sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Tyylilajit hakusessa

Välillä minulle on epäselvää, kuuluuko lukemani teos tyylilajiltaan fantasiaan, tieteiskirjallisuuteen eli scifiin vai johonkin muuhun. Usein kirjan voi toki lajitella useaankin eri kategoriaan tyylilajinsa perusteella. 

Lähes poikkeuksetta lukemani kirjat ovat nuorten aikuisten romaaneja, jotka ovat yleensä päägenreltään spekulatiivista fiktiota:  scifiä, fantasiaa tai paranormaalia romantiikkaa. Kirjassa voi sitten olla myös ripauksia muista tyylilajeista. Löysin hyvät genrejen määritelmät Risingshadow-sivustosta, jossa esitellään ja arvostellaan hyvin kattavasti scifi- ja fantasiakirjallisuutta.

-------------------

Ensin voisin selventää, mitä eroa blogissani on varhaisnuorten-, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuudella.

Varhaisnuoriksi luetaan yleensä 7-14-vuotiaat nuoret, mutta minä tarkoitan varhaisnuorten kirjallisuudella noin 10-13-vuotiaille soveltuvia kirjoja. Goodreads käyttää muun muassa termejä Mid Grade tai Mid Teen.

Nuortenkirjallisuus on yleensä laaja käsite: kirjastossa nuortenkirjaosastolla voi olla rinnan 9-vuotiaista eteenpäin suunnatut Viisikot kuin nuorille aikuisille, yli 15-vuotiaille suunnatut John Greenin kirjat. Risingshadow määrittelee nuortenkirjallisuuden melko suurpiirteisesti: "Nuortenkirjallisuudeksi kutsutaan kirjallisuutta tai teoksia, jonka kohderyhmäksi on rajattu nuoriso." Kirjasampo-sivun määritelmä antaa tarkemman kuvauksen: "Nuortenkirjallisuus on nuorille ja nuorille aikuisille (10–25 vuotta) tarkoitettu kirjallisuutta, jolle on tunnusomaista seikkailullisuuden ja jännittävyyden ohella oman ikäluokan ongelmien käsittely." 

Minä viittaan nuortenkirjallisuudella yleisesti kirjoihin, jotka on sopivia varhaisnuoruusiän ja nuorten aikuisten välimaastoon, eli noin 13-15-vuotiaille sopiviin kirjoihin.

Nuorten aikuisten kirjallisuus eli YA-kirjallisuus on kinkkinen käsiten. Esimerkiksi yhdysvaltalaisissa kirjastoissa nuorten aikuisten kirjallisuus (Young Adult Literature) kattaa yleensä ikäluokat 13-20, kun Suomessa nuorten aikuisten kirjallisuudella viitataan useammin 15-20-vuotiaille soveltuviin kirjoihin. Goodreads taas määrittelee YA-kirjallisuuden noin 13-18-vuotiaiden kirjallisuudeksi. 

 Minä viittaan nuorten aikuisten kirjallisuudella lähinnä 15-20-vuotiaille sopivaan kirjallisuuteen.

On olemassa myös termi New Adult eli NA, joka käsittää Goodreadsin mukaan ikäluokat 18-30. NA-kirjallisuudessa keskitytään usein lapsuuden ja aikuistumisen rajamaastoon liittyviin teemoihin, kuten yliopisto-opiskelun aloittamiseen tai työelämän aloittamiseen.

YA-kirjallisuus ei periaatteessa ole mikään genre, vaan tietylle ikäryhmälle sopiva kirjallisuus, mutta sitä monesti ajatellaan genren tavoin. Goodreadsin mukaan on YA-kirjallisuus on lajiteltu myös tiettyihin alalajeihin: Contemporary, historiallinen fiktio, fantasia, paranormaali, romantiikka, scifi, realistinen.



Spekulatiivisen fiktion kolme päälajia ovat fantasia, scifi (science fiction) ja kauhu


Fantasia



Fantasia on kaunokirjallisuuden laji, jossa yleensä esiintyy taikuutta ja muita yliluonnollisia ilmiöitä tärkeimpänä elementtinä. Fantasiakirjojen tapahtumapaikkana voi olla esimerkiksi mielikuvitusmaailma, jossa taikuutta on kaikkialla. Rajaa tieteiskirjallisuuteen on vaikea vetää ja on monia kirjoja jotka voidaan luokitella kuuluviksi sekä tieteis- että fantasiakirjallisuuteen. Yleensä fantasiakirjallisuudessa kuitenkin käsitellään vähemmän tiedettä ja tekniikkaa ja samalla tieteiskirjallisuudessa harvemmin esiintyy taikuutta.

Fantasiakirjallisuuden tunnetuimpia elementtejä ovat esimerkiksi velhot, loitsut ja lohikäärmeet. Fantasiakirjallisuudessa lukijan reaktiossa ei haeta kauhua tai pelkoa kuten kauhukirjallisuudessa. Laajimmassa merkityksessään fantasiaa ovat monet kirjat, elokuvat, laulut ja taideteokset muinaisista myyteistä ja legendoista nykypäivän tarinoihin ja urbaanilegendoihin.

Urbaani fantasia on fantasian alalaji, jonka tarinat sijoittuvat kaupunkimaiseen ympäristöön. Tapahtumapaikkojen voidaan sanoa sijaitsevan meidän oikeassa maailmassamme, jossa kuitenkin esiintyy tarinassa yliluonnollisia olentoja ja voimia. Miljöö muistuttaa usein meidän nykyaikaamme, mutta tarina voi sijoittua myös muihin aikakausiin. Olen erityisen mieltynyt tähän fantasian alalajiin, ja suurin osa lukemistani fantasiakirjoista kuuluu tämän määritelmän alle.



  Muita fantasian alalajeja ovat eläinfantasia, historiallinen fantasia, korkea fantasia, miekka ja magia, satufantasia ja synkkä fantasia.



Scifi (science fiction)



Scifikirjallisuus (tai tieteiskirjallisuus) on  tyylilaji, jossa painopiste on kuvitteellisella mutta enemmän tai vähemmän mahdollisella (tai vähintään ei-mahdottomalla) sisällöllä. Yleensä scifikirjallisuudessa kuvitellaan tulevaisuutta: tulevaisuuden tiedettä ja teknologiaa, yhteiskuntaa, avaruusmatkailua, rinnakkaistodellisuuksia, ulkoavaruudesta tulevaa älyllistä elämää ja yliluonnollisia tai luonnonlakeja venyttäviä kykyjä.


Scifikirjallisuus on suurelta osin järkeen perustuvaa pohdintaa maailmamme tulevaisuudesta ja muista mahdollisista maailmoista. Mitä meille tapahtuu; mihin me olemme menossa? Tieteiskirjallisuus eroaa fantasiasta siinä että sen kuvitteelliset elementit eivät ole tieteellisesti täysin mahdottomia ja luonnonlakien vastaisia (vaikka jotkin elementit saattavat silti olla täyttä spekulaatiota).



Scifikirjallisuudessa tapahtumapaikat ovat usein kuvitteellisia, mutta suurin osa scifikirjallisuudesta saa oikeutuksensa siitä miten siinä esiintyville elementeille tarjotaan tieteellisiä selityksiä, mikä antaa lukijalle mahdollisuuden siirtää epäuskonsa taka-alalle.




Dystopia



Ihmiskunnan tulevaisuus on kiehtonut kautta aikojen myös kirjallisuudessa. Dystopia voidaan määritellä tulevaisuuden epätoivotuksi yhteiskunnaksi, utopian, unelmayhteiskunnan vastakohdaksi. Viime aikoina on julkaistu useita tähän tyyppilajiin kuuluvia kirjoja. Sinänsä dystopia kirjallisuuden
alalajina ei ole uusi, sillä aika moni scifi-kirja kertoo dystopiasta, mutta ehkä tämän päivän trendille tyypillistä on, että useimmat teoksista on suunnattu nimenomaan nuorille aikuisille (young adult literature) eli noin 16-25 –vuotiaille ja että niihin sisältyy jonkinlainen rakkaustarina tai draama. (Lähde Kyyti) Minä olen tykästynyt erityisesti dystopiseen scifikirjallisuuteen.



Tieteisfantasia

Tieteisfantasia on lajityyppien sekamuoto, joka yhdistää aineksia sekä science fictionista että fantasiasta. Toisin kuin tieteiskirjallisuudessa, tieteisfantasiassa voi olla yliluonnollisia elementtejä.

Käsitettä tieteisfantasia käytettiin aluksi 1950-luvulla tarinoihin, joissa tieteiskirjallisuuden tekniikoita ja asenteita sovellettiin perinteisiin fantasia-aiheisiin. 

Teoreettisesti tieteisfantasia on tieteiskirjallisuuden ytimen ympärillä oleva alue, johon kuuluvissa teoksissa otetaan vapauksia mahdottomiksi tiedetyistä asiosta. Esimerkiksi ylivalonnopeudella tapahtuvaa matkustusta voidaan käsitellä ”tieteenomaisesti”. Aikamatkustusta tai avaruusmatkaa käytetään kuitenkin usein vain lähtökohtana ja lavasteena fantastiselle seikkailulle. Näin määriteltynä huomattava osa tieteiskirjallisuudesta on tieteisfantasiaa, esimerkiksi avaruusoopperat. 







Muita scifin alalajeja ovat antropologinen scifi, avaruusooppera, kova scifi, kyberpunk, proto-scifi, sotilasscifi, tulevaisuuden sota, utopia ja yhteiskunnallinen scifi.




Kauhu


Kauhu (eng. horror) on kirjallisuudenlaji, jonka tarkoitus on tai jolla on mahdollisuus pelotella, säikäyttää tai kauhistuttaa lukijoita aiheuttamalla pelon ja kauhun tunteita. Yleistä kauhukirjallisuudessa on aavemainen ja pelottava ilmapiiri. Kauhun aiheuttajat voivat olla luonnollisia tai yliluonnollisia asioita ja olentoja.

Kauhukirjallisuus voidaan jakaa lukuisiin alaluokkiin kuten psykologiseen kauhuun, goottikauhuun , weird fictioniin ja splatterpunkiin. Myös synkkä fantasia voidaan joskus laskea kauhu-genreen, sillä siinä saattaa olla voimakkaita kauhuelementtejä. Itse en erityisemmin lue kauhukirjallisuutta, sillä koen ne liian pelottaviksi.

------------------------------


Spekulatiivisen fiktion päälajeja täydentäviä tyylilajeja ovat muun muassa:


Mainstream




Mainstreamiin (suom. valtavirta) viitataan joskus yleisfiktiona, sillä se sekoittaa eri tyylisuuntauksia ja sillä on laajin lukijakunta.

Maaginen realismi



Maaginen realismi on kaunokirjallisuuden laji tai tyyli, jossa yliluonnolliset elementit yhdistyvät todelliseen maailmaan. Yliluonnolliset elementit esitetään tosina ja uskottavina.
Esimerkki maagisesta realismista voisi olla hahmo, joka elää selvästi pidempään kuin ihmiset normaalisti, ja tarinassa tämän hahmon vaiheita seurataan sukupolvien ajan. Tarinassa ei ole selkeää yliluonnollista elementtiä kuten taikavoimia tai myyttisiä olentoja, mutta se selkeästi rikkoo todellisuuden rajoja, vaikka muuten kaikki tapahtuisikin todellisissa paikoissa ja historian tapahtumien mukaisesti.


Romantiikka

Nykypäivänä romantiikka viittaa yleisimmin kaunokirjallisuuden alalajiin, joka keskittyy rakkauteen ja ihmissuhteisiin. Tyylilajiin kuuluu myös tunteellisesti tyydyttävä ja optimistinen loppu.

 
Romantiikaksi voidaan luokitella myös teokset, jotka jäljittelevät historiallista romantiikan suuntausta tai keskiaikaisia ritariromaaneja: niihin kuuluvat elämää suuremmat sankarit ja sankarittaret, draama ja seikkailut, kunnia ja lojaalius teemoina tai satumaiset tarinat ja miljööt. Itse pidän todella paljon romanttisista elementeissä lukemassani kirjassa, mutta luen nykyään hyvin vähän tyylipuhtaita romanttisia teoksia.


Paranormaali romantiikka

Paranormaali romantiikka eroaa romantiikka-kirjoista sillä, että päähenkilö rakastuu näissä johonkin yliluonnolliseen hahmoon, kuten vampyyriin, ihmissuteen, keijuun, enkeliin, demoniin,


kummitukseen tai noitaan. Teoksiin on yleensä sekoittunut urbaania fantasiaa, perinteistä fantasiaa, science fictionia tai kauhua. Paranormaaleissa romansseissa on yleensä on paljon romantiikkaa, jännitystä ja toimintaa yhtä lailla kuin voi olla mysteerejä, huumoria ja/tai kauhua juonenkäänteissään (Lähde; Goodreads.) Minä pidän todella paljon paranormaalista romantiikasta!



Jännitys (trilleri)


Jännitys on kirjallisuuden tyylilaji, jonka kerronta keskittyy jännityksen luomiseen ja sen ylläpitämiseen.  Jännityskirjallisuuden alalajityyppejä ovat muun muassa poliittinen jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus  ja psykologinen jännityskirjallisuus. Useimmiten jännityskirjallisuus kuitenkin sekoittuu muiden lajityyppien ja alalajityyppien kanssa. Itselläni tulee harvemmin luettua ihan pelkästään jännityskirjallisuutta, mutta pidän kyllä jännityselementeistä lukemassani kirjassa.




Mysteeri



Seikkailu






Historia


 
Siinä missä historiallinen kertomus (esimerkiksi elämänkerta) rajoittuu todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin, historiallinen fiktio ammentaa innoitusta historian tapahtumista ja henkilöistä yhdistäen ne fiktiiviseen kertomukseen. Tämän genren kirjoja en ole kovin monta elämäni aikana lukenut.

Paleofiktio 


Paleofiktio tai esihistoriallinen fiktio on kirjallisuuden alalaji, jossa tarina sijoittuu niin kauaksi menneisyyteen, ettei sieltä ole säilynyt kirjallisia lähteitä nykypäivään (eli esihistoriallisena aikana). Kuvauksen realistisuus riippuu siis kirjailijan tahdosta seurata tutkimusten tuloksia tai luoda itse todellisuus tarinaansa. Tästä genrestä minulle on tuttu juuri tuo kuvassa oleva Linda Lay Shulerin kirjasarja, jonka luin nuorena tyttösenä mummulassa, ja tämä sarja ainakin tempaisi minut täysin mukanaan.

Vaihtoehtohistoria


 Vaihtoehtohistoria on kaunokirjallisuuden tyylilaji, jonka tarinoiden tapahtumapaikkana on maailma, jonka historia poikkeaa todellisista tapahtumista. Vaihtoehtohistoriaa voidaan ajatella fantasiakirjallisuuden, tieteiskirjallisuuden tai historiallisen kaunokirjallisuuden alalajina, sillä vaihtoehtohistorialliset teokset voivat käyttää tai olla käyttämättä elementtejä muista kirjallisuuden lajeista. Tästä genrestä minulla ei ole mitään kokemusta. Kiinnostaisi kyllä kokeilla!

Steampunk 





Steampunk on 1980-luvulla kiteytynyt vaihtoehtohistorian ja fantasian lajityyppi, jossa tapahtumaympäristön muodostaa 1800-lukua ja usein erityisesti viktoriaanista Britanniaa muistuttava vaihtoehtoinen todellisuus. 2000-luvulla steampunkista on kehittynyt kokonainen alakulttuuri.

Steampunk yhdistelee höyrykoneiden aikakautta uudempaan tekniikkaan. Yleensä nykytekniikan keksinnöt on käännetty höyryvoimalla tai kellokoneistoilla toimiviksi. Steampunkissa ei yleensä kiinnitetä huomiota siihen, olisiko tällainen kuvitteellinen tekniikka todellisuudessa mahdollista tai käyttökelpoista. Sen sijaan steampunkissa leikitään usein ajatuksella, että 1800-luvun epäonnistuneet teknologiset suunnitelmat tai silloisten tieteiskirjailijoiden mahdottomatkin näyt olisivat olleet toteuttamiskelpoisia ja tulleet yleiseen käyttöön. Steampunk-maailmaan voivat kuulua esimerkiksi tietokoneet, jotka Charles Babbagen analyyttisen koneen tavoin ovat mekaanisia eivätkä sähköisiä.


Uuskumma 



Uuskumma (engl. New Weird) rikkoo perinteisiä tyylilajirajoja ja voi sisältää monimuotoisia elementtejä fantasiasta, scifistä ja kauhusta, noudattamatta kuitenkaan näiden tyylilajien totunnaisia ratkaisuja. Esimerkiksi tarinan fantasiamaailmaan voi anakronistisesti sekoittua nykymaailmamme ilmiöitä. 








 




Skandinaavinen mytologia


Teokset, joiden sisältö lainaa aineksia skandinaavisesta mytologiasta. 


Huumori 



Kirjat jotka sisältävät huumoria, jonka tarkoitus on tavalla tai toisella naurattaa lukijaansa. Huumori voi olla hyvin erimuotoista kuten satiiria, ironiaa, sarkasmia tai parodiaa.



.....................................................................


Tässäpä siis hiukan selkiytystä näihin tyylilajeihin.... tai sitten ei ;)

Ei kommentteja: