lauantai 13. elokuuta 2016

Lukupalat-sarja: Yökoulu ja kadonnut opettaja, Ryhmä Z ja lohikäärmeen kita sekä Bella saa pentuja

Tutustuimme lasteni (tyttö 8 vuotta ja poika 6 vuotta) kanssa uuteen WSOY:n Lukupalat-sarjaan, jonka kolme ensimmäistä osaa ilmestyi heinäkuussa. Sarja tarjoaa monenlaista luettavaa yli viisivuotiaille, ja ne toimivat niin lapselle luettavina kuvakirjoina kuin itse luettavina jo jonkin verran lukeneille alakoululaisille. Sarjasta löytyy huumoria, jännitystä, kammotusta ja söpöilyä jokaiseen makuun. Kirjojen kirjoittajina ja kuvittajina on tuttuja lastenkirjailijoita ja kuvittajia. Lisää Lukupaloista voit lukea #kirja-sivulta.


******************

Yökoulu ja kadonnut opettaja: Paula Noronen ja Kati Närhi (kuvitus). WSOY 2016. 61 sivua. Lastenkertomus.


"Tiesitkö, että zombit ja vampyyrit käyvät öisin koulua?

Yökoulunkäynti ei ole yhtään hullumpaa. Paitsi jos oma opettaja katoaa merkillisellä tavalla ja luokkaan astelee hämärähommista innostunut outo sijainen...

Zombipoika Paavo ja vampyyrityttö Martta päättävät selvittää kadonneen opettaja Kammosen mysteerin. Kouluhuoneen oven takaa he löytävät Kammosen haisevan perintökengän. Johtaako se heidät oikeille jäljille?"

Oma arvio:

Tämä tarina on meidän ehdoton suosikkimme näistä kolmesta. Kati Närhen kammottavan hauskat kuvitukset ovat niin lasten kuin minunkin mielestäni hienoja ja värikkäitä. Molemmat lapset pitivät myös tarinaa hauskana. Tyttö piti kovasti päähenkilöistä, Paavosta ja Martasta, kun taas poika tykkäsi kummallisesta sijaisesta. Kirjan ehdottomasti paras kohta on se, kun neuvokkaat Paavo ja Martta viimein löytävät opettajansa kellarista - ja paha saa palkkansa.

Yökoulu ja kadonnut opettaja on yhtä aikaa hauska, hiukan jännittävä ja ensiaskel lapsille fantasiakirjojen maailmaan.

Lasten fiilikset:

Tyttö:







Poika:








 Minun arvosanani: 5



*******************

Ryhmä Z ja lohikäärmeen kita: Tapani Bagge ja Carlos Da Cruz (kuvitus). WSOY 2016. 61 sivua. Lastenkertomus.


"Siis onko lohikäärmeitä oikeasti olemassa?

Atte ja Topi törmäävät Lailaan ja tämän mummoon. Lailan pikkusisko on kateissa, ja mummo epäilee lohikäärmeen napanneen tytön.

Onneksi Ryhmä Z on juuri perustettu! Mukaan otetaan myös nokkela Laila, joka on poikia päätä pitempi ja haluaa auttaa lohikäärmeen arvoituksen ratkaisemisessa. Löytyykö kadonnut sisko? Entä naapurin vaarin Aatami-kissa? Lohikäärmeen varjo kurkkii uhkaavana nurkan takaa..."

Oma arvio:

Ryhmä Z ja lohikäärmeen kita on seikkailuhenkinen tarina ja se kiinnostaa takuulla niin tyttöjä kuin poikiakin. Poikaa hämäsi kirjan otsikko, sillä hän ihmetteli, miksei kirjassa sitten ollutkaan lohikäärmettä. Tarinassa opetettiin, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää: härältä näyttävä varjo kuuluukin huoltomiehelle, murina ja ärinä paloaseman koiralle ja lohikäärmeen kita roska-autolle.

Tyttö piti kirjassa erityisesti siitä, kun lopussa etsiväpartio Z onnistuu tehtävässään ja löytää Ariadnen ja Aatami-kissan. Kuvitukset ovat lapsista hienoja ja ihan ok, ja pojasta hauskinta on, kun yhdessä kuvassa Topin hatusta roikkuu hämähäkki. Atte-poika on hänen mielestään paras henkilö ja tyttö tykkää taas Aatami-kissasta, eläinrakas kun on henkeen ja vereen.

Lasten arviot:

Tyttö:








Poika:








 Minun arvosanani: 4-


**********************

Bella saa pentuja: Henna Helmi Heinonen ja Reetta Niemensivu (kuvitus). WSOY 2016. 61 sivua. Lastenkertomus. 

"Bella, ollaanhan aina ystäviä?

Äiti kertoo Julialle, että perheen rakas Bella-koira saa ihan kohta pentuja. Käsittämätöntä, Julia ei voi uskoa korviaan! Odottaminen tuntuu yhtä aikaa jännittävältä ja tuskastuttavalta. 

Mutta kun pennut sitten syntyvät, ne eivät olekaan niin kamalan söpöjä, vaan kaljuja ja tylsiä. Juliaa alkaa jännittää: mitähän naapurin Anni sanoo pennuista? Anni on Julian paras kaveri - tai oli ainakin ennen. Siis ennen kuin meni kouluun ja kasvoi yhtäkkiä paljon Juliaa isommaksi..."

Oma arvio:

Bella saa pentuja on selvästi räätälöity tytöille, jotka tykkäävät eläimistä. Niinpä tämä kirja osui ja upposi meidän tokaluokkalaiselle neidille, kun taas pojan mielestä tämä oli vähän tylsänlainen, eikä hän millään olisi jaksanut kuunnella koko tarinaa.

Tarinassa käydään hyvin läpi sitä, miten yhden vuoden ikäero voi vaikeuttaa ystävyyssuhdetta: Anni on ekaluokkalainen ja miettii, voiko leikkiä enää eskarilaisen kanssa. Eskari-ikäistä Juliaa taas kismittää, kun Annia tuntuu kiinnostavan enää vain hänen puhelimensa. Tekstiä lomittaa hauskasti tyttöjen tekstailut. Pääosassa on kuitenkin perheen koira, Bella, joka saa pentuja. Bella pentuineen onkin molempien lasten mielestä parasta kirjassa.

Tyttöä hiukan harmittaa se, kun Julia on vasta eskarilainen. Hänen mielestään paras henkilö on, liekö tästä syystä, Anni.  Tarinassa on lohdullinen loppu, kun Anni ja Julia ystävystyvät pentujen avulla, eikä Bella-koirakaan näytä unohtaneen Juliaa.

Lasten mielipide:

Tyttö:







Poika:








Minun arvosanani: 4+



*********************

Odotamme innolla lisää kirjoja tähän Lukupalat-sarjaan. Pidän kovasti kirjojen rakenteesta: ensimmäisellä sivulla esitellään keskeisimmät henkilöhahmot, kappaleet ovat sopivan pituisia ja kuvia on joka sivulla.

Nämä kirjat ovat arvostelukappaleita, suurkiitos kustantajalle!

Samantyylistä luettavaa:

Ei kommentteja: