keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Kirjastosatoa 2018 -tapahtuma Oulun kaupunginkirjastossa 13.2.2019

Olin työni puolesta Oulun kaupunginkirjaston järjestämässä koulutus- ja yleisötapahtumassa Kirjastosatoa (tunnettu aiemmin nimellä Kirjasatoa), joka mentiin tänä vuonna täysin uudella konseptilla. Perinteisen, aiemmin Pakkalan salissa pidetyn luentomuotoisen tilaisuuden sijaan tapahtumassa viime vuoden helmiä esiteltiin uutuustorilla Tapahtumatila Laiturissa, jossa kynnys keskusteluun ja kyselyyn oli yleisöllä pienempi kuin täpötäydessä luentosalissa.


Uutuustori odottelee vielä yleisöryntäystään. Kirjoja sai lainata myöhemmin tapahtuman lopuksi.

Innokkaat kirjastoihmiset jakoivat omia vinkkejään, keskustelivat kirjoista ja jakoivat TOP 5 esitelappusia. Niitä haalinkin mukaani vinon pinon. Kaunokirjallisuuden lisäksi omat pöydät olivat myös lauta- ja konsolipeleille, musiikille, sarjakuville ja tietokirjallisuudelle. Kaunokirjallisuus oli jaettu vielä kotimaiseen, käännöskirjallisuuteen, jännäreihin, scifiin, fantasiaan, kauhuun ja romantiikkaan, ja runot ja novellit olivat vielä omassa pöydässään. Sain muutamia hyviä vinkkejä, joista mainitsen kuvateksteissä.


Aurinkoiset Jaana Märsynaho ja Kirsi Kallioniemi keskustelivat mielellään kotimaisesta kaunokirjallisuudesta. Kiinnostuin kovasti Sisko Savonlahden kirjasta Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu. Minna Rytisalon Rouva C:tä minulle suositeltiin myös.

Tästä sai  napata vinkin summanmutikassa. Minun piti hakea vinkkini myöhemmin, mutta hups, unohdin.



Romantiikka-pöydässä oli paljon minulle tuttuja kirjoja. Anneli Kannon Ihan Pähkinöinä kiinnostaa.

Hanna Oikarisen pöydästä löytyi muun muassa scifiä, kauhua ja fantasiaa. George Saundersin uusin Lincoln Bardossa minun olisi tarkoitus lukea joku päivä.


Kauhun Top 5 listalta minua alkoi kiinnostaa Kristina Ohlssonin Sairaat sielut.

Sain mukaani hyvä lautapelivinkkejä. Konsolipelitkin kiehtoivat, mutta omat pelikoneet ovat niin vanhoja malleja, etteivät uutuudet niissä pyöri. Lautapeleistä aion laittaa varaukseen ainakin kuvassa näkyvän Azul-pelin, sekä Spring Meadow ja Blue Lagoon myös kiinnostavat kovasti.



Musiikkipisteellä oli esillä kattava kokoelma CD-levyjä, muutama LP-levykin, runsaasti TOP 5 vinkkilappuja ja musiikkikirjallisuutta.




Teija Heikkisen ja Soile Hirvasniemen (ei kuvassa) sarjakuvapöydästä nappasin monta hyvää vinkkiä mukaani.




Sain hyvän runovinkin Runot, esseet ja novellit -pisteeltä, ja varasinkin heti Rudi Kaurin runokirjaan Aurinko ja hänen kukkansa.


Tietokirjoista kiinnostuin muun muassa Juha Valsteen teoksesta Evoluutio.


Oulu lukee 2019 -pinssejä oli jaossa, nämä muistuttelevat Oulun kaupunginkirjaston koko vuoden kestävästä lukukampanjasta.


Kirjailija Anneli Kanto kertoi erittäin mielenkiintoisesti omista viime vuoden lukusuosikeistaan, Hän oli ryhmitellyt kirjoja teemoittain, joista yksi oli tietenkin uutena ilmiönä uskonnollisia aiheita käsitteleät kirjat. Kanto ei itsekään osaa selittää, mistä ilmiö johtuu, mutta epäilee, että Rauhalan Taivaslaulun menestys on antanut rohkeutta kirjoittaa uskonnollisista teemoista enemmän.

Kanto ylisti Marjo Heiskasen teosta Mustat Koskettimet. Muita hänen esillenostamiaan teoksia olivat Hanna Haurun Jääkansi, Olli Jalosen Taivaanpallo, Tapio Koivukarin Poltetun miehen tytär, Minna Rytisalon Rouva C, Maritta Lintusen Stella, Petri Tammisen Suomen historia, nuortennovellikokoelma Tusina (jossa hän on itsekin mukana), Salla Simukan Sytytä valot/Sammuta valot, Mila Teräksen Jäljet ja paljon muita. Kannon jutustelua oli mukava kuunnella, hän kertoi kirjoista kiehtovalla tavalla.


Musiikkiosaston Mikael Saari kehui Vestan uusinta levyä Lohtulauseita. Saimme kuunnella Antti Heikkisen (ei kuvassa) ja Saaren esittämänä kiintoisia musiikkinäytteitä hyvin monipuolisesti eri musiikkigenreistä, joista esimerkiksi ruotsalainen Ghost oli minulle ihan uusi tuttavuus. Levy lähti heti varaukseen.

Runolautakunnan jäsenet Jarkko Korpua (vas.), Matti A. Kemi (kesk.) ja Helianne Kallio (2.oik) kuuntelivat tarkkaavaisesti, kun kirjastonhoitaja Anne Vesala (oik.) lukee heille kolme runonäytettä, jotka he sitten pisteyttivät ja ruotivat perinpohjaisesti.

Runolautakunnan runoraati oli viihdyttävä ja hauska.
Illan huipentumana oli kirjailija Minna Rytisalon (oik.) haastattelu. Heidi Karhu (vas.) esitti kysymyksiä Rytisalon tuoreimmasta teoksesta Rouva C.

Minna Rytisalo kertoi päätyneensä kirjoittamaan fiktiivisen tarinansa Minna Canthin avioliittovuosista luettuaan kirjan Herkkä, hellä, hehkuvainen. Häntä alkoi mietityttää ristiriitaisuudet, joihin hän Canthin avioliittokuvauksissa törmäsi. Oliko hän kuitenkaan niin dominoivan vallan alla kuin uskottiin? 
Rytisalo luki näytteitä kirjastaan. Kun kysyttiin, onko häneltä tulossa uutta kirjaa lähiaikoina, tämä myhäili ja sanoi nyt keskittyvänsä opetustyöhönsä lukiossa. Minä aion viimeinkin paikata aukon sivistyksessäni ja lukea Rouva C:n, joka kuulosti Rytisalon lukemana kauniskieliseltä ja kiintoisalta romaanilta. Rytisalo oli myös miellyttävä esiintyjä, joten kirjailijahaastattelu oli kaikin puolin hyvä lopetus Kirjastosadolle.
Jos joku nyt ihmettelee, missä olivat kaikki lasten- ja nuortenkirjat, niin niitä esiteltiin viikkoa aikaisemmin Kirjasaari-tapahtumassa, missä minun vastuullani oli esitellä nuorten scifiä, kauhua, jännitystä ja maagista realismia. Varsinaista bloggausta en tapahtumasta en tee, mutta minullapa onkin tarjota teille linkki tapahtuman taltiointiin. Olkaa hyvät.

Kirjasaari 6.2. 2019

Ei kommentteja: