Razorland -trilogy: Ann Aguirre

Enclave: Ann Aguirre. Feivel and Friends 2011. Ei suomennettu.

 "New York City has been decimated by war and plague, and most of civilization has migrated to underground enclaves, where life expectancy is no more than the early 20's. When Deuce turns 15, she takes on her role as a Huntress, and is paired with Fade, a teenage Hunter who lived Topside as a young boy. When she and Fade discover that the neighboring enclave has been decimated by the tunnel monsters--or Freaks--who seem to be growing more organized, the elders refuse to listen to warnings. And when Deuce and Fade are exiled from the enclave, the girl born in darkness must survive in daylight--guided by Fade's long-ago memories--in the ruins of a city whose population has dwindled to a few dangerous gangs."

Oma arvio: 
Minulle suositeltiin tätä kirjasarjaa (kiitos vain Niina T. Yöpöydän kirjat -blogista), ja olen jättänyt asian hautumaan. Nyt kun taas pääsin englanniksi lukemisen vauhtiin, päätin napata tämän dystopia-trilogian kirjastosta hoiviini joululoman ajaksi. 

En kadu yhtään. Enclave on juuri sellaista viihdyttävää ja romanttista dystopiaa, jota olen kaivannut luettavakseni sitten Divergent-trilogian. paljon samaa tässä onkin, kuten luokkajaot ihmisten vallitsevien ominaisuuksiensa mukaan, taistelukaverien kesken hitaasti syttyvä romanssi ja lopulta kapinointi ja pako omasta tutusta yhteisöstä.

***SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA***

Tarinan päähenkilö Deuce  täyttää kirjan alussa viisitoista vuotta ja hän saa eräänlaisessa initaatioriitissä itselleen lopultakin Metsästäjän merkit. Jäljelle jääneet ihmiset asuvat maanalaisessa enklaavissa, jossa kaikki on jaettu kolmeen ryhmään: Metsästäjiin, lisääntyjiin ja rakentajiin. Metsästäjät seikkailevat luolastoissa ja surmaavat Friikkejä, käsittääkseni ihmisistä kehittyneitä hirviöitä, jotka surmaavat ja syövät kaiken eteensä osuvan. He myös pyydystävät enklaavin asukkaille ruokaa.

Vain Lisääntyjät saavat perustaa perheen, osoittaa syviä tunteita toisiaan kohtaan ja rakastua. Rakentajat korjaavat ja tekevät uutta enklaavin hyväksi. Enklaavin asukkaat tekevät kaikki töitä yhteisen hyvän eteen ja tavaroiden hamstraus on erittäin kiellettyä -kaikki löytyneet vanhan maailman esineet, etenkin kultaakin kalliimmat kirjat, tulee toimittaa enklaavin Wordkeeperille, joka huolehtii kaikista kirjallisista dokumenteista. Enklaavia johtaa 25-vuotias Whitewall, joka on siis yhteisön vanhin - odotettu elinikä maan alla ei ole kovin korkea.

Deuce saa metsästysparikseen Faden, pojan joka on tullut lapsena luolastoon maan päältä. (Enklaavin asukkaat uskovat, ettei maan päällä ole enää ketään eikä mitään. Näin ei tietenkään kuitenkaan ole.) Fade ja Deuce tutustuvat ja ihastuvatkin, mutta koska Deucen päähän on iskostettu, etteivät muut kuin Lisääntyjät saa osoittaa tunteitaan, hän on hiukan hämmentynyt asiasta.  Maan alla asuu myös muita yhteisöjä, joiden kanssa enklaavin asukkaat ovat harvemmin tekemisissä, sillä matkat luolastossa ovat Friikkien takia vaarallisia. 

Ikävien sattumien vuoksi Fade ja Deuce karkoitetaan Enklaavista ja he lähtevät maan päälle etsimään selviytyjien joukkoa kaupungin ulkopuolelta, sillä Faden isä on ennen kuolemaansa kertonut sellaisesta. Mukaan liittyy myös maanpäällisen jengin, Susien, johtaja Stalker sekä heidän vankinaan pitämä Tegan. Stalker ja Deuce viihtyvät hyvin kaksistaan, kun taas Fade ottaa Teganin opastettavakseen. Pientä kolmiodraaman ainesta on siis mukana.

******

Pidin tästä Razorland-trilogian avausosasta, mutten ole ihan tuhannen täpinöissäni. Kaikista mielenkiintoisinta oli seurata päähenkilöparin seikkailuja maan alla, mutta tarina menetti hiukan ponnekkuuttaan heidän siirtyessä maan päälle. Faden ja Deucen romanssi on uskottavasti kuvattu: he tutustuvat pikku hiljaa, ihastuvat ja kuitenkin toppuuttelevat intohimoaan. Näin on jätetty jotain odotettavaa seuraaviinkin osiin. Stalkerin ja Deucen lähentymisestä olen hiukan hämilläni ja toivoisin sen olevan vain ohimenevä ilmiö. Sarja on kuitenkin koukuttava ja jatko-osa on jo hyppysissäni.

Arvosanani 4,5

Lainasin tämän kirjan kirjastosta.

Enclave muissa blogeissa: 
Yöpöydän kirjat ja Tarinoiden syvyydet

Outpost: Ann Aguirre. Feivel and Friends 2012. Ei suomennettu.

" Deuce’s whole world has changed.

Down below, she was considered an adult. Now, topside in a town called Salvation, she’s a brat in need of training in the eyes of the townsfolk. She doesn't fit in with the other girls: Deuce only knows how to fight.

To make matters worse, her Hunter partner, Fade, keeps Deuce at a distance. Her feelings for Fade haven’t changed, but he seems not to want her around anymore. Confused and lonely, she starts looking for a way out.

Deuce signs up to serve in the summer patrols—those who make sure the planters can work the fields without danger. It should be routine, but things have been changing on the surface, just as they did below ground. The Freaks have grown smarter. They’re watching. Waiting. Planning. The monsters don’t intend to let Salvation survive, and it may take a girl like Deuce to turn back the tide."

Oma arvio:
***JUONIPALJASTUKSIA***
Tämä mielenkiintoinen dystopia-trilogia jatkuu tässä toisessa osassa maanpäällisissä tunnelmissa, kun Dauce, Fade, Stalker ja Tegan löytävät viimein tiensä Salvation-nimiseen yhteisöön, joka nimenmukaisesti on pelastuspaikka jäljelle jääneille ihmisille. Tiukasti vartioitujen muurien sisällä ihmiset elävät mukavaa ja harmitonta elämää. Näiden kolmen nuorten tulo sekoittaa yhteisön elämää, etenkin kun Deuce ei tunnu sopivan normaaliin tytön rooliin. Hänellä on vakavia sopeutumisvaikeuksia, sillä Salvation-yhteisössä hän ei olekaan enää täysi-ikäinen, vaan lapsi, jonka on käytävä koulua ja toteltava yhteisön aikuisia.

"I ran through town, ignoring the whispers. A few women pinted at how I lifted my skirts. "Does that girl ever walk like a normal person? I can't imagine what they were thinkig when they took her in."

Fade on oudon etäinen eikä Tegankaan kaipaa Deucen seuraa, joten Deuce viihtyy Stalkerin kanssa harjoittaen taistelutaitojaan. Tässä kohtaa minua alkaa ärsyttää, sillä Deuce ei millään tajua, miksi Fade mököttää hänelle, eikä tunnu osaavan yhdistää hänen ja Stalkerin läheisiä välejä asiaintilaan. Toisaalta Deucen "pöljyys" ihmissuhdeasioissa on selitetty sillä, että hänen aiemmassa, tiukasti roolitetussa yhteisössään Enklaavissa hän ei kuulunut lisääntyjiin, vaan taistelijoihin. Uudessa yhteisössä taas kuka tahansa voi rakastua kenen kanssa haluaa, ja tunteita saa osoittaa avoimesti. Se on Deucelle uutta ja hämmentävää. Jotenkin minua myös jurppii Faden saamattomuus - jos hän kerran haluaa Deucen, miksi hän veteytyy mustasukkaisuuksissaan mököttämään eikä edes yritä taistella tästä? Onneksi tarinan pääpari saa puhuttua välinsä selväksi, oikaistua väärinkäsitykset ja intohimo saa leimahtaa liekkeihinsä - sopivan säädyllisyyden rajoissa. 

"Good night, Fade". I streched up to kiss him.

The farewell lasted longer than I intended. With some effort, he pulled back, breathless, his hands curling into fists so he didn't reach for me again. "I really have to go now. Before I forget all the reasons why." 

Kun Friikit alkavat häiritä yhteisön muurien ulkopuolisia viljelyksiä, Deuce haluaa lähteä ulkovartioon Longshotin johtaman joukkueen mukana. Fade ja Stalker lähtevät luonnollisesti mukaan suojelemaan Deucea ja viljelyksiä. Tämän jakson lukeminen oli minusta kirjan tylsintä antia. En vain jotenkin jaksanut kiinnostua vartioleirin kuvauksista ja tapahtumista. Kun sitten Fade siepataan leiristä ja Stalker lupautuu lähtemään Deucen mukaan etsimään tätä, tarina nappaa minut taas mukaansa. Kun ensimmäisestä osaa lukiessani hämmennyin Stalkerin ja Deucen lähentymisestä, nyt aloin jo hiukan lämmetä kolmiodraamalle. Minusta se vain on niin suloista, että Stalker lähtee mukaan pelastamaan Fadea, vaikka Deuce onkin aiemmin särkenyt hänen sydämensä valitsemalla Faden. Kun Fade pelastetaan friikkien "kylästä", hän on niin traumatisoitunut sieppauksestaan, ettei päästä enää Deucea lähelleen.

I saved you, Fade. Why do you hate me?

Maybe that's why. Because you made him live with it. 

Outpost on kyllä mielenkiintoinen jatko Enclavelle. Pidän siitä, että tässä esitellään nyt täysin Enklaavista poikkeavaa yhteisöä, joka on kuitenkin  omalla tavallaan rajoittunut omiin luokituksiinsa, vaikka vaikuttaa kirjan alussa vapaammalta yhteisöltä. Uskon, että kolmas osa Horde tarjoaa taas ihan erilaista jännitystä, kun tarinan päänelikko lähtee nyt muurien ulkopuoliselle missiolleen vaeltamaan pitkin erämaata. Mikä harmi, ettei tätä trilogiaa ole tajuttu vielä suomentaa!


Arvosanani 4+

Lainasin tämän kirjan kirjastosta.

Outpost muissa blogeissa: Tarinoiden syvyydet ja 
Yöpöydän kirjat


 



Horde: Ann Aguirre. Feivel & Friends 2013. Ei suomennettu.  

"The horde is coming.

Salvation is surrounded, monsters at the gates, and this time, they're not going away. When Deuce, Fade, Stalker and Tegan set out, the odds are against them. But the odds have been stacked against Deuce from the moment she was born. She might not be a Huntress anymore, but she doesn't run. With her knives in hand and her companions at her side, she will not falter, whether fighting for her life or Fade's love.

Ahead, the battle of a lifetime awaits. Freaks are everywhere, attacking settlements, setting up scouts, perimeters, and patrols. There hasn't been a war like this in centuries, and humans have forgotten how to stand and fight. Unless Deuce can lead them.

This time, however, more than the fate of a single enclave or outpost hangs in the balance. This time, Deuce carries the banner for the survival of all humanity."

Oma arvio:

Nyt en osaa muuta sanoa, kuin wau, wau ja vielä kerran wau! Horde on juuri niin täydellinen trilogian päätöskirja kuin vain voi odottaa, mallikelpoinen esimerkki siitä, miten sarja tulee päättää. 

Horde alkaa siitä, kun Deuce, Tegan, Stalker ja yhä friikkien vankeuden jälkeisestä traumasta kärsivä Fade lähtevät Salvation-yhteisön suojista läpi vaarallisen erämaan etsimään Longshotin karttojen avulla apua ja neuvoja muista yhteisöistä. He päätyvät Soldier's Pond -nimiseen paikkaan, missä tuntuu olevan vallalla tiukka kuri ja järjestys. Tiukan sotilaallisessa yhteisössä ei tunnu olevan sen kummempaa ratkaisua joukkotuhoa suunnittelevan friikkilauman voittamiseen. Pian nelikko saa kuulla ikäviä uutisia Salvation-leiristä, johon friikit ovat iskeneet heidän reissunsa aikana. Onneksi he ehtivät vielä pelastaa muutamia ihmisiä palavan kylän raunioista, kuten Deucen sijaisvanhemmat, Momma ja Edmund Oaksin. 

Tästä alkaa kova kamppailu friikkejä vastaan. Deuce saa tuta, ettei häntä oteta vakavasti ikänsä takia Soldier's Pondissa, vaikka hän taistelee friikkejä vastaan paremmin kuin monet muut. Deucen sijaisperheellä on sopeutumusvaikeuksia uudessa yhteisössä, Fade ei anna Deucen koskea häneen vieläkään ja Stalker murjottaa, koska Deuce haluaa tältä vain ystävyyttä. Tarinan edetessä työstetään näitä asioita parempaan suuntaan ja Deuce todistaa pikku hiljaa, että hän on kykenevä  D-komppanian (Company D) joukkueenjohtajaksi suuressa taistelussa friikkejä vastaan.

"What does make a place feel like home?"

"You", he said quietly.

"So you weren't at home in the Enclave until you got to know me?"

"I never was, there. But you made things better."

Minä rakastin lukea Faden ja Deucen luottamussuhteen uudelleenrakentamista. Fade ei koskaan paljasta, mitä hänelle tapahtui friikkien leirissä, mutta hän toipuu traumastaan Deucen kärsivällisyyden ja rakkauden avulla hiljakseen. Olen iloinen, että Stalker ja Deuce myös viimein saavuttavat ystävyytensä takaisin, vaikka heidän tarinansa päättyykin surullisesti. Deuce huomaa, millaista on omistaa rakastava perhe, sillä hän alkaa pitää Momma ja Edmund Oaksia omina vanhempinaan, ja heidän poikansa Rex on hänelle kuin oma veli. 

"I'm called Deuce, and I take my name from the two of spades.- - - We need an army who fights for the whole world, not one town, and I mean to raise it. - - - Step forward, brave souls. It's time to do the impossible  once again."

Deuce saa itseluottamusta johtaessaan D-komppaniaa sotaan  friikkilaumaa vastaan, vaikka helppoa hänellä ei taipaleensa alussa olekaan. Alussa hänet lytätään, hänelle nauretaan päin naamaa ja lähes vangitaan erään kylän rauhan rikkomisesta. Stalkerin kannustaessa ja Faden tukiessa häntä tämä kuitenkin vakuuttaa nerokkuudellaan, että hän voi johtaa ihmiset voittoon. Hieman hämmennystä aiheuttaa friikkien muuttuminen yhä inhimillisempään ja älykkäämpään suuntaan, ja tästä tuleekin yksi ratkaisevimmista seikosta friikkilauman joukkotuhoa ajatellen.

Deuce on täydellinen nuori naishahmo: hän on rohkea, määrätietoinen, mutta myös inhimillinen heikkouksineen. Hän on tottunut olemaan Huntress, Metsästäjä, mutta hänen täytyy nyt sopeutua siihen, ettei hän voi lukkiutua vain yhteen rooliin. Hän tuntee rakkautta vanhempiaan ja veljeään kohtaan ja hyvin intohimoisia tunteita Fadea kohtaan. Hän huomaa, ettei kaikki ole sitä, mitä on ennemmin luullut, sillä hän joutuu myös muuttamaan asennettaan friikkejä kohtaan - Kaikki friikit eivät olekaan hirviöitä.

Kirja loppuu hiukan liian onnellisesti, mutta annettakoon se anteeksi, sillä Horde on muuten niin täydellisen koukuttava ja monipuolinen lukuelämys!

Arvosanani tälle 5

Lainasin tämän kirjan kirjastosta.

Horde muissa blogeissa:
 Yöpöydän kirjat



Samantyylisiä kirjasarjoja: 

Veronika Roth: Divergent-trilogia
Suzanne Collins: Nälkäpeli-trilogia
James Dashner: Maze Runner -sarja
Lauren Oliver: Delirium-trilogia
Blake Crouch: Wayward Pines-trilogia