Salasana: rakkaus: Eppu Nuotio, Sanna Pelliccioni ja Maami Snellman.

Salasana: rakkaus: Eppu Nuotio (teksti), Sanna Pelliccioni (kuvitus) ja Maami Snellman (teksti.) Lasten keskus & Kirjapaja 2019.

 Kansi: Sanna Pelliccioni

"Tiedätkö sen tunteen, että leijut maanpinnan yläpuolella onnen heliumin kannattelemana ja tajuat, että kaikki on ihan hullun hyvin. Sä vaan kuplit ja susta tuntuu, että kaikki on mahdollista, tiedät sä sen?

Salasana: Rakkaus on pieniä rakkauskertomuksia nuorille. Niille jotka kaipaavat rakkautta, niille, jotka eivät usko rakkauteen, niille jotka uskaltavat rakastaa vain kaukaa, niille, jotka ovat rakastuneet väärään ihmiseen, niille joiden sydän on ensimmäistä kertaa murskana, niille joiden elämään ensirakkaus tuli ryminällä, niille jotka leijuvat juuri nyt rakkauden pumpulipilvessä, niille, jotka eivät usko rakkauteen ja niille, jotka ovat saaneet maistaa mustasukkaisuuden myrkkyä. Niille, jotka luulevat, ettei heitä voi kukaan rakastaa.

Kirpaisevan ihanat ja elämänmakuiset novellit, tekstiviestit, chättitekstit, kirjeet, runot ja päiväkirjamerkinnät ravisuttavat ja kihelmöivät. Taitavan tekijäryhmän tekstit osuvat suoraan nuoren iholle ja sydämen syövereihin kirjassa, josta jokainen löytää sanan, lauseen, sivun juuri itselleen. Rakkaus kantaa, yllättää, loppuu, alkaa, kestää." (Kirjapaja/ Lasten keskus)

Oma arvio:

Kolmikko Nuotio-Pelliccioni-Snellman on tullut tunnetuksi erilaisista sanataiteeseen kannustavista lastenkirjoistaan: Maami mustikka (Bazar) on suunnattu 4-8-vuotiaille, Karhu ja kaverit (Bazar) 8-11-vuotiaille ja nyt viimein on tullut myös nuorille suunnattu sanataidetehtäviä sisältävä tarinakokoelma Salasana: rakkaus. 

Samassa se katsoo mua, katsoo pitkään suoraan silmiin. Vatsassa nipistää. (s. 18)

Kirjassa on monipuolisesti erilaisia parin-kolmen sivun mittaisia tarinoita ihastumisesta, rakastumisesta, seukkaamisesta, treffeistä, ensisuudelmasta, sateenkaarirakkaudesta, pettymyksestä, mustasukkaisuudesta, kaukorakkaudesta... Mukaan on saatu mahtavan laaja skaala erilaisia tarinoita nuoresta rakkaudesta ja siihen kuuluvista lieveilmiöistä. Kutakin tarinaa seuraa sivun mittainen ystäväkirjatyylinen esittely kirjoittajasta sekä muutamia tehtäviä liittyen tekstiin. 

Mä tein itselleni listan asioista, jotka auttaa unohtamaan. Siinä on kymmenen asiaa. (Tehtäviä: s.55) 

Pidän kovasti kirjan päiväkirjamaisista tarinoista, jotka palauttavat väkisinkin mieleen oman teini-iän ihastumiset ja niihin liittyvät epävarmuuden tunteet. Sanna Pelliccionin kuvitukset ovat mainioita ja rakastan erityisesti kansikuvaa. Suosittelisin tätä noin 12-15-vuotiaille.

Sinä sulatat minut sata kertaa päivässä, se supisi korvaani. (s. 47)

Suosikkini näistä tarinoista on Ensisuudelma ja Me sovimme toisillemme.

Arvosanani 4,5

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Muissa blogeissa:

En löytänyt vielä muita bloggauksia

Samantyylistä luettavaa: 

Karhu ja kaverit - tarinoita ja tehtäviä: Eppu Nuotio, Sanna Pelliccioni ja Maami Snellman 

Sanataidetehtäviä koululaisen kanssa: Karhu ja kaverit - tarinoita ja tehtäviä

Karhu ja kaverit - tarinoita ja tehtäviä: Eppu Nuotio, Sanna Pelliccioni ja Maami Snellman. Bazar 2017.

Kansi: Sanna Pelliccioni.

"Karhu ja kaverit – Tarinoita ja tehtäviä on 8‒11-vuotiaille lapsille, heidän opettajilleen ja muille sanataidekasvattajille suunnattu sanataidekirja. Se sopii niin pojille kuin tytöillekin. Kirjailija Eppu Nuotion tarinoissa karhut seikkailevat, tanssivat, kokeilevat rajojaan ja rakastavat. Maami Snellmanin laatimat monitaiteiset sanataidetehtävät jatkavat ja syventävät kirjan tarinoita. Tehtävät ovat kirjoittamisen lisäksi mm. videokuvaamista, tarinoiden esittämistä, lautapelin kehittelyä ja valokuvaamista. Karhuteeman ympärille rakennetun kirjan on kuvittanut Sanna Pelliccioni.

Kirjan luovat ja elämykselliset sanataidetehtävät tukevat lapsen kielen kehitystä ja innostavat lukemiseen pariin uudella tavalla. Tekijöiltä on aiemmin julkaistu pienemmille lapsille suunnattu sanataidekirja Maami mustikka ‒ Satuja ja satutehtäviä." (Bazar)

Kirjatraileri:  https://www.youtube.com/watch?v=ANbQZ-fWBgQ

Oma arvio:

Luimme tämän kirjan tarinoita yhdessä 9-vuotiaan tyttäreni kanssa, ja hän sai myös tehdä joka tarinasta yhden tehtävän.

Eppu Nuotion kynäilemät tarinat karhulapsen elämästä osuvat mielestäni hyvin asian ytimeen: tarinoissa käsitellään yleisiä kouluikäisten elämään kuuluvia asioita, kuten kiusaamista, nukkumaanmenoa, syömistä, sitä, kun kaikilla muilla on hienompi puhelin tai sitä, kun harrastaa kirjojen lukemista tai kirjoittamista, ja hiukan häpeää kertoa sitä muille. Yhdessä tarinassa karhuperheessä kaikki menee aamusta asti pieleen, ja yhdessä käydään ihmettelemässä taidennäyttelyä.

Kunkin tarinan jälkeen on viitisen tarinan aihepiiriin liittyvää tehtävää, joista monet täydentävät toisiaan, mutta joista voi valita myös pelkästään yhden. On yksin tehtäviä, mutta myös paritehtäviä. Voi kirjoittaa lehtijuttuja, runoja, näytelmän, tarinan tai mielipidetekstin. Lisäksi joissakin tehtävissä voi piirtää, suunnitella taideteoksen, sarjakuvan tai kartan. Pidän siitä, että tehtävissä on monenlaisia tasoja, ja niinpä ne soveltuvat eri-ikäisille alakoululaisille. Tehtäviä voi mielestäni soveltaa myös esikoululaisille.

Tyttäreni oli erityisen mielissään siitä, että tarinan karhulla on sama intohimo kirjoittamiseen (Salapuuha - kirjoittajakarhu) ja lukemiseen (Maratoonari - lukijakarhu) kuin hänellä. Jotkut tarinat eivät taas uponneet ollenkaan, kuten karhun vanhusystävästä kertova tarina Tohtori Toropainen - ystävyyskarhu eikä erikoisesta enosta ja ruuanlaitosta kertova tarina Peruperu - ruokakarhu.

Mukavin tehtävä oli nukkumiseen liityvän Oventakaiskansa - nukkujakarhu -tarinaan kuuluva tehtävä, jossa tyttäreni sai piirtää sellaisen unen, jonka haluisi nähdä.

Kuvan piirtänyt: S. P.

Kiikussa keinuu lemmikkikissani Adalmiina ja pilven päällä lemmikkikissani Sameli. Minä olen sateenkaaren päällä karkkipilven vieressä. Aurinko on tosi kuuma ja iso. Karkkipilvestä sataa karkkeja ja kaikki karkit tippuvat ämpäriin, joka on sidottu sateenkaareen. Taivas on tosi lähellä maata. Tässäpäs unelmauneni on! (S.P.)

Tylsin tehtävä oli tyttäreni mielestä tarinaan Kaikilla muilla - ostoskarhu liittyvä tehtävä, jossa piti listata asioita, mitä voisi tehdä ilman älypuhelinta. Hyvin tyttäreni kuitenkin keksi tehtävään kymmenen kohtaa, vaikkei kokenut listan laatimista mielekkääksi.

Päivä ilman älypuhelinta. Silloin  voi:

1. Pelata lautapelejä
2. Leikkiä
3. Askarrella
4. Olla ulkona
5. Käydä kaupungilla leffassa tai ostoksilla
6. Lukea kirjoja
7. Ommella
8. Piirtää tai maalata
9. Tehdä maja pihalle tai sisälle
10. Mennä kavereille kylään 
(Listan laatinut: S. P.)

Tyttäreni ei ollut kovin innoissaan kirjan kuvitustyylistä, jonka hän luonnehti värikkääksi, mutta tylsäksi. (Minusta taas kuvat ovat erikoisen sööttejä.) Kirja kokonaisuudessaan on kuitenkin hänestä hauska, vaikka se olisi kuulemma saanut olla lyhyempi. Hän aikoo tehdä vielä joskus kirjan tehtäviä ja suosittelee kirjaa hiukan häntä nuoremmille tytöille ja pojille.

Tyttäreni arvosana 3

minun arvosanani 4+

Yhteisarvosanamme on 4-

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Muissa blogeissa:

Suomi lukee (Elma Susanna)