani, sillä tämä ei nyt oikein sytyttänyt, mutta annettakoon se anteeksi, sillä sisältö on täyttä kultaa.
Kesä, jolloin minusta tuli kaunis on yllättävä. Sen kerronta tuo hiukan mieleen E. Lockhartin Me olimme valehtelijoita -jännärin, joskaan tässä ei ole samanlaista jännityselementtiä. Samaan tapaan tässä kirjassa myös hypellään hiukan aikatasosta toiseen, mutta ei minusta häiritsevästi. On kuitenkin tarpeellista kertoa, miten tähän tilanteeseen on tultu, jota kirjan 16-vuotias minäkertoja, Isabel eli Belly käy läpi. Hän kertoo kesästä, jolloin kaikki muuttuu.
Belly, äiti ja isoveli Steven ovat viettäneet kesiään äidin parhaan ystävän, Susannahin perheen kesähuvilalla. Sinne he ovat myös tänä kesänä matkalla. Belly rakastaa kesiä Cousins Beachilla monestakin syystä, mutta suurin syy siihen ovat pojat. Susannahin pojat Conrad ja Jeremiah ovat Bellylle tärkeitä kumpikin omalla tavallaan: vallaton, pörröpäinen Jeremiah on Susannahin paras ystävä ja nyt 18-vuotias tumma, vakavampi Conrad on Bellyn ensirakkaus - ja ainoa rakkaus. Conrad ei tietenkään tiedä, kuinka Belly on rakastanut tätä jo 11-vuotiaasta, mutta Belly ei piittaa. Kaikki muut tuntuvat sen tietävän. Tänä kesänä 16 täyttävä Isabel on puhjennut kukkaan: hän on mykistävän kaunis ja hänen vartalonsa on naisellinen.
Tätä kesää en tulisi ikinä, ikinä unohtamaan. Tämä oli kesä, jolloin kaikki alkoi. Kesä, jolloin minusta tuli kaunis. Sillä ensimmäistä kertaa minusta tuntui siltä. Siis kauniilta. Kaikkina edellisinä kesinä olin ollut varma, että kaikki muuttuisi. Että elämäni muuttuisi. Ja tänä kesänä oli viimein tapahtunut niin. Minä olin muuttunut. (s. 26)
Mikään ei kuitenkaan tunnu olevan kuin ennen. Conrad on sulkeutunut ja omissa oloissaan, hän on alkanut tupakoida ja juoda, hän ei tunnu piittaavan mistään, ei edes Bellystä. Jeremiah on onneksi oma itsensä, tai ehkä jopa tavallista innokkaampi viettämään aikaansa Bellyn seurassa. Äiti ja Susannah ovat alkuun normaaleja, mutta heissäkin on jotain salamyhkäistä. Ja miksei perheen isä, herra Fisher tule huvilalle?
Hän oli muuttunut. Ja silti hän vaikutti minuun samalla lailla kuin aina ennenkin. Tunne oli ennallaan. Kuin olisin Kings Dominion -huvipuistossa, Grizzly-vuoristoradan huipulla juuri syöksymäisilläni ensimmäiseen alamäkeen. (s.42)
Belly on tottunut jäämään syrjään poikien huveista, mutta kun eräs Conradin kaveri kutsuu tämän kokkobileisiin, päättää tämä lähteä, ihan vain Conradin kiusalla. Conrad on rasittavan ylisuojeleva eikä sallisi Bellyn viettävän sekuntiakaan bileissä, mutta tyttö on päättänyt olla kuuntelematta. Hän bongaa kokolta ilokseen tutut kasvot, pitkän ja komean Camin, jonka kanssa hän on tavannut joskus koulun latinistien tapaamisessa. Silloin Bellyllä oli vielä hammasraudat ja rillit, mutta silti Cam muistaa hänet. Belly on vaikuttunut, kuinka mukava kohteliaan ja kivan Camin seurassa on olla. Ihan erilaista, kuin äksyn Conradin. Cameron on streittari eikä syö lihaa, mistä pojat pääsevät hiukan kuittailemaan (kirjan ilmestymisaikaan vuonna 2009 vegetarismi on varmasti ollut hyvin paljon harvinaisempaa kuin nykyään.) Kun myöhemmin Cam sanoo pitäneen tätä kauniina juuri silloin, kun tällä vielä oli hammasraudat ja rillit, Belly on häkeltynyt mutta onnellinen.
"Sinua ei siis haittaa, että hänen huulensa koskevat kuolleeseen eläimeen ja heti perään sinun...huuliisi?" (s. 146)
Kesä, jolloin minusta tuli kaunis on tunnelmallinen kasvutarina. Se kertoo rakkauden lisäksi Bellyn ja poikien välisistä valtasuhteista, kun Belly haluaisi tulla hyväksytyksi poikien joukkoon, mutta ei tunnu kelpaavan. Takaumat valottavat aiempien kesien tapahtumia, myös sitä aikaa, kun Belly tajusi rakastavansa Conradia. Se kertoo myös takauman siitä, kun eräänä kesänä Bellyn ystävä Taylor tulee myös huvilalle, ja miten kesästä tulee sen vuoksi katastrofi. Taylor on sitä tyyppiä, jonka mielestä tytön tulee vilauttaa mahdollisimman paljon paljasta pintaa pojille, jotta nämä kiinnostuvat. Hän ei voi käsittää, miksi Belly piilottelee kasvaneita rintojaan ja pukeutuu niin rennosti. Hän tietää Bellyn rakkaudesta Conradiin, mutta flirttailee silti molempien veljesten kanssa. Kukaan ei muistele hyvällä sitä kesää, kun Taylor kävi: ei Belly eivätkä pojat.
Ensirakkaus sai minut aina palaamaan tähän, hänen luokseen. (s. 222)
Ensirakkausteeman lisäksi kirjassa on surullisempikin tarina taustalla. Tumma varjo laskeutuu huvilakesien ylle, kun salatut asiat alkavat paljastua. Belly tajuaa, ettei rakkaus Conradiin voi noin vain kadota, mutta päästääkö poika tätä koskaan lähelleen. Entä mikä Jeremiahia vaivaa, koska hän on käyttäytynyt oudosti tänä kesänä?
Aloin tietenkin katsomaan Amazon Primelta kirjan pohjalta tehtyä sarjaa, joka on tähän mennessä ollut oikein hyvä, vaikka siinä on otettukin aika paljon erivapauksia.
Arvosanani 5
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.
Muissa blogeissa:
Ei kesää ilman sinua: Jenny Han. Suomentanut Antti Hulkkonen. WSOY 2023 (Kesä #2)
Englanninkielinen alkuteos (2010): It´s not summer without you. Kansi: Amazon Content Services LLC ja Wiip Productions, LLC (kuvat), Thunderwing (suunnittelu)"Jenny Hanin Kesä-sarjan toinen osa on täynnä kaipausta ja rakkautta
Edellisenä kesänä Bellyn unelmat toteutuivat ja ajatuskin, että hän ei viettäisi kesää rantahuvilassa Conradin perheen kanssa, tuntui käsittämättömältä. Mutta asiat elämässä muuttuvat, joskus silmänräpäyksessä. Vuodenaika, jota hän on aina kiihkeimmin odottanut, onkin jotain mitä hän kammoaa. Kun Jeremiah soittaa ja kertoo, että Conrad on kadonnut, Bellyn pitää päättää, haluaako hän etsiä pojan jota rakastaa vai vihdoinkin päästää hänestä irti. Kesä-sarjan ensimmäisestä osasta Kesä, jolloin minusta tuli kaunis on tehty myös Amazon Prime -tv-sarja." (WSOY)
Oma arvio:
Jenny Hanin Kesä, jolloin minusta tuli kaunis hurmasi minut viime kesänä niin kirjan kuin Amazon Primellä olevan sarjan osalta. Olen kuumeisesti odotellun jatkoa molempiin, niin kirjaan kuin sarjaankin, ja nyt odotukseni palkittiin. Tosin TV-sarjan toista kautta joudun odottelemaan vielä tuonne heinäkuun 14. päivään saakka.
Se oli kuin unta. Epätodellista. Kaiken sen vuosikausia ja kokonaisia kesiä kestäneen kaihon, kaipauksen ja haaveilun jälkeen hän oli alkanut soitella minulle. (s. 16)
Ei kesää ilman sinua alkaa helteisissä merkeissä. Belly viettää kesäpäivää ystävänsä Taylorin, joka on mielestäni ihan yhtä rasittava kuin ensimmäisessä osassakin, ja muiden koulukavereidensa kanssa. Vaikka kaikki näyttäisi olevan hyvin: on uima-allas, aurinkoa, ystäviä ja kivat bileetkin tulossa. Bellyn ajatukset kuitenkin häilyvät menneisyydessä. Ja tuohon menneisyyteen kuuluivat kesät Susannahin huvilalla, ja erityisesti pojat, Steven-veli, Jeremiah ja Conrad. Varsinkin Conrad, Bellyn ensimmäinen ja ainoa ja oikea rakkaus. Mutta nyt Susannahia ei enää ole, sillä hän on kuollut syöpään. Eikä näin ollen tule olemaan enää kesiä Cousinsissa.
Taylor vaahtoaa tulevista bileistä ja siitä, mitä Belly aikoo pukea päälleen sinne. Cory näyttää olevan kiinnostunut Bellystä ja Taylor yrittää usuttaa ystäväänsä tämän kimppuun, jotta unohtaisi Conradin. Edellisessä osassa Bellyn ja Conradin välillä tapahtui ratkaiseva käänne, ja tässä toisessa osassa jatkoa heidän romanssilleen käydään takaumien kautta. Selväksi kuitenkin käy, ettei heidän välit ole enää kunnossa.
Toivoin Conradin kuunnelleen minua. Toivoin, etten näkisi häntä enää koskaan. Jos vielä joskus näkisin hänet, ja hän katsoisi minuun niin kuin sinä päivänä, romahtaisin täysin. (s. 44)
Conradin pikkuveli ja Bellyn ystävä Jeremiah ottaa yllättäen yhteyttä tähän ja kertoo Conradin kadonneen opiskelupaikkansa asuntolasta, vaikka tällä on tärkeitä tenttejäkin tulossa. Hän anelee Bellyä mukaan etsimään veljeään. Bellyä ahdistaa kohdata Conrad, koska on sanonut kamalia asioita tälle Susannahin hautajaispäivänä. Tuolloin he myös erosivat. Huoli Conradista on kuitenkin suurempi kuin häpeä. Lisäksi hän kokee olevansa velkaa Jeremiahille, jonka tukena ei ole ollut Susannahin kuoleman jälkeen. Äidilleen Belly valehtelee olevansa Taylorin luona.
Sanomattakin selvää, minne Conrad on kadonnut. Ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista houkutella Conradia Cousinsin huvilalta takaisin kampukselle, sen tulevat Belly ja Jeremiah huomaamaan. Niinpä heidän on jäätävä yöksi huvilalle, jotta he onnistuisivat taivutteluissaan. Käy kuitenkin ilmi, että Conradilla on muukin syy tulla huvilalle kuin kapinointi isälleen ja maailmalle. Bellyä kohtaan Conrad on jäänviileä, mutta murtuuko Conradin kuori jossain vaiheessa? Myös Jeremiahin ja Bellyn välillä kuohahtaa.
Aivan kuin aina ennenkin, hän pystyi musertamaan minut pelkällä katseella, yhdellä sanalla. (s. 107)
Ei kesää ilman sinua on vireeltään surullinen, sillä Susannahin poismeno häilyy koko ajan taustalla. Lisäksi Belly suree eroaan Conradista ja siitä, etteivät kesät tule enää koskaan olemaan samanlaisia. Äiti velloo myös omassa surussaan ystävänsä kuoltua eikä ehdi huomioida Bellyn menemisiä ja tulemisia kaikella tarkkuudellaan. Lopussa selvitellään kuitenkin perhesuhteita kovalla otteella, kun Bellyn äiti saa tietää tyttärensä valehdelleen ja Conradin ja Jeremiahin isä tulee huvilalle vaatimaan poikaansa lopettamaan pelleilyn.
Herra Fisherin ääni kuulosti tukahtuneelta, kun hän sanoi: "Hän on täällä kaikkialla. Aivan kaikkialla." (s. 202)
Minä pidin tästä kaihotunnelmaisesta kakkososasta kovasti, vaikka koin kirjan välillä sekavaksi kaikkine takaumineen. Mukavaa, että kirjassa vuorottelevat Bellan ja Jeremiahin näkökulmat. Näin tulee selville myös Jeremiahin tunteet Bellyä kohtaan. Conradista jää minulle hyvin ynseä mielikuva tämän kirjan perusteella, enkä soisi Bellyn enää palaavan tämän kanssa ikinä yhteen. Mitä ihmettä, hänhän käyttäytyi aiemmin tosi kamalasti Bellyä kohtaan, ja sitten kehtaa yrmyillä tälle jälkeenpäin. Saapas nähdä, millainen kolmiodraama sarjan viimeisessä osassa saadaan kehiin. Kesä on ikuisesti meidän ilmestyy heinäkuussa. Epäilen, että siinä saadaan myös Conradin näkökulmaa kehiin.
Arvosanaksi annan 4,5
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!
Muualla:
---
Kesä on ikuisesti meidän: Jenny Han. Suomentanut Antti Hulkkonen. WSOY 2023 ( Kesä #3)
Englanninkielinen alkuteos (2011): We´ll always have summer. Kansi: Kaisu Sandberg"Jenny Hanin Kesä-trilogian pakahduttavan kaunis päätösosa: kenelle Bellyn sydän kuuluu? Bestseller-kirjoista on tehty myös Amazon Prime tv-sarja.
Belly on elämänsä aikana rakastanut vain kahta poikaa, ja molempien sukunimi on Fisher. Hän ja Jeremiah ovat seurustelleet pari vuotta ja Belly on melkein varma, että Jere on hänen sielunkumppaninsa.Melkein varma.Conrad tietää tehneensä virheen, kun antoi Bellyn mennä. Nyt kun Belly ja Jeremiah ovat aikeissa tehdä päätöksiä loppuelämänsä suhteen, Conradin on joko puhuttava tai vaiettava ikuisesti. Ja Bellyn on tehtävä lopullinen päätöksensä – ja särkeä jommankumman sydän." (WSOY)
Oma arvio:
Kylläpäs meitä Jenny Han -faneja hemmotellaan tänä kesänä, sillä hänen Kesä-trilogiasta saimme sekä toisen että kolmannen osan tämän kesän aikana luettavaksemme. Samaan aikaa Amazon Prime -suoratoistopalveluun tuli tänä kesänä toisen tuotantokauden jaksoja, joten sain lukea tätä trilogian päätösosaa rinnan katsoessani rinnalla toiseen osaan perustuvaa The Summer I Turned Pretty -sarjaa.
Kaikista viime vuosien mullistuksista huolimatta minusta tuntui, että hän oli silti yhä se sama poika kuin aina ennen, ja minä se sama tyttö. Nyt kukaan ei voisi riistää sitä meiltä, ei enää.(s. 67-68)
Tässä haikeassa päätösosassa Belly on päättämässä fuksivuottaan yliopistossa. Hän ja se nuorempi Fisherin veljeksistä, suloinen Jeremiah, ovat nyt vakiintunut pari. Belly on onnensa kukkuloilla, sillä Jere kohtelee häntä kuin kukkaa kämmenellä. Kaikki tuntuu olevan täydellistä, kun he menevät yhdessä päättäjäisbileisiin. Belly ei halua edes huolestua Laciesta, joka tuntuu liimautuvan Jereen joka käänteessä. Valitettavasti bileet päättyvät kuitenkin kyyneliin, sillä Belly tulee kuulleeksi jotain kamalaa kylppärikeskustelussa, jota ei todellakaan ole tarkoitettu hänen korvilleen. Jeremiah ei olekaan niin puhtoinen poikaystävä.
Kaikki olisi taas selvää, kunhan näkisin hänet. Niin sen oli oltava. (s. 243)
Belly on luonnollisesti ihan hajalla kuultuaan Jeremiahin sekoiluista erään Cabon poikienreissun aikana. Vaikka he olivatkin riidelleet sitä ennen, ja olivat ikään kuin tauolla (hih, miten mulla tulee mieleen tästä Frendien Rossin hokema "we were on a break!"), se ei muuta asiaa. Jeremiah rakastaa kuitenkin Bellyä yli kaiken, ja ehdottaakin hyvin erikoista ratkaisua, jolla saa vakuutettua Bellyn. Tästä ratkaisusta sekoaa niin Bellyn kuin Jeremiahin perhe. Kaikkein eniten Conrad, jolla on yhä tunteita Isabelia kohtaan, vaikka tämä yrittääkin esittää coolia. Kun Belly joutuu viettämään olosuhteiden pakosta aikaa kaksin Conradin kanssa Cousinsin huvilalla, Belly tulee huomaamaan, että myös hän tuntee yhä lämpimiä tunteita Conradia kohtaan. Onko hän valinnut oikein? Kumpi veljeksistä on se oikea, ihana, paras kaveri ja huolehtiva Jeremiah, vai ailahteleva, herkkä ja niin vetovoimainen Conrad?
Katsoin häneen, ja mieleeni välähti ajatus.Voi luoja. Rakastan sinua yhä.(s. 50)
Spoilaamatta kovin tarkasti kirjan tapahtumia, en alkuun oikein tiennyt, miten suhtautua hyvin yllättävään juonenkäänteeseen. Bellyn ja Jeren naiivius nousee hyvin vahvasti esiin tässä kirjassa heidän suunnitelmien edetessä. Toisaalta myös muut henkilöhahmot tekevät hyvin erikoisia ratkaisuja. Belly kärsii äitinsä reaktioista ja kaipaa tämän tukea vaikeassa tilanteessa. Välillä muistot Susannahista pulpahtavat yhä Bellyn mieleen. Myös Conrad on kirjassa näkökulmahenkilönä, tosin ei niin paljon, kuin Belly, ja hänen ahdinkonsa voimistuu kirjan loppua kohti. Hän tekee lopussa erittäin epäitsekkään ja kypsän teon, joka nostaa nyt pisteitä roimasti (olin toisen osan kohdalla melko pettynyt Conradin henkilöhahmoon). Koska Conrad rakastaa Bellyä, mutta myös pikkuveljeään, ja haluaa heidän olevan onnellisia.
"Jos tyttö on sinulle se oikea, muulla ei ole väliä. Ei edes perheellä." (s. 196)
Kirjan lopusta voidaan olla montaa mieltä. Itse olen hiukan pettynyt sen helppoon ratkaisuun. Muuten rakastan tämän trilogian surumielisen haikeaa tunnelmaa, joka kiteytyy tässä dramaattisessa päätösosassa.
Annan arvosanaksi tälle 4+
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.
Samantyylistä luettavaa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti