The Magpie Society - Salaseura: Zoe Sugg ja Amy McCullogh. Suomentanut Inka Parpola. WSOY 2020 (The Magpie Society #1)
Englanninkielinen alkuteos: The Magpie Society - One for Sorrow.
"Tähtivloggaaja Zoe Suggin a.k.a Zoellan ja kirjailija Amy McCullochin yhdessä kirjoittama kirja on villi, salaperäinen ja vetävä tarina eliittisisäoppilaitoksen varjoelämästä.
Magpie Society yhdistää Girl Onlinen ja Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin.
Illumen Hallin lukuvuoden päättäjäisbileissä järvenrantaan ajautuu oppilaan ruumis. Uhrin selkään on tatuoitu valtava, taidokas harakka.Uusi oppilas Audrey, joka pakenee omia salaisuuksiaan, joutuu vasten tahtoaan keskelle murhamysteeriä, sillä hänen kämppiksensä Ivy oli murhatun tytön paras ystävä. Vaikka Audrey ja Ivy eivät voi sietää toisiaan, jokin tuntematon vetää heitä kohti koulun synkkiä salaisuuksia. The Magpie Society julkaistaan syksyllä 2020 suomeksi samana päivänä alkuteoksen kanssa."(WSOY)
Lukunäyte: http://media.bonnierbooks.fi/sample-pages/9789510452967_lukun.pdf
Oma arvio:
(Arvio tai osia siitä on julkaistu aiemmin Oulun kirjaston nuorten Kirjastogramiin tekemässäni postauksessa.)
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Girl Online -sarjasta tunnettu Zoe Sugg on tehnyt YA-kirjailja Amy McCullochin kanssa yhteistyössä kaksiosaisen The Magpie Society -sarjan, jonka ensimmäinen osa The Magpie Society - Salaseura on nyt suomennettu.⠀
Amerikasta Englantiin muuttanut rikkaan perheen tytär, 17-vuotias Audrey, aloittaa uuden lukiovuotensa Illumen Hall -nimisessä sisäoppilaitoksessa. Hän saa huonetoverikseen ynseän Ivyn, joka tuntuu olevan kuin eri maailmasta. Ivy on syystäkin käärmeissään, sillä hänelle aiemmin luvattiin oma huone. Ivy on nimittäin valittu prefektiksi, johtajaoppilaskokelaaksi, ja yleensä heidän etuoikeutenaan on oma huone. Koulun johtaja rouva Abbot on vannottanut, että Ivyn on oltava kohtelias uudelle oppilaalle, mutta helppoa se ei tule olemaan, kun Audreyn koko amerikkalaishabitus saa Ivyn ärsyyntymään.⠀⠀⠀⠀
Audrey saa pian kuulla, mitä tapahtui edelliselle Ivyn huonetoverille ja parhaalle ystävälle Lolalle, sillä kouluvuosi alkaa yhteisellä muistotilaisuudella menehtyneen Lolan kunniaksi. Koulunlopetusbileissä ennen kesälomaa Lola nimittäin löydettiin kuolleena, sillä tämä oli pudonnut kalliojyrkänteeltä. ⠀⠀Vai hyppäsikö hän sittenkin itse kalliolta alas? Vai tönäisikö hänet joku häntä? Huhut kiertävät koulussa, ja kaikkialla välähtää puheet mystisestä Harakkaseurasta, jonka sanotaan suojelevan koulun oppilaita.⠀⠀⠀⠀
"Ota selvää Harakkaseurasta." (s138)⠀⠀⠀⠀⠀
Sitten ilmestyy eetteriin mystinen Podcast-lähetys, jossa salamyhkäinen "V" selvittelee Lolan kuoleman taustoja. Podcastin pitäjän on oltava joku koululta, sillä IP-osoitteet viittaavat moiseen. Ivy ja Audrey löytävät yhteisen tavoitteen selvittääkseen niin Podcastin-pitäjän kuin Harakkaseuran salaisuuden. Yhdistääpä eräs Teddy-niminen komistuskin heitä.⠀Ivy ja Teddy ovat päättäneet olla tauolla Ivyn aloitteesta, mutta kun Teddy iskee silmänsä uuteen oppilaaseen Audreyyn, Ivy ei ole asiasta mielissään. Tytöt saavat Teddyn nalkkiin epärehellisyydestä ja päättävät kostaa tälle.⠀Samalla he hyötyvät Teddyn nörttitaidoista ja etenevät selvitteilyissään.⠀⠀
"Haluan vain oikeutta, Ivy. Haluan selvittää totuuden. Siinä kaikki." (s. 303-304)
Audreylla on oma menneisyytensä ja salaisuutensa kannettavanaan, mikä saa hänet toimimaan uudessa koulussaan hiukan uhkarohkeastikin. Hän on kuitenkin päättänyt olla vahva.
Aivan hemmetin mahtavaa.
Enää puolitoista vuotta.
Jos he sulkevat minut joukosta siksi, että nousin vastustamaan kiusaajaa, minun puolestani koko koulun voi polttaa maan tasalle. (s. 176)⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Kirja loppuu melkoiseen cliffhangeriin, eli jatko-osa on ehdottoman pakko lukea, kunhan se ilmestyy. Kirja on yhtä aikaa rennon viihdyttävä ja etenkin loppua kohti arvoituksellisen jännittävä.⠀Tosin kirjalla on käynnistymisvaikeuksia, ja alku on mielestäni hiukan pitkästyttävää Ivyn ja Audreyn vuoropuhelua heidän näkökulmalukujen vuorotellessa. Kumpikaan henkilöhahmoina ei juuri säväytä vaan jäävät melko ohuiksi ja karkeistetuiksi persooniksi. Myös kolmiodraama Teddy-Ivy-Audrey jää hiukan vaisuksi ja merkityksettömäksi, etenkin kun sen loppuratkaisu on oudon simppeli.
The Magpie Society - Salaseura sisäoppilaitoksineen ja mysteerijuonineen tuo minulle vahvasti mieleen C.J. Daughertyn mainion Night School -sarjan, josta harmillisesti suomennettiin aikoinaan vain kaksi osaa viidestä. Zoe Suggin tyyliin kirjan romantiikka on tehty mahdollisimman kiltiksi, mikä ärsytti minua jo Girl Online -sarjaa lukiessani. Tosin minua hämmästytti hyvin roisin erikoinen kohtaus Teddyn veneellä, josta en paljasta sen enempää. Tämäkin oli kuitenkin tarkoitettu huumoripläjäykseksi, mutta ei ainakaan saavuttanut minun huumorintajuani, vaan olin vain ihan että "Häh?"
"Ettekö te kaksi voisi vihdoinkin kertoa, mitä te olette tehneet suloiselle Theodore-parallemme? Vaadin saada tietää, miksi hän ramppaa ympäri koulua toimittamassa asioitanne" (s.195)
Minua kuitenkin kiehtoo kovasti Harakkaseuran ja murhamysteerin arvoitus, joten jään odottelemaan jatko-osaa.⠀⠀⠀⠀⠀
Arvosanani 3,5
Tämän kirjan lainasin kirjastosta.⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Muissa blogeissa:
The Magpie society - Siivenisku: Zoe Sugg ja Amy McCulloch. Suomentanut Inka Parpola. WSOY 2021. (The Magpie Society #2)
”Tähtivloggaajan koukuttava trilleri saa jatkoa!
Tähtivloggaaja Zoe Suggin eli Zoellan ja kirjailija Amy McCullochin kirjasarjan toinen osa, jossa eliittisisäoppilaitoksen vaaralliset salaisuudet paljastuvat.
The Magpie Society -sarjan ensimmäinen osa jätti lukijat haukkomaan henkeään. Nyt ystävykset Audrey ja Ivy jatkavat murhamysteerin selvittämistä. Mikä on totuus koulussa toimivasta salaseurasta, ja miten se liittyy tähtioppilas Lolan kuolemaan?”(WSOY)
Oma arvio:
The Magpie Societyn toinen osa Siivenisku lähtee sarjan alkuosaa dynaamisemmin liikkeelle, sillä se jatkuu suoraan siitä, mihin ensimmäinen osa jäi, kun kesken Illumen halin samhain-juhlien harakaksi pukeutuneet tyypit järjestävät flash mobin ja sen seurauksena Clover katoaa. Audrey ja Ivy ehtivät löytää Cloverin myllätystä huoneesta Cloverille osoitetun kutsun liittyä Harakkaseuraan. Vielä hämmentävämpää on, että kun tytöt palaavat myöhemmin Cloverin huoneeseen näyttääkseen etsiville sekaisen huoneen, joku onkin käynyt siistimässä sen.
"Kotikaupungissasi kuolee teinityttö. Sitten sinä ilmaannut tänne, ja toinen teinityttö katoaa." (s.51)
Tytöt ovat melko varmoja, että opettaja Willis on Lolan murhan takana, mutta heillä ei ole aiheesta tietenkään mitään todisteita. Kaiken huipuksi Willis palaa koululle opettamaan muina miehinä, ja pian prefektioppilaaksi haluava Araminta näyttää vehkeilevän jotain opettajan kanssa, vaikka Ivy ja Audrey yrittävät varoitella häntä. Sitten tytöt saavat myös kutsunsa Harakkaseuraan. Seuraavaksi heille ilmestyy pre paid puhelin, jonka paikannussovelluksella he löytvät Illumen hallin salaisia käytäviä. Sieltä löytyykin salainen päämaja, jossa Harakkaseura on toiminut. Tytöt eivät kuitenkaan tiedä, kuka heille kutsut on lähettänyt, ja kuka ylipäänsä johtaa Harakkaseuraa. Vai johtaako kukaan?
Mietin usein, mahtaisivatko koulutoverini nukkua yönsä yhtä hyvin, jos he tietäisivät sen, minkä me tiedämme. Jos he tietäisivät, että koulussa lymyilee murhaaja. (s. 78)
Vaikka Audrey ja Ivy ovat ystävystyneet yhteisen agendan äärellä, heidän tiet alkavat taas viedä tapahtumien edetessä eri suuntiin. Ivy on yhä rakastunut exäänsä Teddyyn, jonka kanssa Audreyllä on myös jotain meneillään. Viimeinen niitti on, kun Audrey menee hyvää tarkoittaen käymään Ivyn äidin luona, joka kuitenkin käyttäytyy, niin kuin ei välittäisi yhtään tyttärestään. Ivy ei arvosta Audreyn elettä, vaikka tämä tuo tälle niin kovin rakkaan valokuva-albumin, ja kostoksi tästä kylmäkiskoisuudesta Audrey päättää antaa palaa teddyn kanssa, joka yhä häntä kiehtoo.
Ivy päättää jatkaa tutkimuksiaan ilman Audreytä, sillä hän saa tietää paljon uutta Harakkaseurasta erään ihmisen kautta, joka on kytköksissä sen toimintaan. Myös Audrey saa penkoessaan selville asioita, joita ei usko Ivyn tietävän. Ystävysten on tehtävä sovinto, jotta he voivat saada Lolan murhaajan kiikkiin.
Hän nykäisee rajusti yhtä jumissa olevaa laatikkoa, ja sen perältä liukuu näkyville jotakin. Yksittäinen simpukkakorvakoru. Tunnen, miten veri kohahtaa kasvoilleni.
"Tuo on Lolan!" Sanon. (s. 242)
Kirja pitää minusta ensimmäistä osaa paremmin otteessaan ja tarjoaa jännittäviä juonenkäänteitä, joita en osannut ennalta arvata. Loppu on ihan uskomattoman kammottavan ennalta-arvaamaton!
Hiukan minua häiritsee se, että sekoitan koko ajan Audreyn ja Ivyn
toisiinsa. Molemmat ovat minäkertojina omilla nimillään otsikoiduissa
luvuissaan, mutta jotenkin he ovat kuitenkin niin samanlaisia, että menen
jatkuvasti sekaisin, kumpi on kumpi. Onhan heihin yritetty tehdä eroa, kuten
että aasialaistaustainen Ivy on vähävaraisemmasta perheestä kuin rikkaan perheen
tytär, periamerikkalainen Audrey, mutta jotenkin se ei tarinassa tee tarpeeksi
suurta eroa. Molemmilla tytöillä on menneisyydessä peikkoja, joista osa jo paljastuikin ensimmäisessä osassa. Mutta onko vielä jotain, mitä emme tiedä?
Tämä kaksiosainen mysteerijännärisarja on toivottu lisä helppolukuisten
YA-kirjojen joukkoon. Kirjan luvut ovat sopivan lyhkäisiä ja näkökulmahenkilön
vaihtuminen joka toisessa luvussa tuo mukavaa vaihtelua kerrontaan. Juoni vie
hyvin mennessään, etenkin tässä toisessa osassa, ja ihmissuhdesotkut viihdyttävät
jännärijuonen ohella. Siivenisku on huomattavasti parempi kuin sarjan avausosa Salaseura.
Arvosanani 4,5
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.
Muissa blogeissa:
-
Lisään kirjan Helmet-haasteen kohtaan:
25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa.
Samantyylistä luettavaa:
Night School -sarja: C.J. Daugherty
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti