lauantai 8. helmikuuta 2014

Paljaan taivaan alla -trilogia: Veronica Rossi


Paljaan taivaan alla: Veronica Rossi. Suomentanut Inka Parpola. WSOY 2012.



 Englanninkielinen alkuteos (2012): Under the Never Sky


"Nuori Aria on elänyt koko elämänsä Haave-nimisessä kaupungissa, suljetussa kapselimaisessa tilassa, jonka ruoka, vesi ja jopa hengitettävä ilma tuotetaan muualla. Kaupungin ihmiset elävät arkeaan virtuaalimaailmassa, jossa fyysinen läheisyys on harvinaista: kaikki elämykset kivuntuntemuksia myöten luodaan keinotekoisesti. Aria ei ole koskaan nähnyt oikeaa taivasta, aurinkoa, tulenliekkejä tai metsän puita.

Ulkopuolella elävä Perry sen sijaan on kamppaillut aina todellisten ja pelottavien haasteiden kanssa. Vaaralliset kulkutaudit, nälkä ja rajut eetterimyrskyt ovat arkipäivää sekä Perrylle että hänen heimolleen. Ekologisen katastrofin kokeneessa maailmassa jokainen taistelee olemassaolostaan ja ihmisyyttä mitataan elämän hinnalla.
Normaalioloissa heidän tiensä eivät olisi koskaan sivunneet toisiaan, mutta yksi painajaismainen ilta piirtää molempien elämänviivat uusiksi. Ariasta ja Perrystä tulee vastentahtoisia liittolaisia ja yhdessä he kohtaavat maailman, jossa kaikki on totta, tunteet paljaita eikä sattumanvaraisuudelle löydy kaavaa."

Oma arvio
Jo muutamia nuorten dystopioita lukeneena sain tästä jotain ihan uutta. Virtuaalimaailmat ja heimojen asuttama erämaa eetteritaivaineen oli kiehtovia tarinan ympäristöjä. Arian ja Perryn vihoittelu alussa oli kieltämättä melkoinen klisee, kun tiesin hyvin, mitä heidän välillään tulee tapahtumaan. Pidin tästä erilaisuutensa vuoksi.
Arvosanani on 4,5.

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Halki ikiyön: Veronica Rossi. Suomentanut Inka Parpola. WSOY 2013.

Englanninkielinen alkuteos (2013): Throught the Ever Night

 
"Aika ja välimatka eivät erottaneet kaksikkoa, mutta maailma heidän ympärillään on muuttunut. Perryn asema vuorovetisten veriherrana on haastava ja heimon suhtautuminen Arian menneisyyteen avoimen vihamielinen. Pahenevat eetterimyrskyt kiristävät tunnelmaa, ja tunteiden ja velvollisuuksien repimät rakastavaiset ajautuvat myrskynsilmään. Heidän yllätyksellinen kohtaamisensa punoi kerran kaksi täydellisen erilaista tarinaa yhteen. Aria huomaa pelkäävänsä, että tällä kertaa ainoa tapa pelastaa sekä itsensä että Perry on purkaa tuo side lopullisesti."

Oma arvio
Paljaan taivaan alla -trilogian jatko-osa Halki ikiyön ei pettänyt odotuksiani, vaan Perryn ja Arian edesottamuksia oli ihan yhtä mielenkiintoista seurata kuin ensimmäisessä osassakin. Kirjasta löytyi yllätyksiä ja loppu jätti janoamaan lisää.
Arvosana tällekin osalle 4,5.

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Yhä sininen taivas: Veronica Rossi. Suomentanut Inka Parpola. WSOY 2014.

Englanninkielinen alkuteos (2014): Under the Never Sky


" Tunnelma eetteritaivaan alla tihentyy!
Panosten kovetessa Perry ja Aria päätyvät riskialttiiseen ratkaisuun. Dystopiatrilogian päätösosa käynnistää kuumeisen kilpajuoksun kohti merentakaista turvapaikkaa. Perryä tuleva mittelö ei pelota, mutta heimon uusille tulokkaille ulkomaailma on arvaamattomia vaaroja täynnä. Ja onko eetterimuurien murtaminen edes mahdollista ilman kaapatun Cinderin poikkeuksellisia kykyjä?
Perry ja Aria kokoavat voimansa mahdottomalta tuntuvaan pelastustehtävään: löytävätkö he ystävänsä ja onko myyttinen paratiisi sittenkin pelkkää legendaa?"


Oma arvio
Pidin tästä päätösosasta  todella. Tarinan paras toimintapläjäys alkoi vasta puolivälin paikkeilla, ja sitten tapahtumia käänteineen riittikin niin, ettei lukeminen tuntunut missään vaiheessa tylsältä. Tykkäsin todella paljon Arian ja Roarin ystävyydestä ja  todella syvästä yhteydestä heidän välillään. Rossi oli tehnyt viisaasti eikä kehitellyt heidän välilleen kuitenkaan mitään romanssia, sillä tämä tarina kantoi mainiosti ilman kolmiodraamaakin. 

Peregrinen eli Perryn hahmo oli kaikessa karskiudessaan helposti ihastuttava,  ja muitakin sivuhenkilöitä oli mukavasti nostettu esille. Cinderin hahmo ei jostain syystä herättänyt minussa mitään erikoista sympatiaa, enkä juuri surrut hänen kohtaloaan. Tarinan loppu oli täydellinen, joskin osin ennalta-arvattava. 
Arvosanaksi tämä saa minulta 5 -. 

Elokuvaa odotellessa....

Päivitys 13.6.2014: Luin suomennetun version Yhä sininen taivas melkein yhdeltä istumalta. Olin ihan mainiosti ymmärtänyt kirjan tapahtumat ja yksityiskohdat englanninkielisestäkin versiosta, mutta nyt tunsin pääseväni vielä lähemmäs Arian ja Perryn sielunmaisemaan. Myös Komodon rakenne ja eetterimuuri Yhä sinisen rajalla jäivät minulle ensimmäisestä lukukerrasta epäselviksi, mutta nyt äidinkielellä ne selittyivät minulle paremmin. Ja voi että minä taas tykkäsin Roarista ja hänen ja Arian ystävyydestä! Pääsin nyt vielä lähemmäs myös Arian tuntemuksia hänen tutustuessa isäänsä. Ihanan helppolukuinen kirja, joka pitää lukijan koko ajan otteessaan tapahtumien runsaudellaan.

Englanninkielisen alkuteoksen Into the Still Blue (Atom 2014) olen ostanut itselleni. Suomennoksen lainasin kirjastosta.

2 kommenttia:

  1. Tämä kirjasarja vaikuttaa tosi kiinnostavalta, eikä varmaan mee yhtä monimutkaisuuksiin kuin Kvanttivaras. Eikun Tyrnävän kirjastoon kyselemään ja "vanhus" nuorten kirjaosastolla -mainetta kasvattamaan :D

    Hellu

    VastaaPoista
  2. Eikun lukemaan vain :) Jos tykkäät, niin multa saat lainaa kolmannen osan, jos haluat enkuksi lukea. Toukokuussa vasta tosiaan ilmestynee suomennettu versio...

    VastaaPoista

Palautetta, ideoita, pyyntöjä ja lukuvinkkejä otetaan vastaan: