Särkynyt meri -trilogia: Joe Abercrombie

Vain puoliksi kuningas: Joe Abercrombie. Suomentanut Mika Kivimäki. Jalava 2016.

 Englanninkielinen alkuteos (2014): Half a King


” 'Vannoin, että kostan isäni murhaajille. Saatan olla vain puoliksi mies, mutta vannoin täyden valan.'

Prinssi Yarvi on vannonut voittavansa takaisin valtaistuimen, jolle hän ei koskaan halunnut nousta. Sitä ennen hänen on kuitenkin kestettävä julmuuksia, kahleita ja Särkyneen meren purevia vesiä. Ja hänen on tehtävä se kaikki yhdellä kädellä. Raajarikkona syntynyt, pelätyn kuningasisänsä ja voimakkaan äitinsä väheksymä Yarvi ei pysty pitelemään kilpeä eikä heilauttamaan kirvestä, joten hänen ainoa vaihtoehtonsa on taistella päällään.

Yarvi lyöttäytyy yhteen muiden hylkiöiden kanssa ja huomaa, että heistä on hänelle enemmän hyötyä kuin yhdestäkään ylhäisestä soturista. Mutta ystävienkin tuella näyttää siltä, että Yarvin taival voi päättyä ennen kuin se edes pääsee alkuunsa..."

Oma arvio:

En alkuun innostunut tästä kirjasta ennakkotietojen perusteella, mutta päätin kuitenkin antaa tälle kirjalle (ja ehkäpä koko Särkynyt meri -trilogialle) mahdollisuuden. 

Armo on heikkoutta, kuten Yarvin isällä oli tapana sanoa. Armo on epäonnistumista.

Vain puoliksi kuningas kertoo käsipuoli-Yarvin tarinan hyvin mukaansatempaavasti. Fantasiaa tässä kirjassa on hyvin pieni ripaus, lähinnä sitä puolta edustaa kuvitteellinen Särkyneen meren alue sitä ympäröivine kaupunkeineen ja valtakuntineen. Tätä voisikin suositella sellaiselle, joka ei ole tottunut lukemaan kovin "monimutkaista" fantasiaa.

Yarvin tarina tulevasta papista ja prinssistä laivan orjaksi ja siitä kostoretkeläiseksi on kiehtova lukukokemus, jota en malta jättää kesken. Tämä kirja ei anna minulle kuitenkaan sen enempää enkä ehdi kiintyä kehenkään kirjan henkilöihin. Tämä on puhdas seikkailutarina ilman suuria, hengästyttäviä tunteiluja. Yarvi on toki ihan miellyttävä henkilöhahmo, oikeudenmukainen mutta määrätietoinen pyrkimyksissään.

Yarvin oli pettäneet hänen oma perheensä, hänen oma kansansa ja sitten hän löysi uskollisuutta orjajoukosta, joka ei ollut hänelle mitään velkaa. Hän oli niin surkuteltavan ilahtunut asiasta, että olisi halunnut purskahtaa itkuun. Hänestä kuitenkin tuntui siltä, että hän saattaisi tarvita kyyneliään myöhemmin.

Mielenkiintoinen lisä kirjassa on Särkyneen meren ympäristön asukkaiden ikään kuin luonnonuskonto, jossa he uskovat moneen eri jumalaan ja pyytävät heiltä apua vaikeissa tilanteissa. On Äiti Sota, Isä Rauha, Äiti meri, Isä Kuu ja Äiti Aurinko. He myös kunnioittavat esi-isiään ja vannovat valoja heidän nimiin. Niin myös Yarvi vannoo kostovalansa isänsä ja veljensä surmaajan nimeen.

"Minä, Yarvi Uthrikin ja Laithlinin poika, Gettlannin kuningas, vannon valan! Vannon aurinkovalan ja kuuvalan, vannon sen Naisen joka Tuomitsee, Miehen Joka Muistaa ja Naisen Joka Solmii Solmun nimeen. Kuulkoon minua todistajina isäni, veljeni ja tänne haudatut esi-isäni- - -"

Vain puoliksi kuningas on mukava, helppolukuinen ja viihdyttävä kirja. Pidin lopun yllättävästä juonenkäänteestä, jossa Ei-mikään -niminen henkilö todisti olevansa ihan jotain muuta kuin pelkkä kulkuri ja orja. En ole ihan hengästyksissäni tästä teoksesta, mutta hyvän mielen siitä sain. Aion lukea trilogian kokonaan, ja onneksi toinen osa Halki puolen maailman ilmestynee jo kesäkuussa.

Ps. Hiukan minua hämmentää kirjasarjan kirjojen nimissä toistuva 'puoli'-teema, sillä sama puolittelu toistuu myös toisen brittiläisen fantasiakirjailijan Sally Greenin trilogian kirjoissa: Puoliksi paha, puoliksi villi ja Puoliksi poissa. Hauska yhteensattuma.

Arvosanani kirjalle 3,5

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle!

Muissa blogeissa:
Vinttikamarissa
Lukunurkka

Halki puolen maailman: Joe Abercrombie. Suomentanut Mika Kivimäki. Jalava 2016.

 Englanninkielinen alkuteos (2015): Half the World


"Joskus naisesta tulee soturi. Mutta pystyykö hän valitsemaan oman tiensä ja löytämään paikkansa?

Thorn on päättänyt seurata kuolleen isänsä jalanjälkiä ja tulla soturiksi – huolimatta sukupuolestaan. Mutta kun harjoituskentällä kuolee poika, Thorn vangitaan.

Kohtalo kuitenkin punoo Thornin kohtalon osaksi viekkaan isä Yarvin juonia. Osana Yarvin joukkoa hänen on kuljettava halki puolen maailman löytääkseen liittolaisia taisteluun kostonhimoista Suurkuningasta vastaan. Tuolla matkalla Thorn oppii kovimman kautta, mitä petos ja taistelu ovat.

Thornin rinnalla uuvuttavalla retkellä on nuori soturi Brand, joka ei tahdo tappaa. Hänen halunsa tehdä oikein on vapauttanut Thornin mutta pakottanut hänet itsensä maanpakoon. Nyt Brandilla on vain yksi mahdollisuus osoittaa, mistä hänet on tehty."

Oma arvio:

Heti alkuun minun täytyy tunnustaa, ettei minulla nyt tämä Särkynyt meri -trilogian toinen osa meinannut lähteä ollenkaan rullaamaan, eikä kirjan tapahtumat saaneet minua pauloihinsa kuin vasta kirjan puolivälin paikkeilla. Vaikka tarinassa ei sinänsä ole mitään vikaa, tuntui se alkuun jotenkin ponnettomalta ja paikoin jopa väkisinväännetyltä lukea.

Halki puolen maailman kertoo nyt nuoren soturitytön, Thornin tarinan. Edellisessä osassa päähenkilönä loistanut Yarvi on nyt pappisvalan vannonut mies, mutta ei mikään pyhimys sentään. Minua ei oikeastaan harmita, että hän jää nyt statistin rooliin, sillä Thornin tarinaa on mielekkäämpää lukea - sitten kun pääsee lukemisen vauhtiin. Tarinan alkupuolta olisi tosin voinut hiukan supistaa, sillä kuten jo mainitsin, mielekkäimmät tapahtumat alkavat vasta viisisataasivuiseksi paisutetun kirjan puolivälissä, kun Thorn alkaa näyttää todelliset kyntensä. Vaikka kirjassa on paljon taistelukohtauksia ja laivalla kulkevat miehet karskeja niin puheissaan kuin teoissaan, on tarina silti melko mukavaa ja simppeliä lukea.

"Ylös siitä, paskapökäleet! Edessänne on koko elämänne raskain päivä!"

Brand on Thornin ohella mielenkiintoinen henkilö, jolla on oikeudentaju kohdallaan. Hän pelastaa Thornin pahalta rangaistukselta tämän surmatessa vahingossa taisteluharjoitustoverinsa, mutta samalla menettää paikkansa soturien joukosta ja lähtee isä Yarvin armosta hänen laivaansa. Huonon itsetuntonsa hän saa seikkailun aikana paremmaksi, kun hän huomaa itsessään kumpuavan  tosipaikan tullen sankarillisia voimia, joilla kannatellaan vaikka kokonaista laivaa.

Yhtäkkiä miehistö alkoi paukuttaa airojaan, se oli kuin ukkonen, liha takoi puuta vasten. Kunnioituksen rummutusta. Hänelle. Hänelle, joka ei koskaan ollut mitään koko elämässään.

Thornin ja Brandin romanssi on tervetullut sivujuonne, vaikka se onkin melkoisen kömpelösti kuvailtu. Toisaalta se sopii hyvin kirjan henkeen, että Thorn niistää nenänsä suoraan olkansa yli suudeltuaan Brandia. He ovatkin Brandin kanssa niin vastakohdat kuin vain voi olla: Brand on herkkä, komea ja kokee sotimisesta tunnontuskia, kun taas Thorn on rujo, poikamainen eikä hänellä ole hitustakaan omatuntoa. Hän on soturi henkeen ja vereen. Niinpä kirjan lopussa kääntyy tavanomainen asetelma, jossa tyttö odottaa sotimassa olevaa sulhastaa kotiin ja pelkää tämän henkensä puolesta, päälaelleen.

"Lauluissa sankari ei koskaan pissi housuihinsa."

Kyllä tämä kirja nykäisi minut taas tarinansa syövereihin, kun alkutahmeus hellitti. Abercrombiella on taito  kirjoittaa helpostisulateltavaa fantasiaa, joka viihdyttää ja kiehtoo, välillä naurattaakin.  Pian ilmestyvä trilogian päätösosa Puolikas sotaa tarjoaa taas uuden näkökulman samoissa kehyksissä ja toivon, että se nappaisi minut paremmin mukaansa heti alkusivuilta lähtien.

Arvosanani 3+

Halki puolen maailman muissa blogeissa:

Kirjavinkit (Juha)
Oksan hyllyltä
Vinttikamarissa
Lukunurkka


Puolikas sotaa: Joe Abercrombie. Suomentanut Mika Kivimäki. Jalava 2016. 

Englanninkielinen alkuteos (2015): Half a War


”Vain puolet sodasta taistellaan miekoin – puolet taidolla ja rohkeudella.

Prinsessa Skara on joutunut todistamaan, kun kaikki hänelle tärkeä muuttuu vereksi ja tomuksi. Periäkseen takaisin synnyinoikeutensa hänen on voitettava pelkonsa ja löydettävä oikeat sanat – sanat, jotka voivat olla yhtä kuolettavia kuin aseet.

Juonitteleva isä Yarvi on kulkenut pitkän matkan raajarikosta orjasta kuninkaan papiksi ja onnistunut kääntämään vanhoja vihollisiaan liittolaisiksi. Nyt häikäilemätön isoäiti Wexen on kuitenkin koonnut suurimmat sotajoukot sen jälkeen, kun haltiat taistelivat Yhtä jumalaa vastaan. Ja niiden johdossa on mies, joka palvoo ainoastaan Kuolemaa.

Miekankantaja Raith ja Thorn Bathu ovat luodut taistelemaan pimeydessä, mutta seppä Brand ja puunveistäjä Koll kääntyisivät mieluummin valoon. Mutta kun Äiti Sota levittää rautaiset siipensä, hän saattaa syöstä koko Särkyneen meren pimeyteen ja tuhoon…(Jalava.)

Oma arvio:

”Uskollisuus on yleistä koirilla ja harvinaista ihmisillä”, äiti Kyre huomioi. ”Uskollisuuteen nojaava suunnitelma on huonompi vaihtoehto kuin ei suunnitelmaa ollenkaan.”(s.13)

Särkynyt meri -trilogian viimeisessä osassa Puolikas sotaa seurataan vanhempansa menettäneen prinsessa Skaran vaiheita orjaksi naamioituneesta tyttöpahasesta sotaa johtavaksi valtiattareksi, joka kihlautuu pelätyn sotapäällikön Grom-gil-Gormin kanssa, vaikka hänen sydämensä kuuluu häntä vartioivalle soturi Raithille. Skara ei kuitenkaan ole vielä läheskään valmis henkisesti johtamaan sotaa, sillä hän ei ole luonteeltaan ollenkaan julma.

”Minä tein tämän”, hän kuiskasi. ”Minun sanani. Minun valintani äänestyksessä.” (s.201)

Edellisistä osista tutut henkilöt jatkavat mukana tarinassa. Rin ja Koll tuntevat vetoa toisiinsa, mutta Koll ei osaa päättää, lähteekö seuraamaan isä Yarvin jalanjäkiä pappina vai valitseeko Rinin. Rinin veli, Brand, joka ylsi Halki puolen maailman -teoksessa urotekoihin, kokee karmean kohtalon kaupunkiin suuntautuvassa hyökkäyksessa. Thorn Bathu, urhea ja häikäilemätön naissoturi, ei saa tässä osassa statistia suurempaa roolia. Isä Yarvi kulkee tarinan mukana päättäväisenä ja säälimättömänä neuvonantajana, mutta lopussa joutuu nöyrtymään, kun Skara saa selville hänen salaiset kieroilunsa.

Minusta Puolikas sotaa on trilogian kiinnostavin ja viihdyttävin kirja ja täydentää loistavasti tämän fantasiatarinan. Abercrompie jättää lopussa Särkyneen meren kaupunkien tulevaisuuden avoimeksi. On miellyttävää lukea sarjaa, jossa kaikki alusta saakka tutuksi tulleet henkilöt saavat omat roolinsa viimeisessä osassakin. Sankareita syntyy niin miehistä kuin naisistakin. Tarinan lopussa henkilöhahmoilla on kasvun paikka ja he joutuvat kyseenalaistamaan sodan välttämättömyyttä.

Joskus tuntui siltä, että kaikki hänessä oli pelkoa. Pelkoa paikkansa menettämisestä. Yksin olemisen pelkoa. Pelkoa siitä, mitä hän oli tehnyt. Pelkoa siitä, mitä saattaisi tehdä. 
Taisteleminen oli ainoa asia, joka häntä ei pelottanut. (s.209)

Raith, joka on ollut aina julmuudestaan tunnettu, pehmenee ja näkee vaihtoehtoja tappamiselle. Hänen ja Skaran tarina jää avoimeksi, kun molemmat suuntaavat omille poluilleen. Juonittelua, sankaruutta, taistelua, rakkautta, nöyrtymistä ja luopumista – oikein onnistunut päätös moniulotteiselle tarinalle.

Skara kohotti katseensa ja huomasi, että Raith tuijotti häntä kiinteästi suoraan silmiin. Aivan kuin maailmassa ei olisi ollut muuta näkemisen arvoista. (s.212)

Arvosanani 4+

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Puolikas sotaa muissa blogeissa: 

Kirjavinkit (Juha)
Lukunurkka
Ullan luetut kirjat

-------------------------

Tämä kirjan lisäsin Helmet-lukuhaasteessa kohtaan:

21. Sankaritarina

--------------------------

Samantyylisiä kirjoja/sarjoja:

Hopea-sarja: Victoria Aveyard

Firebird-trilogy: Claudia Gray

A Thousand Pieces of You: Claudia Gray. HarperCollins 2014. Ei suomennettu.

"Marguerite Caine's physicist parents are known for their groundbreaking achievements. Their most astonishing invention, called the Firebird, allows users to jump into multiple universes—and promises to revolutionize science forever. But then Marguerite's father is murdered, and the killer—her parent's handsome, enigmatic assistant Paul— escapes into another dimension before the law can touch him.

Marguerite refuses to let the man who destroyed her family go free. So she races after Paul through different universes, always leaping into another version of herself. But she also meets alternate versions of the people she knows—including Paul, whose life entangles with hers in increasingly familiar ways. Before long she begins to question Paul's guilt—as well as her own heart. And soon she discovers the truth behind her father's death is far more sinister than she expected.

A Thousand Pieces of You explores an amazingly intricate multi-universe where fate is unavoidable, the truth elusive, and love the greatest mystery of all."

Oma arvio:

Olenko maininnut sitä, kuinka mahtava juttu on se, että olen löytänyt bloggaamisen myötä samanhenkisiä lukijoita kuin minä ja heidän avullaan sellaisia kirjoja, joita en olisi ehkä muuten huomannut? No, nyt mainitsin!

A Thousand Pieces of You on kirja täynnä sydäntä riipaisevaa romantiikkaa (juuri sellaista, josta pidän) ripauksella scifiä. Päähenkilö Margueriten perheessä on tapahtunut traaginen onnettomuus, kun perheen tiedemiesisän, tohtori Henry Cainen, auto on suistunut jokeen ja tämä on menehtynyt. Syyllinen auton jarrujen peukalointiin uskotaan olevan perheen uskottu tutkimusassistentti, nuori Paul Markov, joka on kuin perheenjäsen ja todella tärkeä henkilö Margueritelle. Paul on vienyt rinnakkaistodellisuuksien välillä matkustamiseen käytettävän Firebird-laitteen mennessään toiseen ulottuvuuteen. 

Firebird on Margueritan isän ja äidin, tohtori Sophia Kovalenkan, kehittelemä laite. Onneksi toinen perheen nuorista tutkimusapulaisista, Theo, jonka kanssa Marguerite flirttailee mielellään, on kehitellyt omin päin omat kappaleensa Firebird-laitteista, ja yhdessä Margueriten kanssa he lähtevät Paulin perään kosto mielessään. 

I hesitated for a moment, thinking of what this meant for my mother. if something went wrong on this trip - if I turned into atomic soup - she would have lost both me and Dad within the space of two days. There wern't even words for that would do to her.

Rinnakkaisulottuvuuksissa matkustaminen tekee tästä kirjasta erittäin jännittävän. Luen ahmimalla kohdan, jossa Marguerite matkustaa ulottuvuuteen, jossa hän on venäläisen  tsaarin tytär, hänen kuninkaallinen korkeutensa ja herttuatar Marguerite. Hänen oma vartijansa, luutnantti Paul Markov, kiehtoo Margueritea etäisellä läsnäolollaan, ja heidän suhteensa eteneminen kiihkeäksi rakkaudeksi on ihanan kutkuttavaa luettavaa. 

"You are not my Marguerite. And yet - you are. This essential thing yous share - your soul - that is what I love." Paul's smile is sadder and more beautiful than I have ever seen before. "I would love you in any shape, in any world, with any past. Never doubt that."

Siirryttyään tämän jälkeen taas uuteen ulottuvuuteen, Marguerite huomaa, että hänen oma Paulinsa on ihan yhtä kiehtova kuin luutnantti Markov, mutta tuntee oudolla tavalla pettävänsä häntä. Entä muistaako herttuatar Marguerite viettäneensä hetkiä luutnantti Markovin kanssa, kun "oikea" Marguerite on poistunut hänen kehostaan?

Tämä kirja on ennen kaikkea ihastuttavan romanttinen ja viihdyttävä tarina, johon oman ripauksensa tuo scifiosuus rinnakkaistodellisuusmatkustuksineen, kuten moderniin Lontooseen ja vedenalaiseen tutkimuskeskukseen. Lopussa on yllättäviä käänteitä, onnellisia sattumia ja ihania kohtaamisia. Minä todellakin ihastuin tähän (ja Paul Markoviin!)

Kirjan toinen osa, vuonna 2015 ilmestynyt Ten Thousand Skies Above You, on tilauksessa kotikaupunkini kirjaston kokoelmiin, ja kunhan saan se käsiini, jatkan mielelläni tämän trilogian lukemista!

Arvosanani 5-

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Muita samantyyppisiä kirjoja/sarjoja: 

Kerstin Gier: Rakkaus ei katso aikaa -trilogia (päättymätön rakkaus)
Kat Falls: Veden alla -sarja (vedenalainen elämä)

Muissa blogeissa:

Todella vaiheessa
Yöpöydän kirjat
Notko, se lukeva peikko
Kirjasirkus

   
Ten Thousand Skies Above You: Claudia Gray. 2015 HarperTeen. Ei suomennettu.

    
Kansi: Craig Shields (kansitaide), Sarah Creech ja Alison Klapthor.

"Ever since she used the Firebird, her parents' invention, to cross into alternate dimensions, Marguerite has caught the attention of enemies who will do anything to force her into helping them dominate the multiverse—even hurting the people she loves. She resists until her boyfriend, Paul, is attacked and his consciousness scattered across multiple dimensions.

Marguerite has no choice but to search for each splinter of Paul’s soul. The hunt sends her racing through a war-torn San Francisco, the criminal underworld of New York City, and a glittering Paris where another Marguerite hides a shocking secret. Each world brings Marguerite one step closer to rescuing Paul. But with each trial she faces, she begins to question the destiny she thought they shared"

Oma arvio: 

Tovi oli ehtinyt jo kulua Firebird-trilogian ensimmäisen osan lukemisesta, kun sain viimein käsiini tämän toisen osan. Ensimmäiseksi en voinut muuta kuin ihastella kirjan kaunista kantta, joka kuvastaa hienosti kirjan rinnakkaismaailmateemaa - ja paljastaa, että tässä osassa tullaan seikkailemaan ainakin Pariisissa ja New Yorkissa.

"You really believe that? That you're in love with every Paul, everywhere?"

"I don't believe," I said. "I know." (s. 51) 

Kirjan alussa Marguerite on jälleen omana itsenään omassa maailmassaan, turvallisesti kotonaan vanhempiensa, siskonsa ja Theon kanssa. Theon terveys alkaa kuitenkin huolestuttaa niin Margueritean kuin hänen vanhempiaan - kun Theo oli viime osassa häijyn, rinnakkaismaailmojen alkuunpanevan TriadVersen Theo-version kaappaama, hän sai osansa eräänlaisesta rinnakkaismaailmoissa matkustamisen apuhuumeesta nimeltä Nightthief. Ikävä kyllä huumeen haittavaikutukset ovat pahoja, ja Theon kunto romahtaa yhtäkkisesti. Marguerite tarjoutuu matkustamaan taas eri ulottuvuuksiin löytääkseen Paul Markovin ja parannuksen Theon oireisiin, jotka voivat koitua tämän kohtaloksi. Vanhempiensa vastustuksesta huolimatta hän lähtee matkaan ja saa seurakseen Theon, joka tuntee yhä syyllisyyttä rinnakkaishahmonsa aiemmista tekosista - ja on myös rakastunut Margueriteen.

Roomassa Marguerite löytää Paulin katolilaispapin  rinnakkaisversiosta, mutta tapaa siellä myös ikävä kyllä pahis Wyatt Conleyn, Triad Corporationin johtajan, joka kertoo tälle jakaneensa Paulin tietoisuuden neljään eri osaan. Jotta Marguerite saa Paulin takaisin, hänen pitää tehdä muutama likainen työ Conleyn puolesta, eli tuhota neljän ulottuvuuden Firebird-projektit. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin totella.

"I went easy on you, didn't smash him up too much. Four pieces, in four different dimensions. You just rescued the first one!---" (s. 62)

Rakastin jo edellisessä osassa kirjan rinnakkaistodellisuuksia, ja tässä osassa rinnakkaismaailmasukkuloinnissa päästään kunnolla vauhtiin. Marguerite ja Theo käyvät niin sotaisassa WarVersessä, kuin Pariisissa, jossa venäläinen versio Margueritesta on vieraisilla eräästä painavasta syystä. Lisäksi he käyvät New Yorkissa, jossa Paulin versio ei olekaan kovin miellyttävä, ja tietenkin Triadversessä, joka on siis kaiken pahan alku ja juuri, paikka, josta rinnakkaistodellisuudet ovat saaneet alkunsa. Triad Corporationin maailmassa kaupallisuus on viety huippuunsa, ja raha hallitsee kaikkea. Paulin ja Theon versiot siellä eivät olekaan Cainen tutkijapariskunnan suosiossa, eikä itse Margueritekaan ole puheiden mukaan kovin mukava persoona.

Kuva: Pixabay

Rinnakkaismaailmoissa matkustelu saa Margueriten pään pyörälle ja pistää hänet miettimään, onko kaikki kovan työn ja tuskan arvoista. Hän on aina uskonut, että hänet ja Paulin johdattaa kohtalo yhteen joka ulottuvuudessa, mutta kaikkien maailmojen Paulit eivät olekaan samanlaisia - joillakin on hyvin epämiellyttäviä piirteitä. Marguerite haluaa hetkeksi jopa hiukan taukoa Paulin tietoisuuksien keräämisessä, sillä hän alkaa epäillä, voiko hän rakastaa kaikkia Paulin puolia.

I loved him so much. I love him still; I will always love him,  I think, to the end of my life. But I've spent most of the past three months convinced that my love for him meant that I loved every Paul, Everywhere. Every person he could ever be. (s. 260)

Theon tunteet Margueritea kohtaan eivät käy epäselviksi, ja WarVersessä asetelma onkin niin päin, että Margueriten ja Theon versiot ovat rakastuneita toisiinsa, kun taas Paul katsoo heidän onneaan onnettomana vierestä. Välillä minä jo mielessäni toivon, että Marguerite rakastuisikin Theoon, joka on ihanasti tämän tukena, mutta ei hän tietenkään voi unohtaa Paul Markovia. Marguerite myös tuntee myötätuntoa eri todellisuuksien Marguerite-versioita kohtaan ja joutuu miettimään tekojensa eettisyyttä.

But I Stole the Grand Duchess Marguerite's first and only night  with Lieutenant Markov. I won't steal any more firsts with Paul. Each me should get to experience that moment. (s. 68)

Pidän siitä, miten tämä kirja pitää jännitystä yllä tarjoamalla yllättäviä käänteitä lähes joka luvun lopussa. Rinnakkaistodellisuuksissa matkustaminen ja uusien Margueriten, Theon ja Paulin versioihin on kiehtovaa tutustua, vaikka aina kaikki esiin tuleva ei olekaan miellyttävää. Mielenkiintoista ajattelemisen aihetta antaa se, miten eri todellisuudet alkavat kehittyä eri suuntiin ihmisten valintojen ja muiden olosuhteiden takia. Esimerkiksi sotaisassa WarVersessä Margueriten vanhemmat eivät ole päässeet kehittelemään Firebirdiä kovin pitkälle, sillä heidän pitää tehdä töitä armeijalle. Siksi myöskään teknologia ei ole kehittynyt kovin pitkälle, koska kaikki suunnitellaan armeijan tarpeisiin.

Alan päästä paremmin jyvälle Firebird-projektista ja sen tarkoitusperistä. Kun Marguerite saapuu TriadVerseen, koko pakka menee sekaisin, eikä enää voi olla varma, keneen voi luottaa. Kirja loppuu hyytävään käänteeseen, joten minun on pakko lukea mahdollisimman pian trilogian päätösosa, A Million Worlds With You. Harmikseni tässä osassa ei kuitenkaan ollut niin paljon mahtavaa ja pakahduttavaa rakkauskipinää Paulin ja Margueriten välillä kuin ensimmäisessä osassa.

Arvosanaksi annan 4,5

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Muissa blogeissa:

Yöpöydän kirjat
Notko, se lukeva peikko
Todella vaiheessa



A Million Worlds With You: Claudia Gray. HarperTeen  2016. Ei suomennettu. 

Kansi: Craig Shields (kansitaide), Sarah Creech.

A million universes. A million dangers. One destiny.

"The fate of the multiverse rests in Marguerite Caine’s hands. Marguerite has been at the center of a cross-dimensional feud since she first traveled to another universe using her parents’ invention, the Firebird. Only now has she learned the true plans of the evil Triad Corporation—and that those plans could spell doom for dozens or hundreds of universes, each facing total annihilation.

Paul Markov has always been at Marguerite’s side, but Triad’s last attack has left him a changed man—angry and shadowed by tragedy. He struggles to overcome the damage done to him, but despite Marguerite’s efforts to help, Paul may never be the same again.

So it’s up to Marguerite alone to stop the destruction of the multiverse. Billions of lives are at stake. The risks have never been higher. And Triad has unleashed its ultimate weapon: another dimension’s Marguerite—wicked, psychologically twisted, and always one step ahead.

In the conclusion to Claudia Gray’s Firebird trilogy, fate and family will be questioned, loves will be won and lost, and the multiverse will be forever changed. It’s a battle of the Marguerites…and only one can win."

Oma arvio: 

"---I'm not the same person you fell in love with. I've changed more than you could ever realize. And I will never be the same again."(s. 82)

Firebirg-trilogian kolmas osa A Million Worlds With You on täynnä jännittäviä tilanteita, kaihertavia tunteita ja yhä lisää hyppyjä eri aikaulottuvuuksiin. Tällä kertaa Marguerite on kilpajuoksussa hänen pahis-versionsa kanssa, joka on lähtöisin Home Office -nimisestä ulottuvuudesta, sieltä, mistä kaikki on saanut alkunsa. Marguerite on nimennyt hänet Wicked-nimellä, ja hän yrittää nyt pelastaa muiden ulottuvuuksien Margueritoja, jotka Wicked asettaa erilaisiin vaaranpaikkoihin.

Outer space. You're in outer space. Deep breaths. I can't talk myself down. Oh, my freaking God I'm in outer space! There's no oxygen in space! (s. 90)

Kuva: Pixabay

Each time we make a choice, or luck comes into play, reality splits in two. This has been going on for infinity and always will. (s. 12)   

Se, mikä tässä trilogiassa on ollut alusta saakka parasta, pääsee tässä päätösosassa vahvimmilleen: eri ulottuvuuksien moninaisuus. Nyt pääsen tutustumaan avaruudessa maata kiertävään avaruusasemaan, SpaceVerseen, jossa Margueriten perhe on komennuksella  ja Egyptissä sijaitsevaan  EgyptVerseen, jossa Margueriten perhe tutkii vanhoja hautoja ja hieroglyfejä. Marguerite palaa myös muun muassa RomeVerseen, jossa Paul on katolisena pappina sekä sotaisaan WarVerseen, jossa hän ja Theo ovat rakastavaisia. Wicked tuntuu aina olevan askeleen edellä, mutta Marguerite ei lannistu. Hänelle jokaisen ulottuvuuden versio itsestään on tärkeä ja elämisen arvoinen. Menetyksiltä ei voi kuitenkaan välttyä. Hän saa apua myös WarVersessä asuvilta vanhempiensa versioilta, jotka ovat viimein kehittäneet viestintäyhteyden eri ulottuvuuksien välille.

 How do you grieve for another you? (s. 46)

Kuva: Pixabay

Marguerite tutustuu myös sellaiseen ulottuvuuteen, jossa hänellä ja Paulilla on yhteinen lapsi. Neuvostoliiton ajan MoscowVerse ympäristönä tuo muutenkin hänelle mieleen luutnantti Paul Markovin, johon hän rakastui ollessaan venäläisen herttuatar Margueriten nahoissa. CloneVersessä taas hänen vanhempansa ovat menestyneet genetiikan alalla ja onnistuneet kehittämään ihmisen kloonausmenetelmän. Seitsemän Marguerite-kloonia mahdollistavat mielenkiintoisen, joskin minusta hieman absurdiksi paisuvan eri Marguerite-versioiden kokoontumisen.

Kirjan alusta lähtien Margueriten ja Paulin välillä kaihertaa. Paulin tietoisuuden oltua jakaantuneena neljään eri ulottuvuuteen, hänen aivonsa ovat kärsineet vaurioita. Hän alkaa epäillä yhä enemmän hänen ja Margueriten yhteiseen kohtaloon, ja hän alkaa työntää tyttöä kauemmas itsestään. Tämä kaihertaa Margueriten mieltä, joten hän nauttii muiden versioiden mahdollisuuksista olla Paulin kanssa. Silti hän ei halua enää varastaa heiltä tärkeitä tilanteita, sillä hän kantaa mukanaan yhä syyllisyyttä siitä, että vei Pietarin Margueritelta mahdollisuuden rakastella luutnantti Paul Markovin kanssa.

Olen hieman suruissani, että tämä mainio trilogia päättyy. Vaikka tarina päättyy onnellisesti, olisin halunnut vielä jatkaa  seikkailua ulottuvuuksien välillä Margueriten kanssa. Hänen ja Paulin rakkaustarina kasvaa ja muuttaa suuntaansa tarinan edetessä, mutta heidän yhteinen kohtalonsa, joka seuraa ulottuvuuksista toiseen, kietoo heidät yhteen. Firebird on kiehtova, ihana, monisäikeinen trilogia, ja tämä päätösosa on kermana kakun päällä.

Tätä kirjaa lukiessa kannattaa kuunnella The Beatlesin Yellow Submarine biisiä, jolla on merkittävä rooli. Ensinnäkin Margueriten isän lempiyhtye on The Beatles, ja toiseksi, Wicked käyttää kysymystä kappaleen sukellusveneen väristä eräänlaisena turvakoodina. Nimittäin eri ulottuvuuksissa sukellusvene saattaa olla eri värinen, esimerkiksi violetti tai vihreä:  https://open.spotify.com/track/6NqtddM4j4X9dG75yOmy0S

Arvosanani 5-

A Million Worlds With You muissa blogeissa: 

Nice Girls Read Books 
Brett Micheal Orr
My Thoughts Literally
Star2.com (Sharmilla Ganesan)
Forever Young Adult


Rinnakkaistodellisuuksia on myös näissä kirjoissa:

Pimeää ainetta: Blake Crouch
Tiimalasi - Elämä alkaa kuoleman jälkeen: Gena Showalter
Kirjanoita: Anne Leinonen
Where Futures End: Parker Peevyhouse