torstai 31. maaliskuuta 2016

Uglies-series: Scott Westerfeld

Uglies: Scott Westerfeld. Simon Pulse 2005. Ei suomennettu.

 "Tally is about to turn sixteen, and she can't wait. In just a few weeks she'll have the operation that will turn her from a repellent ugly into a stunning pretty. And as a pretty, she'll be catapulted into a high-tech paradise where her only job is to have fun.

But Tally's new friend Shay isn't sure she wants to become a pretty. When Shay runs away, Tally learns about a whole new side of the pretty world-- and it isn't very pretty. The authorities offer Tally a choice: find her friend and turn her in, or never turn pretty at all. Tally's choice will change her world forever..."


Oma arvio:

Sainpas taas käsiini oikean kultakimpaleen. Mikään ei ilahduta minua enempää, kuin löytää uusia, lukemattomia dystopioita. Suomennetuista olen jo lähes kaikki lukenut, mutta englanniksi löytyy vielä todella laadukkaita tämän genren kirjoja ja sarjoja.

 Olen lukenut aiemmin Anu Holopaisen dystopian Ihon alaiset, ja Uglies-kirjassa on jota kuinkin samantyyppinen teema: kauneusihanteet ovat menneet tulevaisuuden yhteiskunnassa niin pitkälle, että kaikki 16-vuotiaat joutuvat (tai pääsevät) kauneusleikkaukseen, jossa heidät muokataan yleisen, vallalla olevan suosituksen mukaan. Tämän jälkeen he lakkaavat olemasta rumia (uglies) eli he saavat muuttaa Uglyvillestä nuorten ja kauniiden (pretties) New Pretty Town -nimiseen bilekaupunkiin, missä heidän ei tarvitse tehdä muuta kuin juhlia. Perheelliset kauniit muuttavat asumaan Crumblyvilleen, ja ihmisen vanhetessa tälle tehdään uusi leikkaus: ensin heistä tulee keski-kauniita (middle pretty) ja vielä uuden leikkauksen jälkeen myöhäis-kauniita (late pretty). Kukaan ei enää siis näe vanhuuden rypistämiä kasvoja, eikä kauneus  ole enää katoavaista.

Tally on juuri menettänyt hetkellisesti ystävänsä Perisin, joka on päässyt leikkaukseen muutamaa kuukautta ennen häntä. Tally hiippailee salaa New Pretty Towniin, mikä on rumilta erittäin kiellettyä, ja huomaa ystävänsä muuttuneen muutenkin kuin ulkonäöltä. Samalla hän tutustuu niin ikään vakoilureissulla olevaan Shay-nimiseen tyttöön, joka on myös pian täyttämässä kuusitoista. Tyttöjen tutustuessa käy ilmi, ettei Shay haluakaan olla kaunis, vaan suunnittelee pakomatkaa kaukana erämaan takana siintävään Smoke-kaupunkiin, jossa asuu myös muita kapinallisia. Tämä pyytää Tallya mukaansa, joka tyrmistyy eikä voi ymmärtää, miksi joku haluaisi olla ruma koko lopun elämäänsä.

(Tally)"Right, and things were so great back when everyone was ugly. Or did you miss that day in school?"
"Yeah, yeah, I know," Shay recited. "Everyone judged everyone else based on their appearance. People who were taller got better jobs, and people even voted for some politicians just because they weren't quite as ugly as everybody else. Blah, blah, blah."
---
"So what if people look more alike now?  It's the only way to make people equal."


 Kaupungissa on Special Circumstances -niminen yksikkö, jossa työskenteleville on tehty hyvin erikoinen leikkaus. Spesiaalit näyttävät kauniilta, mutta hyvin julmalla tavalla, ja heidät on varustettu erikoiskyvyillä. Shayn kadottua ennen leikkaustaan Tallyn leikkaus lykätään ja hänet viedään Special Circumstances -yksikköön julman ja häikäilemättömän Dr. Cablen luo. Tally saa tuta, ettei Cablen kanssa ole leikkiminen. Hänen on lähdettävä hakemaan Shay takaisin ja paljastettava Smoke-kaupungin sijainti, jotta kapinalliset saadaan kiinni. Muuten hän jää ikuisesti rumaksi. Tallylla on mukanaan vain kulkuvälineenä toimiva eräänlainen magnetismilla toimiva leijulauta (hoverboard), selviytymispakkaus retkimuonineen, Shayn jättämä epämääräinen kulkuohje sekä Cablen antama riipus, joka hänen on määrä aktivoida heti Smokeen saavuttuaan.

Tämän enempää juonta paljastamatta voin sanoa, että kirjan tarina tempaisee mukaansa täysin. Järjettömistä kauneusihanteista, dystopisesta kaupunkimallista ja väestön jakautumisesta ulkonäön mukaan eri kaupunginosiin on erittäin mielenkiintoista lukea, mutta nautin  aivan erityisesti seurata Tallyn seikkailua kohti tuntematonta kylää ja yhteisöä, jossa hän tutustuu uusiin, erilailla ajatteleviin ihmisiin,  oppii ihan uusia asioita ja selvitymistaitoja. Erityisen läheiseksi Tallylle tulee David-niminen poika, ja hän joutuu hyvin vaikeaan välikäteen: aktivoidako riipus, jotta pääsee toivomaansa kauneusleikkaukseen ja tapaamaan taas ystävänsä Perisin, vai jättääkö riipus ja Cablen tehtävä omaan arvoonsa ja jäädä elämään epävakaata, mutta antoisaa elämää Smoken yhteisöön.

Uglies saa lukijansa miettimään kauneusihanteita ja niiden järjettömyyttä. Vaikka nykymaailmassa ihmisistä ei tehdä sentään liukuhihnalla symmetrisiä, suurisilmäisiä, turpeahuulisia ja pieninenäisia barbinukkeja, on samantyylistä villitystä ollut vallalla jo viime vuosikymmenien aikana. Ei ne botoxhuulet, silikonilisukkeet, tekoripset sun muut niin kauas liippaa. Mihin vielä kauneusleikkaukset ovat menossa?

  Eräs hauska kohtaus kirjassa on, kun Tally tapaa Smokessa ensimmäistä kertaa elämässään keski-ikäisen miehen. Hänen ensimmäinen reaktionsa on järkytys, ja sitten sääli. Hän ei voi käsittää, miten joku voi valita sellaisen elämän, jossa antaa itsensä vanheta ja rypistyä. Huvittavaa on myös Tallyn järkytys siitä, että Smoken yhteisö käyttää puuta lämmitykseen ja hyötyesineisiin, eläimiä ravinnokseen ja eläinten nahkoja ja turkiksia vaatteisiin. Hänen kaupungissaan kaikki on keinotekoista ja lämmitykseen ei käytetä orgaanisia raaka-aineita. Autot on korvattu magneettisesti toimivilla leijuautoilla (hovercar) ja aiemmin mainitsemillani leijulaudoilla.

There was wood everywhere: in fences; as cooking spits; laid down in walkways over muddy patches; and in big stacks by the fires. Tally wondered where they had foud so much wood.
Then she saw  the stumps at the edges of the settlement, and gasped. "Trees...," she whispered in horror. "You cut down trees."

Uglies on täynnä niin mielenkiintoisia yksityiskohtia, mutta paljon jää vielä auki: miten kauneusleikkaukset toteutetaan? Mitä kauniiden päässä liikkuu? Pystytäänkö  parantamaan kauniiden aivovammat, joita kauneusleikkauksen "kylkiäisenä" tulee? Uglies-sarjaan kuuluu vielä osat Pretties, Specials ja Extras. Kaupunkini kirjaston kokoelmiin ei kuulu kuin tämä ensimmäinen osa, joten toivon kovasti, että hankintaehdotukseni sinne hyväksytään. Muussa tapauksessa täytyy tehdä kaukolaina tai ostaa jatko-osat itselleni.

Arvosanani 4,5

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Uglies Muissa blogeissa:

   
Pretties: Scott Westerfeld. Simon Pulse 2005. Ei suomennettu. 

 

“Tally has finally become pretty. Now her looks are beyond perfect, her clothes are awesome, her boyfriend is totally hot, and she's completely popular. It's everything she's ever wanted.

But beneath all the fun -- the nonstop parties, the high-tech luxury, the total freedom -- is a nagging sense that something's wrong. Something important. Then a message from Tally's ugly past arrives. Reading it, Tally remembers what's wrong with pretty life, and the fun stops cold.

Now she has to choose between fighting to forget what she knows and fighting for her life -- because the authorities don't intend to let anyone with this information survive.”

Oma arvio:

Kun sarjan ensimmäisessä osassa Tally seikkailee pääosassa villissä luonnossa ja alkeellista elämää viettävässä Smoke-kaupungissa, sijoittuu nyt tämän toisen osan tapahtumista suurin osa New Pretty Towniin, kauneuskäsiteltyjen nuorten jännittävään, juhlanhuuruiseen kaupunkiin. New Prettiesit eli vastaleikatut kauniit nuoret haeskelevat paikkaansa ja ryhmäänsä. Yksi tällaisista porukoista on Crims, tyypit jotka tekevät kaikenlaista hurjaa ja villiä pysyäkseen eloisina (bubbly), ennen kuin heidän aivoihinsa asetetut lesionit tylsistyttävät heidän mielensä ja tunteensa tasapaksuksi. Tally alkaa lähentyä kaunissilmäisen Zanen kanssa, joka on jo aiemmin aavistanut kauneusleikkausten hinnan heidän aivoilleen, ja saa siihen sattuman kautta vahvistusta, kun Croy tuo Tallylle lesionien vaikutusten kumoavat pillerit. He päättävät ottaa kahden pillerin satsin yhdessä, mutta eivät arvaa, mitä hankaluuksia tuo päätös tuo tullessaan: ensinnäkin Shay suuttuu Tallylle verisesti, koska ei jakanut pillereitä hänen kanssaan, ja Zane alkaa kärsiä kivuliaista sivuoireista.

Minusta kirjan alkupuolisko ei ollut kovinkaan mukaansatempaavaa luettavaa, mutta kun Tally, Zane ja muut päättävät paeta New Pretty Townista ja tavata Rusty Ruinsilla New Smokies -kapinallisia, juoni alkaa pitää mielenkiintoani yllä. Kaikki ei tietenkään mene suunnitelmien mukaan ja Tally tumpsahtaa keskelle erämaata yksinään. Hän tapaa alkuasukkaita, jotka nimittävät prettiesejä jumaliksi ja suhtautuvatkin heihin, kuin he olisivat yliluonnollisia olentoja. Tally saa vakuutettua heille, että hän on ihan tavallinen ihminen, kuten hekin. Eräs nuori alkuasukasmies Andrew ottaa tehtäväkseen saatella Tallyn Rusty Ruinsille, vaikka kertookin tälle, että se on läpipääsemättömän rajan tuolla puolen. Tallylle selviää, että Andrew on oikeassa, sillä nämä alkuasukkaat on suljettu Special Ciscumstancesin rakentaman piirin sisälle, ikään kuin reservaattiin. Reunoilla olevien, hallusinaatioita aiheuttavien nukkejen ohi ei pääse mitenkään, mutta onneksi neuvokas Tally keksii lopulta keinon, jolla pääsee Rusty Ruinsille. Ovatko muut jo lähteneet ilman häntä ja tapaako hän viimeinkin Davidin? Kaikkein eniten hän kuitenkin haluaa nähdä Zanen, sillä tämä on sanonut hänelle ne maagiset kolme sanaa, ennen kuin he viimeksi erosivat.


Dear Tally,
you're me.
Or I guess another way to say it is, I'm you - Tallu Youngblood. Same person. But if you're reading this letter, then we're also two different people. At least, that's what us New Smokies are guessing has happened now. You've been changed. That's why I'm writing to you. (s.83)





Tally muistaa vielä hämärästi ajan, kun oli ugly eli leikkaamaton nuori, mutta leikkauksen jälkeen hänen mielensä alkaa hyvin nopeaa suosia uutta ulkomuotoaan – hän huomaa kammoksuvansa leikkaamattomien nuorten kasvonpiirteitä, ja kun hän tarinan loppuvaiheilla tapaa taas Davidin, hän ihmettelee, mitä ihmettä hän on nähnyt aiemmin hänessä. Muistot lämpimistä tunteista tuota nuorta miestä kohtaan alkavat kuitenkin palata melko pian, kun hän pääsee Davidin lähelle. Zanen huono tila huolestuttaa Tallya, ja lopulta hänen täytyy tehdä valinta, paetako Smokiesien leiriltä Davidin ja muiden kanssa vai jäädä Zanen kanssa kiinnijäämisen uhalla.

Tallyn ja Zanen romanssi tuntuu mielestäni laimealta, etenkin kun he alussa suutelevat toisiaan vain pysyäkseen eloisina (staying bubbly), koska he ovat huomanneet, että he muistavat tässä tilassa paremmin asioita. Huomasin toivovani, että Tallyn ja Davidin tunteet olisivat taas kunnolla roimahtaneet liekkeihin, mutta tällä kertaa sain tyytyä vain pieniin toivon kipinöihin. Tally tuntuu välillä mielestäni järjettömän lapselliselta, mutta loppua kohti hän hieman järkevöityy. Ehkä hän onkin tarkoituksella ”tyhmempi” alussa, kun lesionit vaikuttavat turruttavina hänen aivoissaan ja hän mukautuu New Pretty Townin bilehilenuorten säkenöivään elämään, jossa pääasiana tuntuu olevan keinotekoisen (bogus) hauskuuden hakeminen keinolla millä hyvänsä sekä uusien kasvoleikkausten vertailu. Vaikka kaikilla tuntuu olevan kauhean hauskaa ja hohdokasta, tunteet ovat alkaneet tasoittua, eikä mikään oikein tunnu enää miltään.

Tally smiled tiredly at this news. That was part of the cure. She might still be gourgeous - her bone structure perfect, her skin flawless - but Tally's face revealed the turmoil inside. Now that she could think unpretty thoughts, she would no longer be beautiful every minute of the day. Anger, fear, and anxiety were not pretty-making. (s. 131)


Kirjan lopussa Tallylle valkenee Shayn ja Dr. Cablen petolliset suunnitelmat, ja viimeinen juonenkäänne on niin hätkähdyttävä, että kolmas osa Specials on ehdottomasti luettava. Kaiken kaikkiaan Pretties on mielenkiintoista dystopiaa, joka kuitenkin erottuu hienosti edukseen muista lukemistani vastaavan genren kirjoista. En ole kuitenkaan tästä niin innoissani kuin sarjan avausosasta Uglies.

Arvosanani 3,5

Tämän kirjan  lainasin kirjastosta.


Pretties muissa blogeissa:

Kirja ja kuppi kuumaa
 
Lisään tämän Helmet-lukuhaasteen kohtaan:
 
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään

Samantyyppisiä kirjoja:


 


 

2 kommenttia:

Niina T. kirjoitti...

Minä luin Ugliesin viime keväänä, ollessani Helsingissä. Tämän vuoden helmikuussa lainasin jatko-osan Pretties siellä jälleen käydessäni, mutten ehtinyt lukemaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kyllä ihan mahtava valikoima. Toivottavasti hankintapyyntö menee läpi!

sinidean kirjoitti...

Uglies-sarja on ollut pitkään lukulistallani, joten oli hienoa lukea kehuva arviosi siitä. :) Pistetäänpä kirja lukulistalla pikaisesti ylöspäin! En ole itse lukenut myöskään vielä Holopaisen Ihon alaisia, mutta en voinut olla huomaamatta yhtäläisyyksiä näiden kirjojen kuvauksissa. Toivottavasti Holopaisen kirja ei ole liian "matkittu" idea tästä vanhemmasta dystopiasta. Minustakin ulkonäön muokkaus on jotenkin kiinnostava ilmiö ja samalla myös vähän pelottava. Mutta luotan siihen, että tosielämässäkin aina tulee olemaan kapinallisia. ;) Toivottavasti hankintaehdotuksesi toteutuu tai on jo toteutunut!