tiistai 17. tammikuuta 2017

Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta: Jukka-Pekka Palviainen

Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta: Jukka-Pekka Palviainen. Karisto 2017.


" Lukiota käyvä Milla joutuu muuttamaan isänsä työn takia majakkasaarelle, kauas kavereista ja tutuista kuvioista. Aluksi tilanne on Millalle maailmanloppu, mutta vähitellen hän tutustuu saarelaisiin: ainoat koulukaverit Jenna ja Miro ovat oikeastaan aika kivoja. Taiteilija Noora pyytää Millan mukaan projekteihinsa, ja hänen veljensä Matti on aikamoinen flirtti. Lontoossa au pairina työskennellyt Roope palaa saarelle hoitamaan kirjastoa ja ystävystyy Millan kanssa. Elämä majakkasaarella ei siis ole ollenkaan hullumpaa, mutta isän tutkimustyö ei miellytä kaikkia. Sitä aletaan sabotoida, ja lopulta tutkimusasema joutuu tuhopolton kohteeksi. Alkaa rikostutkinta, jossa epäiltyinä ovat vain saarelaiset.

Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta on huippuunsa viritetty nuortenromaani, jossa idyllinen majakkasaari muuttuu äkkiarvaamatta jännittävien tapahtumien näyttämöksi. Orastavat ystävyydet ja ihastukset joutuvat suurennuslasin alle, kun kehenkään ei voi enää luottaa. Vakavista sävyistä huolimatta kirjassa kukkii myös Palviaisen napakka huumori. (Karisto)"

Oma arvio:

Tykästyin Palviaisen mutkattomaan kirjoitustyyliin luettuni hänen edellisen nuortenkirjansa Tarpeeksi reilua. Samalla linjalla hän jatkaa myös romaanissa Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta, jossa tosin majakkasaaren arvoituksen ratkaiseminen jää mielestäni osin muiden tapahtumien varjoon. Suuri osa tarinasta käsittelee Millan sopeutumista saarelle, jossa muita nuoria ei ole kuin yhden käden sormilla laskettava määrä ja huvituksetkin hyvin eri luokkaa kuin mantereella. Millan äiti on ulkomailla perheen vauvan kanssa, jota Milla ystävällisesti kutsuu vaippapaviaaniksi.  Millan ja hänen tutkijaisänsä suhde on lämmin ja konstailematon. Pidän Palviaisen huumorista, joka tulee esille henkilöiden vuoropuheissa.

"Sä oot pervo."
"Saattaa olla, mut ehkä sun ei silti kannata väittää jokaista tyyppiä pervoksi, joka sanoo sua kauniiksi."
"Mä yritän muistaa, jos mä vielä kuulen ton joskus."
"Mä voin sanoa sen sulle joka päivä, jos sä haluut" (s.97)

Hiukan minua hämää, kun Millalla on heti alussa kaksi otollista poikakaverikandidaattia, hotellin omistajan poika Miro sekä parikymppinen Matti, jota saaren muut nuoret tuntuvat pitävän omituisena. Kaiken huipuksi Millalle flirttailemaan saapuu myös Roope, joka pitää saaressa kirjastoa.  Pahimmilta draamoilta kuitenkin vältytään lukuunottamatta Matin mustasukkaisuuskohtausta, ja saarelle vierailulle saapuva Millan ystävä Iina iskee silmänsä Miroon. Roopen ja Millan romanssi jää harmikseni melko etäiseksi.

Tarinan taustalla kulkee tarina saarelta noitavainojen aikaan karkotetusta Valpurista, jonka uskotaan kummittelevan saarella yhä. Milla elää usein mielikuvitusmaailmassa ja kuvittelee myös tilanteita, joissa juttelee Valpurin kanssa.

On sanomattakin selvää, ettei 160-sivuisessa kirjassa ehdi käsitellä kaikkia henkilöitä ja teemoja kovin syvällisesti, mutta oli mukavaa välillä lukea tällainen kepeästi etenevä teos. Kirjassa sivutaan myös hieman Millan koulukiusaamistaustaa, perheen särkymistä äidin uran vuoksi ja ystävyyden rakoilua välimatkan vuoksi. Tarinan tapahtumat sijoittuvat saaristoon, jossa on mielestäni aina oma viehätyksensä. Salaperäinen sabotoija, joka ei halua hylkeentutkijoita saarelle, tuo lisäjännitystä muuten kevyeen tarinaan. Suosittelen ehdottomasti tätä kirjaa sellaiselle yläasteikäiselle nuorelle, joka ei yleensä lue. 

Arvosanani 4+

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta muissa blogeissa:

en löytänyt vielä muita arvioita

Samantyylistä luettavaa:

Tarpeeksi reilua: Jukka-Pekka Palviainen

----------------------------------------------
Helmet-lukuhaasteesta yliviivasin kohdan:

19. Yhdenpäivänromaani

(HUOM! Yhdenpäivänromaanilla ilmeisesti tarkoitetaankin romaania, jonka tapahtumat sijoittuvat yhteen vuorokauteen, eikä siis romaania, jonka lukee yhdessä päivässä. Jätän tämän nyt kuitenkin näin, koska en ota tätä haastetta niin vakavasti. )

----------------------------------------------
Kirjassa käsitellään ystävyyttä, joten lisään tämän BFF-haasteeseen.




3 kommenttia:

Tiia&Tommi kirjoitti...

Kuulostaa kiinnostavalta, tämä on mennyt katalogissa kokonaan ohi. Yhdenpäivänromaanikohtaan pitäisikin löytää passeli kirja, pitääpä tutustua tähän.
Tiia

Krista / Lukutoukan kulttuuriblogi kirjoitti...

Olen juuri bloggaamassa tästä ja tulin lukemaan arviotasi. Pakko kommentoida, että eihän tämä ole yhdenpäivänromaani? Haasteessahan tarkoitetaan sitä, että romaanin tapahtumat sijoittuvat yhteen päivään, ei sitä että kirjan lukee yhdessä päivässä.

Heidi P kirjoitti...

Krista: Ai joo, minä käsitin yhdenpäivänromaanin sellaiseksi, jonka lukee pikaisesti päivässä. Olen nyt varmaan käsittänyt väärin. Mutta koska en ota tätä haastetta kovin vakavasti, en nyt ala vaihtamaan kirjaa eri kohtaan, mutta voin laittaa tekstiin selvityksen erheestäni, ettei kukaan muu haksahda. Kiitos huomiostasi! :)