Minun kirjakevääni 2017

Ensimmäistä kertaa olen tilastoinut perusteellisemmin lukemisiani, vaikka olen kyllä aina rakastanut kaikkea tilastointia. Nyt on siis aika kurkata minun kirjakevääseeni lukuina.

*********************

Kevään lukemiset 

Luettuja sivuja minulle kertyi kevään aikana 15 029, ja keskimääräinen lukutahtini oli 53 sivua päivässä. Keskimääräinen kirjan pituus keväällä oli 259 sivua.

Ahkerimmin niin sivumäärän kuin kirjamääränkin perusteella luin maaliskuussa: yhteensä 4539 sivua, 18 kirjaa ja keskimäärin 47 sivua päivässä. Kirjojen keskimääräinen pituus 252 sivua.

Kuva: Pixabay

Muiden kuukausien sivumäärät ja keskiarvoja:

Tammikuu: 3339 sivua, 11 kirjaa ja keskimäärin 68 sivua päivässä. Tässä kuussa päiväkohtainen sivumääräni oli siis suurin. Kirjojen keskimääräinen pituus 304 sivua.
Huhtikuu: 2820 sivua, 13 kirjaa ja keskimäärin 40 sivua päivässä. Kirjojen keskimääräinen pituus 217 sivua.
Helmikuu: 2297 sivua, 6 kirjaa ja keskimäärin 67 sivua päivässä. Kirjojen keskimääräinen pituus 383 sivua. Tässä kuussa luin siis keskimäärin paksumpia kirjoja.
Toukokuu: 2034 sivua, 10 kirjaa ja keskimäärin 55 sivua päivässä. Kirjojen keskimääräinen pituus 203 sivua.

Toukokuun laihahko lukutulos selittynee sillä, että olen tuijottanut Netflixiltä sekä HBO Nordicilta sarjoja, kuten 13 syytä, Shadowhunters, Riverdale, Twin Peaks Return ja nyt Handmaid's Tale -dystopiasarjaa. Keskiarvot päiväkohtaisten sivumäärien suhteen eivät kerro koko totuutta, sillä esimerkiksi jotain lasten kirjaa voimme lukea todella kauan, kun taas yksin lukutahtini on kiivaampi. Lisäksi luen toki useita teoksia yhtäaikaisesti.Myös kirjojen keskimääräiseen pituuteen vaikuttaa alle 50-sivuiset lastenkirjat hyvin voimakkaasti.

Luin kevään aikana yhteensä 58 kirjaa, joista:

Nuorten aikuisten ja nuorten romaaneja 24
Lasten kertomuksia, helppolukuisia ja kuvakirjoja 13
Aikuisten romaaneja 12
Aikuisten tietokirjallisuutta 3
Lasten ja nuorten runoja 2
Lasten ja nuorten tietokirjoja 2
Aikuisten runo 1
Nuorten novelli 1

Suurin osa lukemistani kirjoista oli siis lanu-kirjallisuutta, eli jopa 42 kirjaa 58 kirjasta.

Kielikylpyä ja käännöksiä

Luin 3 nuortenkirjaa englanniksi.

Lukemistani kirjoista 27 oli suomennoksia vieraasta kielestä, eli loput 31 lukemaani kirjaa oli suomenkielisiä alkuteoksia.

Aikuisten kirjoista käännöksiä oli 9/16
Lasten kirjoista käännöksiä oli 7/16
Nuortenkirjoista käännöksiä oli 11/23

Ajattelin, että nuortenkirjoista minulla tulisi luettua enemmän käännöksiä, mutta on ilahduttavaa huomata, että noin puolet lukemistani nuortenkirjoista ovat olleet kuitenkin suomenkielisiä alkuteoksia.

Eniten luin kirjoja näiltä kustantajilta:

1. Otava, 11 kirjaa
2. Tammi ja WSOY, 7 kirjaa
3. Karisto, 6 kirjaa
4. Gummerus, 4 kirjaa
5. Like ja Haamu, 3 kirjaa

Lukemistani kirjoista 47 oli kovakantisia, 9 pehmeäkantisia, 1 varsinaisia pokkareita enkä lukenut yhtään e-kirjaa.

Uutuuskirjat suosiossa

Pääasiassa luin vuoden 2017 uutuuksia, niitä oli lukemistani kirjoista yhteensä 42.
Toiseksi eniten luin kirjoja viime vuodelta 2016, yhteensä 6 kirjaa
Kolmanneksi eniten vuosilta 2010-2015, yhteensä 5 kirjaa.

Voisi siis sanoa, etten ole ollut tänä keväänä  vanhojen kirjojen ystävä.


Naiskirjailijan kirjoittamia kirjoja luin 39 eli tuplasti enemmän kuin miesten kirjoittamia (20):

9 /16 aikuisten kirjoista oli naiskirjailijan kirjoittamia,
9/16 lasten kirjoista ja
21/26 nuorten kirjoista oli kirjoittanut nainen.

Nuortenkirjallisuudessa suosin ihan selvästi naiskirjailijoiden kirjoittamia kirjoja.



Kirjailijoiden TOP3 kansallisuutta:

1. Suomalainen: 27
2. Yhdysvaltalainen: 14
3. Isobritannialainen: 8

Ylpeänä siis voin sanoa, että luen paljon kotimaista kirjallisuutta.


Kirjoista...

31 oli yksittäisiä teoksia, eli eivät olleet osana mitään sarjaa.
5 kuului kaksiosaiseen sarjaa
9 kuului trilogiaan ja
12 kuului neliosaiseen tai sitä laajempaan sarjaan


Luin seuraavanlaisiin genreihin kuuluvia nuortenkirjoja:

Fantasia:8 kirjaa
Scifi tai dystopia: 4 kirjaa
Jännitys: 4 kirjaa
Romantiikka:2 kirjaa
Paranormaali romantiikka:1 kirja
Huumori:1 kirja

Genreen luokittelemattomia: 4 kirjaa

Genreluokitus ei ole aina niin yksiselkoista, eli esimerkiksi joidenkin kirjojen kohdalla olisi voinut luokitella sekä fantasiaan että paranormaaliin romantiiikkaan. Fantasiakirjallisuutta olen nyt lukenut enemmän kuin lempilajiani dystopiaa ja scifiä ja myös nuorten jännityskirjallisuutta olen lukenut viime aikoina enemmän.

Aikuistenkirjallisuuden genret:

scifi: 5 kirjaa
Fantasia:2 kirjaa
Jännitys:2 kirjaa
Romantiikka:1 kirja
Genreen kuulumaton: 1 kirja

Aikuistenkirjallisuudesta suosin edelleen spefiä, ja lukemani kaksi jännityskirjaa ovat psykologisen jännityskirjallisuuden piiriin kuuluvia teoksia. Kauhukirjallisuutta ei kevääseeni nyt kuulunut lainkaan.

Arvosanat 

Kuva: Pixabay

Yleisin antamani arvosana oli 4 (31 kirjalle)
Arvosanan 5 sai 12 kirjaa.
Arvosanan 3 sai 15 kirjaa
Arvosanan 2 sai 1 kirja
Arvosanaa 1 ei saanut yksikään kirja

Kuva: Pixabay

Nuortenkirjallisuuden helmiä olivat tänä keväänä: 

Minä, Simon, homo sapiens: Becky Albertalli. Suomentanut Lotta Sonninen. Otava 2017. (Arvosana 5+)













Caraval: Stephanie Garber. Suomentanut Kaisa Kattelus. WSOY 2017. (Arvosana 5+)

 Mitä sain tietää meduusoista: Ali Benjamin. Suomentanut Marianna Kurtto. Otava 2017 (Arvosana 5) 

Fangirl: Rainbow Rowell. St Martin's Griffin 2013. Ei suomennettu. (Arvosana 5)

Kaikki kaikessa: Nicola Yoon. Suomentanut Helene Bützow. Tammi 2017. (Arvosana 5-)

 Oonko ihan normaali?: Holly Bourne. Suomentanut Kristiina Vaara. Gummerus 2017. (Arvosana 5-)

Lastenkirjoista mieleenpainuvimmat: 

Lätkä-Lauri ja ihmeräpylä: Roope Lipasti. Kuvittanut Harri Oksanen. Lukupalat-sarja. 64 sivua. Helppolukuinen. WSOY 2017. (Arvosana 5-)

Tassu-trio - Kuriton koiranpentu: Helena Meripaasi. Lastenkertomus. 157 sivua. Otava 2017. (Arvosana 4,5)

 










 Suomen lasten luontokirja: Lasse J. Laine ja Iiris Kalliola. Lasten tietokirja. 232 sivua. Otava 2010. (Arvosana 4,5)

Mistä tavarat tulevat: Oldřich Ružička. Kuvittanut Alexandra Hetmerová. Suomentanut (engl.kielisestä laitoksesta) Iiris Kalliola. Lasten tietokirja. 36 sivua. Otava 2017. (Arvosana 4,5)

Aikuisten kirjallisuudesta korkeimmalle sijoitin: 

 Hän sanoi nimekseen Aleia: Erika Vik. Gummerus 2017. (Arvosana 5-)

 Annoin sinun mennä: Clare Mackintosh. Suomentanut Päivi Pouttu-Delière. Gummerus 2017. (Arvosana 5-)

Verso: Tuomo Jäntti. Gummerus 2017. (Arvosana 4,5)

Pimeää ainetta: Blake Crouch. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Tammi 2017. (Arvosana 4,5)

Vähiten minua miellytti nuortenkirjoista: 

The Cruelty - Nyt olet yksin: Scott Bergstrom. Suomentanut Inka Parpola. Otava 2017. (Arvosana 2)

Lastenkirjoista huonoimmat pisteet sai: 

 Onks noloo? Leirikoulussa: Ronja Salmi. Kuvittanut Jami Nurminen. Lasten Keskus 2017. (Arvosana 3)

Aikuisten kirjallisuudesta en niin kovin syttynyt:

Maailman merkillisimmät kummitustarinat: Mervi Koski. Minerva 2017. (Arvosana 3+)

Kevään kauneimmat kansikuvat:

Kiera Cass: Ainoa. Suomentanut Laura Haavisto. Pen&Paper 2017. Kansi: Erin Fitzsimmons

Elina Pitkäkangas: Kajo. Myllylahti 2017. Kansi: Karin Niemi

 Kevään pettymykset:

Veronica Roth: Viillot. Suomentanut Outi Järvinen. Otava 2017.

Sylvain Neuvel: Uinuvat jättiläiset. Suomentanut Juha Ahokas. Like 2017.

Kevään yllättäjät:

 
Verso: Tuomo Jäntti. Gummerus 2017.

Caraval: Stephanie Garber. Suomentanut Kaisa Kattelus. WSOY 2017.


**************************************

Muuta blogissani tapahtunutta

Blogini sai tänä vuonna oman suunnittelemani logon:

Tammikuussa annoin taas ääneni Blogiastanian kirjallisuuspalkintoehdokkailleni.

Suoritin kevään aikana seuraavat lukuhaasteet:

Klassikkohaaste osa 4

Apinan vuosi –lukuhaaste

Kirjavat kissat -lukuhaaste

BFF-lukuhaaste

Lumoava Luonto -luontokirjahaaste

Novellihaaste

Vuoden alussa asetin itselleni Goodreads-sivun lukuhaasteeksi 120 luettua kirjaa vuoden aikana, joten mielestäni lukutavoitteeni on kohtuullinen, koska olen jo nyt puolivälissä.

Olin myös mukana YLEN Kirjojen suomi - 101 kirjaa kampanjassa, johon luin romaanin vuodelta 2002: Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie.

Lähdin myös ensimmäistä kertaa mukaan Helmet-lukuhaasteeseen, johon olen saanut suoritettua 39 viidestäkymmenestä haastekohdasta. Vaikeimmat kohdat jäänee loppuvuodelle.

Lanseerasin blogiini myös Runosunnuntain, johon sain tehtyä keväällä kolme postausta.

Blogini täytti 6. helmikuuta kolme vuotta, jota juhlistin järjestämällä kirja-arvonnan.

Keväällä 2017 sattui myös ikäviä menetyksiä:

Helmikuussa kävin loppuvuodesta menehtyneen tätini hautajaisissa.

Keväällä myös Lukutoukan kulttuuriblogin Krista Airola menehtyi, ja hiukan myöhemmin myös Ullan Luetut Kirjat blogin Ulla.

Levätkää  rauhassa.









******************

Yksityiselämän onnenpipanoita

Keväällä 2017 sain suoritettua informaatiotutkimuksen opintoni päätökseen, täytin 38 vuotta, vietimme poikani 7-vuotis ja tyttäreni 9-vuotissyntymäpäiviä. Sain todistaa tyttäreni taiturimaista jalkapalloilua useissa turnauksissa, kävin yhdessä bloggaajatapaamisessa ja vietin perheeni kanssa rentouttavan hiihtoloman Ukkohallassa mökkeillen. Tästä on mukava jatkaa antoisaa lukuharrastustani -  ja toivon mukaan työpaikkakin vihdoin viimein löytyisi.

Mukavaa lukukesää kaikille!

Fangirl: Rainbow Rowell

Fangirl: Rainbow Rowell. St Martin's Griffin 2013. Ei suomennettu.

"Cath is a Simon Snow fan.

Okay, the whole world is a Simon Snow fan...But for Cath, being a fan is her life—and she’s really good at it. She and her twin sister, Wren, ensconced themselves in the Simon Snow series when they were just kids; it’s what got them through their mother leaving.

Reading. Rereading. Hanging out in Simon Snow forums, writing Simon Snow fan fiction, dressing up like the characters for every movie premiere.

Cath’s sister has mostly grown away from fandom, but Cath can’t let go. She doesn’t want to.

Now that they’re going to college, Wren has told Cath she doesn’t want to be roommates. Cath is on her own, completely outside of her comfort zone. She’s got a surly roommate with a charming, always-around boyfriend, a fiction-writing professor who thinks fan fiction is the end of the civilized world, a handsome classmate who only wants to talk about words... And she can’t stop worrying about her dad, who’s loving and fragile and has never really been alone.

For Cath, the question is: Can she do this? Can she make it without Wren holding her hand? Is she ready to start living her own life? Writing her own stories? And does she even want to move on if it means leaving Simon Snow behind?"

Oma arvio:

Minä olen viimeinkin löytänyt oman kirjailijani. Juuri hänet, jonka kirjoitustyylistä pidän kirja kirjan jälkeen enemmän, ja jota arvostan todella suuresti, sillä hänen kirjoja on niin NAUTINNOLLISTA lukea. Rainbow Rowell on  pettämätön!

Luin viime vuoden puolella hänen uusimman teoksensa Carry on. The Rise and Fall of Simon Snow, jonka idea on kummunnut Fangirl-kirjan fanifiktiosta. Hauskaa, että luin nämä kirjat nyt väärässä järjestyksessä, mutta eipä tuo lukunautintoani pilannut - päinvastoin. Kun nyt tunsin Simonin ja Bazin tarinan, pystyin keskittymään täysillä Catherin tarinaan. 

"Get Your shoes," Reagan said. "I'm showing you where the dining hall is."

"No." Cath could already feel anxiety starting to tear her stomach into nervous little pieces. "It's not just that...I don't like new places. New situations. There'll be all those people, and I won't know where to sit - I don't want to go." (s. 39)

Kirjan päähenkilö Cath on kriisissä, sillä hänen kaksoissiskonsa Wren ei halua hänen kämppäkaverikseen yliopistossa, vaikka he ovat aina asuttaneet samaa huonetta ja kirjoittaneet fanifiktiota yhdessä. Cath kärsii sosiaalisten ja uusien tilanteiden pelosta, eikä asiaa auta uusi, yrmeähkö kämppis Reagan sekä hänen ekstrovertti poikaystävänsä Levi, joka tuntuu asuvan heidän huoneessaan. Ensimmäisinä viikkoina Cath ei syö muuta kuin jemmaamiaan energiapatukoita, sillä hän ei uskalla mennä yksin ruokalaan. Hän ei edes tiedä, missä se on. Wren tuntuu elävän ihan erilaista elämää kuin pidättyväinen siskonsa: hän bilettää, juo, tapaa ihmisiä eikä enää kiinnostu Simon Snown tarinasta niin kuin ennen. Pikku hiljaa hän ystävystyy Reaganin ja Levin kanssa. Suorapuheinen Reagan osoittautuu aivan mainioksi tyypiksi, joka osaa kannustaa Cathia juuri oikealla tavalla.

"I can't help it," Reagan said- "You're really pathetic."

"I am not."

"You are. You don't have any friends, your sister dumped you, you're a freaky eater... And you've got some weird thing about Simon Snow." (s. 42)

Simon Snow on kuvitteellinen seitsenosaisen fantasiakirjasarjan sankari (vrt. Harry Potter), jonka tarinan kirjoittaja Gemma T. Leslie aikoo viedä päätökseen seuraavan vuoden toukokuussa julkaisemalla viimeisen osan kirjasarjasta. Sitä ennen Magicath-nimimerkillä kirjoittavan Cathin on saatava päätökseen oma fanifiktionsa Carry on, Simon, jossa hän on tehnyt Simonista ja hänen pahimmasta vihollisestaan, vampyyri-Bazista rakastavaiset. Magicath on hyvin suosittu ja hänen kirjoituksillaan on paljon lukijoita, mutta opiskeluiden alettua hänellä ei enää ole niin paljon aikaa kirjoittamiselle kuin ennen. Kirjassa vuorottelee hauskasti Cathin tarina, sitaatit Carry on, Simon-fanifiktiosta ja Gemma. T. Leslien kirjoista.

Levi kärsii lukihäiriöstä, jonka takia hän opiskelee Reaganin kanssa. Levin ehdotuksesta Cath alkaa lukea hänelle ääneen kirjoittamaansa Simonin  ja Bazin tarinaa. Kirjan ehdottoman parasta lukunautintoa  tuottaa Levin ja Cathin ystävyys, joka perustuu nerokkaalle ja mutkattomalle sanailulle ja syvenee lopulta romanssiksi. Ensimmäisen suudelman jälkeen (joka voittaa kyllä parhaat-kirjasuudelmat-ikinä -palkinnon minulta) suhde ei etenekään ihan ennalta-arvattavasti, vaan mutkat matkassa ja inhimilliset erehdykset tekevät heidän tarinastaan uskomattoman todentuntuisen ja aidon. Levin ja Cathin vuoropuhelut ovat yhtä aikaa vilpittömiä, hassuja ja aidon rehellisiä.

"I like your glasses," he said. "I like your Simon Snow T-shirts. I like that you don't smile at everyone, because then, when you smile at me...Cather." He kissed her mouth. "Look at me."

She did.

"I choose you over everyone." (s.409)

Pidän siitä, miten mutkattomasti ja aidosti, muttei kuitenkaan liian synkästi, Rowell käsittelee kipeitäkin asioita kirjoissaan. Cathin sosiaalisten tilanteiden jännittäminen on jotain, mihin hän ja hänen läheisensä ovat tottuneet, mutta silti kipeä asia, joka rajoittaa hänen elämäänsä ja valintojaan. Pikku hiljaa hän kuitenkin alkaa päästä peloistaan. Osaan myös samaistua häneen, sillä itsellänikin on ollut samanlaisia jännitystiloja nuorempana. Lisäksi Cathin ja Wrenin isä on maanis-depressiivinen, ja Cath huolehtii isästään kovasti, sillä hän on tottunut kotona ollessaan pitämään isäänsä silmällä. Kirjassa annetaan lukijan vihiä isän sairaudesta pikku hiljaa itsekseen, ja vasta myöhemmin hänen sairautensa laatu tulee kunnolla käsittelyyn. 

Cathin ja Wrenin äiti on jättänyt heidät kaksosten ollessa kahdeksanvuotiaita, eikä Cath ole mielissään, kun äiti alkaa tehdä taas tuttavuutta Wrenin kanssa. Cathin ja Wrenin välit menevät tästä syystä hyvin etäisiksi, kunnes tapahtuu karun opettavainen käänne, joka tuo taas sisarukset lähelle toisiaan. Cath oppii myös tekemään valintoja ja jättämään osan pakkomielteistään varjoon, eikä se olekaan ollenkaan kamalaa.

"You know that I'm falling in love with you, right?" (s. 381)

Jos haluat hyvän mielen, Fangirl takaa sen.

Arvosanani 5

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Fangirl muissa blogeissa:

Notko, se lukeva peikko
Kirjaneidon tornihuone
Kujerruksia


Samantyylistä luettavaa:

Carry On. The Rise and Fall of Simon Snow: Rainbow Rowell.
Eleanor & Park: Rainbow Rowell.

Ruksasin tällä kirjalla Helmet-lukuhaasteen kohdan:

15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen

Kirjassa ystävyys on tärkeä teema, joten lisäsin tämän myös BFF-lukuhaasteeseen.