Suomen lasten luontokirja: Lasse J. Laine ja Iiris Kalliola. Lasten tietokirja. 232 sivua. Otava 2010.
Kannen kuvat: Jari Peltomäki, Emmi Kyytsönen, Lasse J. Laine
"Mikä on ainoa hyönteislaji, joka näkee punaisen värin? Kuinka monta kasvilajia on löydetty Helsingin tuomiokirkon portailta? Miksi vesilinnut pesivät mielellään meluisan lokkiyhdyskunnan lähellä? Mitä kannattaa pakata rinkkaan talviretkelle?
Monipuolinen luontokirja opastaa liikkumaan luonnossa kaikkina vuodenaikoina ja rohkaisee nauttimaan yhtä lailla kaupungin kivierämaan kuin ikimetsienkin luonnosta. Kirjasta löytyy paljon kiinnostavaa tietoa, jota koulukirjoissa harvoin näkee: Suomen eläinmaailman ennätyksiä, syitä eläinten käyttäytymiselle, esimerkkejä tulokaslajeista.
Kotimaan ainutlaatuinen luonto tulee tutuksi eri ympäristötyyppien ja pätevien tekstien avulla luonnossa liikkuja oppii tunnistamaan eri lajeja ja havainnoimaan ympäristöä avoimin mielin." (Otava)
Oma arvio:
Järvestä
nostettu vesiämpärillinen näyttää "pelkältä vedeltä", mutta se on ihme
nestettä. Vesi on luonnonvara. Sitä tarvitaan juoma- ja pesuvedeksi. Se
kantaa, siinä uidaan ja kellutaan, sitä pitkin kuljetaan, siihen voi
sukeltaa ja siihen voi upota. Vesi kiertää ja kerrostuu, jäätyy ja
sulaa. Siinä on aineita ja se kihisee eliöitä. (s. 130)
Suomen lasten luontokirjan nimi on mielestäni harhaanjohtava, sillä mielestäni tämä ei kalpene yhtään aikuisten luontokirjanakaan. Huomasin kirjaa lukiessani, että minun pitäisi ehdottomasti lukea enemmän luontokirjoja, sillä niiden lukeminen rentouttaa mieltä kummasti. Tunsin, miten hengitykseni syveni ja mieleni rauhoittui, kun katselin taidokkaita kuvia Suomen metsistä, soista ja tuntureilta. Pääsin kesäisille niityille, järvien rannoille, kuusimetsiin, hillasoille, karuille tuntureille. Sain ihastella nisäkkäitä, lintuja, kauniita perhosia, inhottavia ötököitä, metsiemme marjoja. Kirjan lukeminen oli minulle todellista sielunhoitoa!
S. 71. Kuvat: Markku Varesvuo, Jarkko Mäkineva ja Lasse J. Laine |
Kirjassa on käsitelty mainiolla tavalla Suomen luontoa vaiheittain: ensin aloitetaan taajamien luonnosta ja eläimistä, siitä siirrytään erilaisiin metsiin, niittyihin, vesistöihin, soille ja lopuksi tuntureille esitellen niille tyypillisiä kasveja ja eläimiä ytimekkäästi, mutta hyvin perinpohjaisesti. Sain lukiessani hyvin paljon uutta tai unohtunutta tietoa. Kirjan kuvitus on silmiä hivelevän kaunista. Olen nyt jonkinlaisessa Suomi-luontohuumassa tämän jälkeen.
S. 73. Kuvat: Lasse J. Laine |
Olen erittäin tyytyväinen, että sain luettua kannesta kanteen tämän monipuolisen ja luonnon rikkauksia ylistävän luontokirjan. Tämä kirja on voittanut ilmestymisvuonnaan WWF:n Vuoden luontokirja -palkinnon, eikä suotta.
Kiitos Marika Oksa haasteesta!
Kiitos Marika Oksa haasteesta!
Arvosanani 4,5
Tämä kirja on lasteni kirjahyllystä.
Lisään tämän Helmet-lukuhaasteen kohtaan:
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
Minullekin tuli samanlaisia tuntemuksia omaa luontokirjaani lukiessa: aivan kuin olisin käynyt samoilemassa metsän syvyyksissä. :) Upeilla kuvilla on toki osuutta asiaan ja ne kuuluvat mielestäni aika olennaisena osana luontokirjaan. Kivaa, että innostuit mukaan haasteeseen. :)
VastaaPoistaMukava haaste oli! Ihailin muuten tuota sinun kirjavalintaasi ja taidan laittaa sen varaukseen, sillä olen suuri pöllöfani :)
VastaaPoista