lauantai 20. kesäkuuta 2015

Unien kirjat -trilogia: Kerstin Gier

Lupaus. Unien ensimmäinen kirja: Kerstin Gier. Suomentanut Heli Naski. Gummerus 2015.



Saksankielinen alkuteos (2013): Silber: Das erste Buch der Träume.

"Viisitoistavuotias Liv Silber muuttaa äitinsä uuden miehen vuoksi Lontooseen ja aloittaa uudessa koulussa. Pian hän alkaa nähdä oudon todentuntuisia unia, joissa hän kulkee salaperäisistä ovista ja puhuu kivipatsaan kanssa. Liv näkee unessa uuden velipuolensa Graysonin ja tämän koulukavereiden puuhailevan outoja hautausmaalla, mutta mikä kummallisinta, pian pojat puhuvat tosielämässä asioista, jotka ovat tapahtuneet vain Livin unessa...

Livin on pakko selvittää, mitä oikein on meneillään. Pian hänet vihitään salaisuuteen, jonka kanssa yhdellä jos toisella hänen uuden koulunsa oppilaalla on jotain tekemistä."


Oma arvio:

Jos käytin Kerstin Gierin aiemmasta Rakkaus ei katso aikaa -trilogiasta adjektiivia 'höpsö', Unien kirjat -trilogia saa ensimmäisen osan perusteella minulta kuvaukseksi 'hulvattoman hupsu'. Tätä ei voi millään muotoa lukea ryppyotsaisesti, sillä tarinan sekaan on ujutettu  hykerryttävää huumoria ja teksti on ihanan kepeää luettavaa.

Kirjan tarina on minusta aivan loisteliaasti keksitty, ja tuo taas uutta fantasiakirjojen maailmaan - nyt seikkaillaan unien maailmassa. Unimaailmoista olisi saanut mielestäni vieläkin enemmän irti, mutta tarinan muut käänteet veivät osansa. Ikävä kyllä runsas huumorin määrä söi tarinan uskottavuutta niin paljon, etten oikein tiennyt, miten olisin suhtautunut Livin ja poikien demoninmanaussessioihin.

Henkilöt tulivat ja menivät, eikä kepeän tyylin takia saanut oikein otetta päähenkilö Liv Silberiin saati hänen perheenjäseniinsä. Romanssi sotkutukkaisen Henryn kanssa on  söpö. Siihen se jääkin.

Tämä kirjasarja on selvästikin suunnattu yläkouluikäisille, joten ehkä siksi tämä tuntui liian lapsekkaalta ja helpolta minun makuuni. Kuitenkin tämä on varmasti mukavaa luettavaa nuorille lukijoille, jotka pitävät huumoripainotteisista kirjoista. Tarina loppui sellaiseen kohtaan, että minun  täytyy kuitenkin lukea jatko-osat.

Arvosanani tälle on 3,5

Tämä on arvostelukappale, kiitos kustantajalle! 



Sain kirjankansibingoon taas ruksin.

Vala. Unien toinen kirja: Kerstin Gier. Suomentanut Heli Naski. Gummerus 2015.

 Saksankielinen alkuteos (2014): Silber. Das zweite Buch der Träume.

 

"Salaperäinen Secrecy näyttää tietävän kaikki Livin salaisuudet. Mistä hän on ne kuullut, ja kuka Secrecy itse on? Miksi Livin sisko Mia on yhtäkkiä alkanut kävellä unissaan? Ja mikä on tuo kummallinen tumma hahmo, joka hiipii Livin unimaailman loputtomilla käytävillä?
Liv kuulee huhuja vanhasta kirouksesta, mutta onneksi hän ei usko yliluonnolliseen hölynpölyyn. Paitsi tietenkin uniseikkailuihin, mutta nehän ovatkin ihan oma lukunsa ja kaiken lisäksi kovin hyödyllisiä. Öisin saa selville vaikka mitä…"

Oma arvio:

Kerstin Gier kyllä taitaa niin mainiosti keveän, hömppämielisen tekstin kirjoittamisen, että eihän tällaisesta voi kuin tulla hyvälle tuulelle. Nimeänkin tämän hyvän mielen kirjaksi!

Unien kirjat -trilogian toisessa osassa Vala Liv Silber jatkaa unimaailmassa seikkailujaan yhdessä vallattoman poikaystävänsä Henryn kanssa. Sarjan ensimmäisen osan pahis, Anabel, ei enää pääse piinaamaan Liviä, mutta pian hän saa huomata, että joku toinen yrittää tuhota hänen elämäänsä. Samalla nuori Liv yrittää selvitä uusperheen arjessa, kestää salaperäisen juorublogistin Secrecyn juoruja sekä selvittää, mikä hänen ja Henryn välillää mättää. 

Välillä huomasin turhautuvani, sillä kirjan teksti on todellakin niin kepeää ja lapsekasta, että kaipasin välillä jonkinlaista vakavuuttakin mukaan. Vaikka jännittäviä juonenkäänteitäkin tapahtuu, niitä ei voi ottaa mitenkään vakavasti, sillä kerronta on niin leikkimielistä ja humoristista. Toisaalta huumori on paikoin tosi osuvaa ja sai minut hymyilemään. 

Unimaailmassa seikkailut ovat tämän sarjan paras juttu, ja niistä tykkäsin lukea tosi paljon. Olin myös aistivinani viitteitä tulevasta kolmiodraamasta, sillä Liv välillä ajatteli välillä uudesta veljestään Graysonista vähemmän veljellisiä ajatuksia. Sellainen kipinä olisi minusta ihan tervetullutta vaihtelua trilogian viimeiseen osaan, sillä minusta Henryn ja Livin suhde oli melko - noh - tylsää  luettavaa. Siitä puuttui jotakin. 

Arvosanani tälle 4.

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitosta vaan!



Liitto. Unien kolmas kirja: Kerstin Gier. Suomentanut Heli Naski. Gummerus 2016.

Saksankielinen alkuteos (2015): Silber - Das Dritte Buch der Träume 

"Unien kirjat -sarjan jännittävä ja romanttinen päätösosa Liitto jatkaa kuusitoistavuotiaan Livin seikkailuja unimaailmassa. Livin unet ovat käymässä yhä vaarallisemmiksi, ja poikaystävä Henrin kanssakin olisi selviteltävää. Kaiken lisäksi Livin äiti on menossa uusiin naimisiin, mikä aiheuttaa kaikenlaista päänvaivaa. Livillä on kädet täynnä töitä, kun hän yrittää pysyä hengissä niin todellisessa kuin unimaailmassa. "

Oma arvio:

Tässä Unien kirjat -sarjassa toinen toistaan kauniimmat, hassuttelevat kannet houkuttelevat lukemaan. Niin myös tämä trilogian päätösosa Liitto suorastaan säihkyy käsissäni hopeisena liskoaiheisella kannellaan, ja uskon näiden Eva Schöfmann-Davidovin käsialaa olevien kansien houkuttelevan muitakin kuin minua lukemaan.

On näissä kirjoissa toki muutakin hyvää kuin pelkkä kansi. Livin ja hänen ystäviensä seikkailut unimaailmassa pitävät takuulla lukijan mielenkiinnon yllä. Minua ainakin kiehtoo erilaiset uniovet ja se, miten Liv ja ystävänsä  pystyvät manipuloimaan toisen unia. Nyt myös Livin ja Mian velipuoli Grayson osaa kulkea unimaailmassa, ja myös muutama uusi tuttavuus tulee vastaan käytävillä.

 Liv mietiskelee melko paljon omaa kokemattomuuttaan seksin saralla, sillä hänen ja Henryn välit ovat  alkaneet lämmetä siihen pisteeseen, että seksi saattaisi tulla pian kuvioihin. Gier käsittelee tämän Liviä mietityttävän asian tuttuun, humoristiseen tapaansa. Livin hauska hätävalhe seksikokemustensa määrästä saa hänet kiemurtelemaan tuskanhiestä, mikä huvittaa minua suunnattomasti.

Pääsiäisloman alkuun oli enää neljä päivää, ja vatsani kääntyi ympäri ajatellessani, kuinka pettynyt Henry olisi valheestani. Kukaan ei pitänyt valehtelusta, eikä varsinkaan silloin, kun valehtelija oli oma tyttöystävä. Ja kuinka voisin selittää hänelle, miksen ollut yksinkertaisesti kertonut totuutta, kun en kerran itsekään tiennyt syytä?




Pidän kirjan huumorista, mutta jännittäviksi käänteiksi tarkoitetut kuviot jäävät minusta liikaa hauskuutuksien varjoon. Arthur ja Anabel eivät onnistu kauhistuttamaan minua, mutta viihdyttäviä heidän tekosensa toki ovat.  Mitään ei voi oikein ottaa turhan vakavasti, ei edes Livin ja Henryn romanssia. Myöskään toivomaani Henry - Liv - Grayson -kolmiodraamaa ei koskaan tässä sarjassa synny, vaikka toista osaa Vala lukiessani olin aavistavinani viitteitä sellaiseen. Ehkä kuvittelin olemattomia?

Jännittävää on se, kuka on Secrecy Juorublogin takana. Livin neuvokas, hulvaton pikkusisko Mia tekee salapoliisityötä selvittääkseen tämän mystisen bloggaajan, ja lopputulos onnistuu ainakin yllättämään minut. Kirjan ja samalla koko trilogian loppu on ehkä liian(kin) kiltti ja sävyisä, mutta annettakoon sen olla niin, sillä onhan näiden kirjojen sävy ollut koko ajan niin hupsuttelevan kilttimielistä, että en osaisi  muuta odottaakaan.

Arvosanani 3,5

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Unien kirjat -trilogia muissa blogeissa:

Lukunurkka
Yöpöydän kirjat
Lukutoukan kulttuuriblogi
Kirjaneidon tornihuone
Mustetta ja paperia

Samantyylisiä kirjoja/sarjoja:

Kerstin Gier: Rakkaus ei katso aikaa -trilogia











7 kommenttia:

Linnea / kujerruksia kirjoitti...

Minä sain nyt luettua tuon Rakkaus ei katso aikaa -trilogian (joka oli nimenomaan hupsu ja viihdyttävä, kiitos vinkistä), joten toki kiinnostaa mitä muuta Gier on kirjoittanut. Tekstisi perusteella veikkaisin, että tämä olisi juuri sopivaa "välilukemista" vakavempien kirjojen välillä.

Heidi P kirjoitti...

Kiva, jos sinäkin tykkäsit! Tämä uusin on nimenomaan sopiva kevennyskirja :)

Niina T. kirjoitti...

Olisi kyllä kiinnostavaa, jos Livin ja Graysonin välille syntyisi jotakin. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Totta. Mutta olosihan se vähän outoa jos alkaisi seurustella oman velipuolen kanssa (Itse omistan myös velipuolen (toisin neljä vuotta vanhemman heh heh)). Anyway, odotan innolla, milloin seuraava osa ilmestyy :)

Heidi P kirjoitti...

Se vähän riippuu tilanteesta: onko velipuoli tullut vasta kuvioihin vai onko varttunut hänen kanssaan lapsuusikänsä. Jälkimmäisessä tapauksessa tulee kieltämättä ällö vaikutelma. Esimerkiksi Charlaine Harrisin Harper Connelly -sarjassa ikänsä yhdessä varttuneiden sisar- ja velipuolen seksikohtaus saa minut pahoinvoivaksi, toisaalta uutukaisessa Estelle Maskamen Dimily-sarjan avausosassa Rakastan tuntuu velipuolen ja siskopuolen rakastuminen luontevalta, sillä he ovat ihan vasta tavanneet.
Muistan muuten kotipaikkakunnaltani yhden tapauksen, jossa teini-ikäiset sisko- ja velipuoli alkoivat seurustella. He siis eivät tietenkään olleet mitään sukua keskenään, ja jakoivat uudessa yhteisessä uusioperheessään saman huoneen :D

Anonyymi kirjoitti...

Itse törmäsin tähän kirjasarjaan, kun seikkailin kirjastossa. Olin jo lukenut Rakkaus ei katso aikaa -trilogian. Seikkaillessani huomasin, että Kerstin Gier on kirjoittanut lisää, niin pitihän ne ehdottomasti lainata. Tykkäsin Rakkaus ei katso aikaa -trilogiasta ja tykkään tästäkin. Odotan mielenkiinnolla jatkoa. Kiinnitin tuossa huomiota, kun lueskelin noita mielipiteitäsi kirjasta Vala, että olit ilmeisesti vahingossa tehnyt Livistä Mian. :)

Heidi P kirjoitti...

Niinpäs näkyy, aika noloa :D Kiitos kun huomasit, korjaanpas Mian Liviksi!