Sain luettua haasteeseen yhteensä kuusi teosta ja ansaitsin arvonimen ihmissusi.
- Klassisempaa kauhua edustaa Wendigo - ja muita yliluonnollisia kauhukertomuksia (Jalava 2015, toim. Markku Sadelehto),
- suomalaisia kummitustarinoita esittelee Suuri suomalainen kummituskirja - kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen (Minerva 2016, Eero Ojanen),
- Kuiskaava tyttö on mainio psykologisen kauhun esimerkki (Tammi 2016, Marko Hautala),
- Risteily taas on veristä, toiminnallista kauhua (Like 2016, Mats Strandberg, suom. Stella Vuoma) ja
- Tuonen tahto taas sekoitus klassista kauhua, mytologiaa ja rituaaleja (Osuuskumma 2016, Hanna Morre).
Melko tuoretta kauhukirjallisuutta tuli luettua, vaikka olisi toki ollut ihana lukea jotain vanhempaakin tuotantoa, muutakin kuin Wendigo. Lukematta jäi Marko Hautalan Kuokkamummo sekä vielä hyllyssä odottava Steinar Bragin Sumu, johon tartun vielä tässä piakkoin. Aion jatkaa kauhukirjallisuuden lukemista blogissani tämän jälkeenkin.
Kiitos vielä Suville kauhistuttavan ihanasta haasteesta!
2 kommenttia:
Sinulla on hieno luettujen lista. Luin itsekin Hylätyn rannan, mutten huomannut ottaa sitä tähän haasteeseen mukaan. :) Kirjasta pidin kovasti, siinä oli silleen sopivan vienosti pientä outoutta. Suuri suomalainen kummistuskirja pitäisikin muistaa etsiä luettavaksi. Siinä on tosi upea kansi, ja kotimaisuus tietysti kiehtoo. :)
Hylätty ranta oli siitä hämmentävä teos, että häilyi siinä kauhun rajoilla. Minäkin huomasin tässä jälkeenpäin, että olisin voinut lisätä haasteeseen kaksi lastenkirjaa, mutten jotenkin tajunnut...
Lähetä kommentti