"Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto. Viha jonka kylvät -tekijän vahva uusi romaani hip hopin maailmasta.
Kuusitoistavuotias Bri haluaa tulla yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista räppäreistä – tai ainakin päästä pois kotikulmiltaan. Hänen isänsä oli räpin underground-legenda, joka kuoli juuri ennen läpimurtoaan.
Brin ensimmäisestä kappaleesta tulee kuitenkin viraali hitti aivan vääristä syistä. Kun samaan aikaan äiti on menettänyt työnsä ja perhettä uhkaa kodittomuus, Bri ei enää vain haaveile menestymisestä – hänen on pakko onnistua."(Otava)
Oma arvio:
Pyörittelin tätä Angie Thomasin kirjaa käsissäni jo viime vuonna, jolloin alkuteos On the come up ilmestyi, mutta päätin malttaa mieleni ja odotella suomennosta. Nyt tarkemmin ajateltuna alkuteos olisi varmasti toiminut paremmin, sillä amerikanenglannin puhekieli kääntyy aina tönkösti suomeksi, vaikka toki kääntäjä Ilkka Rekikallio on parhaansa tehnyt. Mc Nikke T:nä ja Chydeonena tunnettu Niko Toiskallio vastaa (mielestäni hyvin onnistuneesti) räplyriikoiden käännöksistä.
Mun vuoro sijoittaa kirjan tapahtumat suurimmalta osin Thomasin aiemmasta Viha jonka kylvät -kirjasta tutulle Garden Heights -asuinalueelle, jossa päähenkilö ja minäkertoja Brianna asuu ex-narkomaaniäitinsä Jayn ja isoveljensä Trentin kanssa. (Bri välillä sivuaa Garden Heightsin aiempia mellakoita ja tapahtumaa, jossa poliisit ampuivat syyttä nuoren miehenalun.) Myös Brin isovanhemmat asuvat alueella ja Brille rakas reilu parikymppinen Pooh-täti pyörittää omaa Garden Disciple -jengiään. Bri käy kuitenkin äitinsä tahdon mukaisesti parempaa taidepainotteista koulua alueen ulkopuolella, jossa myös Brin parhaat ystävät Sonny ja Malik käyvät. Sonny on aikoja sitten astunut ulos kaapista ystävilleen, ja Malik ja Bri flirttailevat toisilleen, mutteivät ole koskaan tehneet ratkaisevaa siirtoa.
Kirjan alussa Bri odottaa niin malttamattomana erästä viestiä, että hänen kokeensa menee ihan pieleen. Pooh on nimittäin ilmoittanut tytön DJ Hypen Kehällä tapahtuvaan battleen, jossa jokainen itseään kunnioittava räppäri haluaa päästä ottamaan mittaa toisistaan. Lopulta viesti tulee ja Brianna pääsee jännityksestä kihisten valmistautumaan elämänsä ensimmäiseen battleen. Äidilleen, jota Bri sanoo aina vain Jayksi, ei hän uskalla sanoa mitään, koska äiti ei halua tytöstään räppäriä. Briannan isä Lawlessille räppärin ura kun on aikoinaan koitunut kohtaloksi.
Siksi me meidän tavoitetta kutsutaan, mun vuoroksi. Se on hetki, jolloin mä vihdoin onnistun tän räppijutun kanssa. (s. 79)
Ensimmäinen battle nostaa Brin Garden Heightsin julkkikseksi, vaikka alussa hän meinaa jäätyä vastaräppääjä Milezin pahoista riimeistä. Milez sattuu vielä olemaan Brin isän ex-managerin, Supremen, poika. Pian Supreme lähestyykin Briannaa ja lahjoo tätä uusilla Timseillä, joihin tytöllä ei olisi koskaan uutena varaa. Kirppikseltä ostetut Timsit alkavatkin jo irvistää. Supremellä on tietenkin takaa-ajatus: hän haluaisi alkaa Brin manageriksi, mutta Bri ei haluaisi aiheuttaa managerinvirkaa hoitaneelle tädilleen pettymystä.. Supreme kehottaa Britä tekemään mahdollisimman pian oman biisin ja lataamaan sen nettiin. Bri onkin jo kirjoittanut omia riimejään ylös ja yhdessä Poohin avustuksella hän pääsee studioon purkittamaan ihka omaa biisiään Mun vuoro. Pooh-täti ei vain totuttuun tapaansa pidä lupauksiaan, vaan häipyy studiosta kesken kaiken juuri, kun Bri olisi tarvinnut hänen tukeaan.
Brianna joutuu hoitamaa musabisneksiään edelleen salassa Jay-äidiltään, joka yrittää elättää perhettään jäätyään työttömäksi. Ruoka on vähissä ja Jay joutuu vastoin luontoaan turvautumaan ruoka-apuun ja sosiaalitoimiston palveluihin. Välillä talosta katkaistaan sähkötkin, kun lasku jää maksamatta. Bri joutuu punnitsemaan omia arvojaan ja miettii, ottaisiko Supremen tarjouksen vastaan, jotta saisi perheelle rahaa. Myös Trent on joutunut uhraamaan yliopisto-opintonsa ja palaamaan Garden Heightsiin pizzalähetiksi, koska hän huolehtii äitinsä ja siskonsa puolesta.
On kaksi eri asiaa haluta tehdä jotain ja uskoa, että se on mahdollista. Olen haaveillut räppäämisestä vaikka kuinka kauan, mutta pelkkä unelmointi ei tee siitä vielä totta. Unelmista ennen pitkää herää, tai sitten todellisuus saa ne näyttämään typeriltä. Uskokaa pois - aina kun meidän jääkaappi on melkein tyhjä, mun kaikki unelmat tuntuu typeriltä. (s. 49)
Mun vuoro muistuttaa tosi paljon tänä vuonna ilmestynyttä Juno Dawsonin Mallikappale-kirjaa, jossa seurataan nuoren naisen nousua malliuransa huipulle. Vaikka malliuran tilalla tässä kirjassa on räp-artistin aloitteleva ura, kuvio on samantyylinen: miten aikuiset pyörittävät omaa bisnestään dollarinkuvat silmissä, kun taas nuori aloitteleva sanataiteilija haluaisi päästä pinnalle omalla persoonallisella tyylillä, eikä feikata jotain muuta. Bri ei halua ratsastaa isänsä maineella, esittää slummirottaa eikä räpätä muiden kirjoittamia hittihakuisia lyriikoita. Suhteet ystävien kanssa joutuvat koetukselle, kun nuori nainen pyrkii kohti päämääräänsä. Bri joutuu myös valehtelemaan äidilleen ja pettämään ystävänsä. Hän löytää onneksi myös ihmisen, joka on prameilevan ulkokuorensa alla ihan jotain muuta kuin luulisi. Bri löytää lopulta omat riiminsä ja saa oman äänensä kuuluviin.
"Vedit roolia hyvin", se sanoo. "Hitto, miten hyvin sä vedit."
Mutta en mä vetänyt roolia. Tällainen musta on tullut. (s. 314)
Kuten Thomasin aiemmassa teoksessa, myös tässä on vahvasti mukana rasismi ja rodullistettujen eriarvoinen kohtelu Amerikassa. Eräs hyvin oleellinen käännekohta on se, kun vartijat pysäyttävät Brin koulunsa ovelle ja vaativat tätä avaamaan reppunsa. Tytön kieltäydyttyä (hän myy koulussa salaa karkkia tienatakseen rahat uusiin Timseihin) hänet paiskataan rajusti maahan. Tästä lähtee avautumaan sellainen vyyhti, jotka Bri käsittelee aggressiivisesti myös omassa räp-biisissään.
Mokasit, ku painoit mut maahan, ääliö
Luulit et oon pois pelist, ja sä oot päällikkö
Jos tekisin niinku tekis mieli, sut kääris jo
ambulanssikuski pakettiin, ääliö. (s.122)
Bri joutuu myös käsittelemään suhdettaan äitiinsä, jota hän ei koskaan sano äidikseen, koska tämä jätti Brin ja Trentin isovanhempien hoiviin narkkariaikoinaan. Välillä Bri ja Trent joutuvat tarkkailemaan äitinsä käytöstä, ja aina kun tämä vetäytyy huoneeseensa, on nuorilla pelko siitä, että äiti alkaa taas vetää huumeita. Bri miettii myös edesmennyttä isäänsä, mutta ei erityisesti ikävöi tätä. Kirjassa ehditään käsitellä hämmästyttävän paljon isoja asioita, mutta se ei tunnu silti raskaalta tai liian synkältä lukea. Pidän siitä, että kirja jättää joitakin asioita avoimeksi ja lukijan oman mielikuvituksen jatkettavaksi: tekeekö Pooh-täti parannuksen, kuka räppäri lopussa twiittaa Brin biisin eteenpäin, miten Brin äiti saa edistettyä koulun asioita jne. Pidän tästä kirjasta juuri sen vuoksi jopa himpun verran enemmän kuin Viha jonka kylvät -romaanista, joka oli välillä turhankin raskas ja ahdistava. Pidän kovasti myöstämän kirjan katu-uskottavasta kannesta.
---
Pois tieltä, nyt on mun vuoro.
Pois tieltä, pois pois pois. (s. 101)
Kirjasta on tulossa elokuva, jonka melkein osasinkin arvata. Näen jo sieluni silmin hiphop-musiikkia pursuavan leffan, joka muistuttaa 2000-luvun alun hittiä, Eminemin tähdittämää 8 Mile -leffaa. Angie Thomas itse on ollut nuorena räp-artisti, joten hän osaa kirjoittaa luontevasti hiphop-kulttuurista ja siitä, miten räppärit ammentavat riimejä lyriikoihinsa ympäristästään ja arkipäivän tapahtumista. (Jos haluat kuulla kirjailijan räppiä, klikkaa tästä.)
Arvosanani 4,5
Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.
Muissa blogeissa:
En löytänyt vielä muita postauksia.
Samantyylistä luettavaa:
Juno Dawson: Mallikappale
Angie Thomas: Viha jonka kylvät
Nic Stone: Dear Martin
Elisabeth Acevedo: Runoilija X
Tahereh Mafi: Rakkaus suurempi kuin meri
Laitan kirjan Helmet-haasteen kohtaan:
41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan
Popsugar-haaste saa kirjan kohtaan:
A Book by a WOC (= Women of Colour)
Muissa blogeissa:
En löytänyt vielä muita postauksia.
Samantyylistä luettavaa:
Juno Dawson: Mallikappale
Angie Thomas: Viha jonka kylvät
Nic Stone: Dear Martin
Elisabeth Acevedo: Runoilija X
Tahereh Mafi: Rakkaus suurempi kuin meri
Laitan kirjan Helmet-haasteen kohtaan:
41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan
Popsugar-haaste saa kirjan kohtaan:
A Book by a WOC (= Women of Colour)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti