sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Emman ja Eetun yllätyslöytö: Marita Hauhia ja Anne Randén

Emman ja Eetun yllätyslöytö: Marita Hauhia ja Anne Randén (kuv.). Selkokirja. Avain 2016. 61 sivua. Kuvakirja.



"Eräänä kesäpäivänä, kun Emma, Eetu ja Arttu ovat retkellä rannassa, kaislat alkavat heilua. Kaislikosta löytyy lokinpoika. Sen siipeen on sattunut eikä se voi lentää. Emma ja Eetu alkavat hoivata pientä lokkia. Kun tulee kotiinlähdön aika, lokki ei haluakaan jäädä rannalle yksin. Mitä sitten tapahtuu?"

Oma arvio:

Luimme tämän kirjan yhdessä 8-vuotiaan tyttäreni ja 6-vuotiaan poikani kanssa.

Emman ja Eetun yllätyslöytö on kivasti eteenpäin soljuva tarina kesää viettävistä sisaruksista, heidän perheestään ja loukkaantuneesta lokinpoikasesta. Tytön mielestä kirjassa parasta on se, kun lapset löytävät rannalta lokinpoikasen. Poika piti jostain syystä siitä, että retkeläisten eväänä mainittiin Naminamit (noita suklaavanukkaita ei käsittääkseni enää myydä missään, joten lasten piti kysyä, mitä ihmettä ne ovatkaan).

Molempien lasten mielestä mieleenpainuvin henkilöhahmo kirjassa on isoveli Arttu, joka seurustelee Annin kanssa ja pussailee. Tämä aiheutti lapsissa pientä tirinää. Emman ja Eetun vuoropuhelua oli minusta kovin mukava lukea, se oli sellaista luontaisen mutkatonta. Pidän myös kovasti kirjan simppelistä, mutta kauniista kuvituksesta. Lapsista kuvat ovat ok, ja poika olisi halunnut kuulemma tarkemmin tehtyjä kuvia.

Tarinassa on onnellinen, vaikka aavistuksen surumielinen loppu. Se opettaa lapsille, että joskus rakkaistakin asioista on osattava luopua. Emman veteen putoaminen myös antaa varmasti ajattelemisen aihetta pienille lukijoille. Emma kertoo tapahtuneesta äidilleen, vaikka on Artulle luvannut muuta,  ja huomaa, että se helpottaa.

Molemmat lapseni meinasivat, että loppu on tylsä, ja etenkin tyttö olisi halunnut tarinan vielä jatkuvan pitempään. Häntä suretti se, että Siipi joutui lähtemään pois lasten luota. Pojan makuun taas kirja on aavistuksen liian pitkä.

Minusta tämä on ihana kesäkirja, sopii hienosti juuri lukemaan oppineille lapsille että pienemmillekin luettavaksi kirjaksi. 

Lapset antoivat tunnetilansa mukaan kirjalle tällaiset arvosanat:

Tyttö:


(ok)




Poika:
(vihainen, koska liian pitkä)






Minä annan arvosanan 4,5

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Emman ja Eetun yllätyslöytö muissa blogeissa:

Luetaanko tämä?



Ei kommentteja: