torstai 9. helmikuuta 2017

Pimeää ainetta: Blake Crouch

Pimeää ainetta: Blake Crouch. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Tammi 2017.

Englanninkielinen alkuteos (2016): Dark Matter

"Fantastisen kauhistuttava jännitysromaani epäonnistuneesta kvanttifyysikosta, joka elää rinnakkaistodellisuudessa unelmiensa elämää – kohtalokkain seurauksin. 

"Oletko tyytyväinen elämääsi?" ovat viimeiset sanat, jotka kvanttifyysikko Jason Dessen kuulee, ennen kuin naamioitunut sieppaaja kolkkaa hänet. Kun Jason tulee tajuihinsa, maailma tuntuu nyrjähtäneen sijoiltaan. Enää hän ei ole nukkavieru fysiikan professori vaan juhlittu nero, joka onnistui siinä missä luuseri-Jason epäonnistui. Paitsi että pian unelma osoittautuu painajaiseksi. Seuraa kiihkeä pakomatka rinnakkaistodellisuuden syövereihin, sinne missä odottaa Jason Dessenin pahin vihollinen. "

Oma arvio:

Olen lukenut aiemmin Blake Crouchin Wayward Pines -trilogian ja nautinnolla luin tuolloin hänen dynaamista ja mutkatonta, mutta piinaavan jännittävää tekstityyliään. Samalla tyylillä hän jatkaa Pimeää ainetta scifitrillerissään, jossa rinnakkaistodellisuuksissa vieraileminen ja dystopian ainekset tekevät tästä kirjasta hyvin ahmittavan. Kuten minulle kävi Wayward Pinesien kanssa, en malttanut tätäkään teosta laskea käsistäni millään.

"Luonnontieteilijän elämässä ikävuodet 25:n ja 30:n välillä ovat ratkaisevan tärkeät. Jos et julkaise mitään isoa ennen kuin täytät 30, sinut lempataan."(s. 41)

Jason Dessen elää unelmiensa elämää vaimonsa ja poikansa kanssa, vaikka välillä hänen mielessään käväisee ajatus, mitä jos hän olisikin päässyt etenemään urallaan pidemmälle kuin yliopiston proffaksi. Hänen kollegansa Ryan Holder saa arvostetun Pavia-palkinnon, mikä hieman kirpaisee Jasonia, mutta hän kuitenkin nielee ylpeytensä ja käy  juhlistamassa palkintoa drinkeillä Ryanin kanssa. Kotimatkalla häntä alkaa varjostaa outo naamioitu tyyppi, joka kaappaa Jasonin, vie tämän halliin ja pistää tähän seerumia, jonka jälkeen Jasonin elämä ei ole enää ennallaan.

Tämä lienee epätodellisin hetki, jonka olen kokenut sen jälkeen, kun palasin tajuihini laboratoriossa - tämä kun istun vierashuoneessa asunnossa, jonka omistaja on minun vaimoni vaikka ei olekaan, ja puhun pojasta, jota meillä ei ilmeisesti ole koskaan ollut, ja elämästä, joka ei ollut meidän elämämme. (s.120)

Jason herää toiseen ulottuvuuteen, jossa hän on ihmeellisen aikasiirtokuution keksinyt, Pavia-palkinnon saanut kvanttifyysikko. Tässä maailmassa hänellä ei ole poikaa, Ryan Holder ei ole lähellekään niin menestynyt ja hänen vaimonsa Daniela ei ole hänen vaimonsa, vaan käy treffeillä Holderin kanssa. Jason saa vakuutettua toisen ulottuvuuden Danielalle, ettei kaikki ole niin kuin pitää, mutta joutuu pian luopumaan vaimostaan uudelleen. Jason ja hänen psykologinsa Amanda pakenevat ampullivarasto mukanaan kuutioon ja lähtevät etsimään Jasonin oikeaa elämää, oikeaa ulottuvuutta. Se ei olekaan niin helppoa kuin kuvittelisi, ja eri ulottuvuuksien erilaiset olosuhteet alkavat vaikuttaa Jasonin mielenterveyttä.

Ensimmäisiä sekuntejani tässä uudessa uljaassa, päinperseisessä maailmassa. (s.153)

Juonessa tapahtuu tuon tuostakin mullistavia käänteitä, jotka loppua kohdin muuttuvat melko hyytäviksi  ja kääntävät scifitarinan jännityspainotteiseksi. Kvanttifysiikan asioihin ei kirjassa onneksi kovin suuresti paneuduta, vaan pääpaino on aikaulottuvuuksissa ja Jasonin päänsisäisessä tuskailussa. Lopussa on hyvin pahaenteinen tunnelma ja lukija tajuaa, ettei Jason tule koskaan olemaan turvassa.

 Onko hän parempi isä Charlielle?
Parempi puoliso Danielalle?
Parempi sängyssä?
Hän teki tämän minulle. 
Ei.
Asia on paljon mutkikkaampi.
Minä tein tämän itselleni.(s. 172)


Tarina saa minut miettimään, mitä jos olisi todella lukuisia rinnakkaismaailmoja, jotka risteytyisivät toisistaan aina tärkeiden päätösten kohdalla, ja lopulta seikkailisin jokaisessa ulottuvuudessa sen mukaisessa elämässä, miten olisin elämääni valinnoilla ohjannut. Vielä kun mukaan otettaisiin sattumien ja muiden ihmisten valintojen kautta syntyneet rinnakkaismaailmat, niin minusta olisi moneksi.

Tästä kirjasta on tekeillä elokuva, joka toivottavasti valmistuu pian!

Arvosanani 4,5

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Pimeää ainetta muissa blogeissa:

Lukutoukan kulttuuriblogi


Lisäsin tämän Helmet-lukuhaasteen kohtaan:

23. Käännöskirja




4 kommenttia:

Jonna / Kirjakaapin kummitus kirjoitti...

Koska pidin Wayward Pines -kirjoista, taitaa tämäkin päätyä lukulistalleni. Kuulostaa hyvältä!

Annika kirjoitti...

Uu, olen täysin varma tähän aarteeseen hurahtavani! :D

Elviira kirjoitti...

En ole Wayward Pinesejakaan ehtinyt vielä lukea, mutta tämä kuulosti todella hyvältä! O.O

Heidi P kirjoitti...

Suosittelen, tämä kirja, niinkuin Wayward Pinesitkin on koukuttavia ja niissä vain on se jokin!