tiistai 13. lokakuuta 2015

Darlah: 172 tuntia Kuussa: Johan Harstad

Darlah: 172 tuntia Kuussa: Johan Harstad. Suomentanut Elina Uotila. Karisto 2012.

Norjankielinen alkuteos (2008): Darlah: 172 timer på månen

"NASA aikoo palata Kuuhun yli 40 vuoden jälkeen ja järjestää ennennäkemättömän, maailmanlaajuisen arvonnan, jonka voittajat pääsevät mukaan matkaan. Onni suosii kolmea nuorta: norjalaista Miaa, japanilaista Midoria ja ranskalaista Antoinea. Lähtölaskennan koittaessa koko maailma jännittää heidän mukanaan – paitsi eräs dementoitunut entinen astronautti. Hän seuraa kauhulla vanhainkodin tv:stä matkan uutisointia – Kuuhun ei pidä palata! Mutta nuoret ovat jo perillä Darlah-nimisellä kuuasemalla.

Pian yhteys Maahan katkeaa. Tukikohdan generaattori sammuu. Happivarastot hupenevat. Antoine ja kapteeni Nadolski katoavat. Ja Kuun pimeä puoli näyttää pelottavat, visusti vaietut kasvonsa."

Oma arvio:
Minua on aina kiehtonut avaruus ja sen kuvaukset kirjallisuudessa ja elokuvissa, joten tämä kirja pomppasi eduksensa esiin Oulun kaupunginkirjaston nettisivujen nuortenkirjavinkkauksista. Tykkäsin  Beth Revisin Across the Universe -trilogiasta, ja olen sen jälkeen kaivannut luettavakseni lisää avaruusmatkailuun liittyvää nuorten scifiä, joka ei kuitenkaan tyyliltään muistuttaisi pätkääkään Star Warseja tai vastaavia avaruusoopperoita.

Tämä kirja olisi kaivannut alkuun tiivistämistä, sillä tarinan alussa keskitytään  mielestäni liikaa  päähenkilöiden esittelyyn ja kuumatkalle valmistautumiseen. Avaruuteen nämä kolme nuorta - Mia, Midori ja Antoine - pääsevät matkustamaan vasta nelisataasivuisen kirjan puolivälissä. Sitä ennen kirjassa ei oikeastaan tapahdu kuin muutama outous, joille löytyy selitys vasta tarinan lopussa. 

Mian ja Antoinen romanssi Darlah-kuuasemalla tuntuu jotenkin pakolliselta lisältä, joka on mielestäni aika tarpeeton. En oikein muutenkaan saa irti mitään nuorten ja miehistön ahdingosta, kun asemalla alkaa viimein tapahtua kummia tapahtumia. Jokin jää puuttumaan, että osaisin samaistua ja olla kauhuissani tapahtumista.

Kirjan sivuilla vilistävät avaruusaseman karttakuvat ja valokuvat ovat erikoinen lisä ja tuovat kirjaan todentuntuisuutta. Herra Himmelfarbin hatarat muistikuvat palvelukodissa antavat vihiä siitä, että jotain pahaa kuumatkailussa tulisi tapahtumaan.

Avaruusmatkailuun ja Darlah-kuuasemiin liittyvät seikat on kuvattu näin maallikon näkökulmasta uskottavasti, ja ne onkin kirjan parasta antia. Loppu on melko lohduton ja kauhistuttava.

Arvosanani kirjalle 4

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.



Ei kommentteja: