Elukat: Roald Dahl. Kuvittanut Quentin Blake. Suomentanut Tuomas Nevanlinna. Art House 2017.
Englanninkielinen alkuteos (1983): Dirty Beasts. Kansi: Quentin Blake & Puffin, Penguin Random House UK |
"Portaikosta kuuluu ääntä – virnuileeko siellä mustakitainen
Krokovokki, joka dippaa lapsia sinappiin? Sängyn jalkopäässä ryömii
jokin – onko se skorpioni, jonka häntä on vanhaa gramofonineulaa
terävämpi? Miten käy, jos karhun sijaan saakin lemmikiksi
muurahaiskarhun – ja mitä sitten käy, kun pitkästynyt muurahaiskarhu
kohtaa pahaa aavistamattoman tätipuolen?
Roald Dahlin hulvattomat eläinlorut hätkähdyttävät, naurattavat ja karmivat. Näitä elukoita et toivoisi kohtaavasi!" (Art House)
Oma arvio:
Luimme tämän pöyristyttävän hauskan runoteoksen yhdessä 9-vuotiaan tyttäreni kanssa.
Tyttärelläni on aina ollut melko penseä suhtautuminen runoihin. Niinpä kun esittelin tätä kirjaa hänelle, ei innostusta oikein herunut. Sen jälkeen, kun olin lukenut hänelle ensimmäisen runon isäntänsä syövästä filosofisesta siasta ja lapsia popsivasta krokotiilista, hän kuunteli runoja innoissaan silmät pyöreinä ja välillä tirskuen. Roald Dahl ei petä koskaan, saati Tuomas Nevanlinnan taidokkaat suomennokset!
Elukat-runokirjassa on yhteensä yhdeksän hauskaa, rajoja rikkovaa ja höperöä runoja, jotka on riimitetty täydellisen tarkasti. Koin jatkuvasti kirjaa lukiessani iloa siitä, miten hienoja ja välillä yllättäviä riimipareja löytyy. Huomasin tyttäreni reaktioista myös, miten mukavia elämyksiä runot tuottivat ääneenluettuina.
Tyttäreni luonnehtii kirjaa hauskaksi, riemastuttavaksi ja hupsuksi. Hänen lempirunonsa on Konna ja etana, jossa rupikonna vie pojan mahtavaan seikkailuun Pariisiin. Tytöstäni erityisen hauskaa on se, miten konna pystyy muuttamaan itsensä etanaksi ja sitten linnuksi. Runossa irvaillaan ranskalaisten syömätottumuksilla. Muurahaiskarhusta kertovasta runosta tyttäreni ei taas pitänyt, liekö siksi kun muurahaiskarhu heittäytyy runossa melkoiseksi öykkäriksi, joka pieksee ensin omistajapojan tätipuolen ja uhkaa lopuksi pieksää myös pojan.
Kirjan kuvituksena on tuttuun tapaan Quentin Blaken hassut kuvitukset. Tyttäreni mielestä kuvat ovat hauskoja, värikkäitä ja epätarkkoja. Hän suosittelee runoja kaiken ikäisille, minä suosittelisin ehkä vasta yli 5-vuotiaille.
(Tyttäreni arvosana 3,5, minun arvosanani 4,5)
Arvosana yhteensä 4
Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.
Elukat muissa blogeissa:
Kirjavinkit (Kaisa)
Kirjojen keskellä
Osallistun tällä kirjalla Runohaasteeseen, joka jatkuu vuoden loppuun saakka Reader, why Did I Marry Him -blogissa. (#runo100)
Lisään kirjan Helmet-lukuhaasteen kohtaan:
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
Oma arvio:
Luimme tämän pöyristyttävän hauskan runoteoksen yhdessä 9-vuotiaan tyttäreni kanssa.
Iso, julma Kroko-vokki,
harvinaisen raaka kokki:
joka viikko kuusi lasta,
pulleaa ja mehukasta
- siinä on sen à la carte.
Muuta se ei sitten tartte.
( Krokotiili, s. 13)
s. 10 |
Elukat-runokirjassa on yhteensä yhdeksän hauskaa, rajoja rikkovaa ja höperöä runoja, jotka on riimitetty täydellisen tarkasti. Koin jatkuvasti kirjaa lukiessani iloa siitä, miten hienoja ja välillä yllättäviä riimipareja löytyy. Huomasin tyttäreni reaktioista myös, miten mukavia elämyksiä runot tuottivat ääneenluettuina.
"Lisää tulee, jatkan hetken!
Ranskalaisen piknik-retken
huippuherkku onhan kreisi:
friteerattu konnanreisi!"
Mitä, liskon pikkuserkku
täällä onkin suurin herkku!?
Konnallako gurmeen kasti?
Heitän laatat nurmeen asti!
Yrjö, kyösti, pukla, pirjo!
Onapa eto ruokakirjo!
(Konna ja etana, s.44)
s. 39 |
Tyttäreni luonnehtii kirjaa hauskaksi, riemastuttavaksi ja hupsuksi. Hänen lempirunonsa on Konna ja etana, jossa rupikonna vie pojan mahtavaan seikkailuun Pariisiin. Tytöstäni erityisen hauskaa on se, miten konna pystyy muuttamaan itsensä etanaksi ja sitten linnuksi. Runossa irvaillaan ranskalaisten syömätottumuksilla. Muurahaiskarhusta kertovasta runosta tyttäreni ei taas pitänyt, liekö siksi kun muurahaiskarhu heittäytyy runossa melkoiseksi öykkäriksi, joka pieksee ensin omistajapojan tätipuolen ja uhkaa lopuksi pieksää myös pojan.
"Murkkukarhu, jumankekka...
Nythän onkin huolet vekka:
murkku rullaa mummon aina
asemalla lauantaina!
Kunnon murkkukarhu akkaa
höykyttää ja sitten hakkaa!"
(Murkkukarhu, s. 27)
(Tyttäreni arvosana 3,5, minun arvosanani 4,5)
Arvosana yhteensä 4
Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.
Elukat muissa blogeissa:
Kirjavinkit (Kaisa)
Kirjojen keskellä
Osallistun tällä kirjalla Runohaasteeseen, joka jatkuu vuoden loppuun saakka Reader, why Did I Marry Him -blogissa. (#runo100)
Lisään kirjan Helmet-lukuhaasteen kohtaan:
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Palautetta, ideoita, pyyntöjä ja lukuvinkkejä otetaan vastaan: