Joulukuun kymmenes: George Saunders. Suomentanut Markku Päkkilä. Novellikokoelma. Siltala 2015.
Englanninkielinen alkuteos (2013): Tenth of December
"Amerikkalaisen nykykirjallisuuden omaperäisimmän tyyliniekan George Saundersin Joulukuun kymmenes
on kokoelma satiirisia näkymiä amerikkalaislähiöiden rahvaasta.
Saunders kirjoittaa järkyttävän hauskasti synkistä aiheistaan:
sieppauksesta, raiskauksesta, itsemurhasta, sotatraumoista.
Pikkuporvarillisen esikaupunkielämän kuvaus kääntyy salakavalasti
dystopiaksi, jossa nurmipihojen koristeeksi aidataan kehitysmaiden
köyhälistöä. Vankilan asukit ovat koekaniineita, joihin pumpataan
mielialalääkkeitä ja joita pistetään parittelemaan ristiin rastiin.
Teinipoika todistaa naapurintytön sieppausyritystä, sotaveteraani
kamppailee sopeutuakseen siviiliin, syöpäpotilas vaeltaa talviseen
metsään pakastuakseen hengiltä.
Saunders poukkoilee taiturimaisesti kielen eri rekistereissä ja
sekoittaa henkilöhahmojen persoonalliseen puheeseen ajatuksia, haaveita
ja päänsisäistä sekasotkua. Hän on julma ja brutaali moralisti, jonka
polttoaine on eksistentialistinen pahoinvointi. Silti niminovellin
pakkashuurut lämpenevät kirjan lopussa toiveikkuuteen. Kaiken yllä lepää
satiirin huntu."
Oma arvio:
Mikä onni, että löysin tämän novellikokoelman luettavakseni! Tästä jäi jälkimauksi todella hyvä mieli, sillä niin hauskalla tavalla tässä käsiteltiin rankkojakin aiheita. Novellikokoelman novelleista monetkaan eivät edustaneet niitä tyylilajeja, joita nykyisin suosin, mutta se ei haitannut, vaan nautin lukemastani todella. Saundersin kirjoitustyyli puri minuun todella.
Lempinovellini olivat luonnollisestikin ne, jotka sisälsivät dystopian elementtejä. Pako hämähäkin sydämestä on hauskalla tavalla kuvattu, vaikkakin kammottava ote Jeff-nimisen vangin elämästä lääkekoekaniinina. Semplica-päiväkirjoissa ihmisten pihoille on viritelty ST-ripustuksia, jotka tarinan edetessä paljastuivat karmeiksi kehitysmaiden ihmisten (naisten) hyväksikäytöksi. Novellin kertojana toimii 40-vuotias perheenisä, joka yrittää pienituloisena pitää perheensä tyytyväisenä ja järjestää tyttärellensä elämänsä syntymäpäivät. Pidin myös kovasti nuoresta sotaveteraanista, Mikeystä, kertovasta novellista Kotiin, jossa asiat tuntuvat kääntyvän täysin päälaelleen hänen kotiinpaluunsa jälkeen. Jotain traumaattista hänelle on sattunut sotareissullaan, siitä tekstissä annetaan vihiä, mutta ei kuitenkaan paljasteta koskaan, mitä. Pidän tällaisista tarinoista, joissa lukija saa itse päätellä asioita.
George Saundersin novellikokoelma saa minulta arvosanakseen täydet 5.
Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.
Osallistuin tälle kokoelmalla Nettilukutoukkien novellihaasteeseen.
2 kommenttia:
Kääntäjän nimi esiin, kiitos.
No niin, vihdoin muistin tulla lukemaan bloggauksesi Saundersin kokoelmasta. Ilahduttaa, että sinäkin ihastuit tähän teokseen. Minusta tämä oli vallan huima ja asioita katsottiin mitä mielenkiintoisimmaista perspektiiveistä. Omat suosikkini oli kokoelman ensimmäinen ja viimeinen novelli ja sitten nuo mainitsemasi Semplica-päiväkirjat.
Lähetä kommentti